Orimattilan kirjastossa kysymääsi kirjaa (,jonka nimi kokonaisuudessaan on Kunniamme päivät: Suomen sota 1939-40 kuvina ja päämajan tilannetiedoituksina / toimittanut Maan turva ; [toimittanut Toivo Rautavaara ja Juhani Konkka]) ei ole, mutta monista kirjastoista eri puolilta Suomea se löytyy. Voit saada kirjan kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta.
Tunturisusi.com antaa servaalista seuraavaa tietoa:
SERVAALI (Leptailurus serval)
Servaali luetaan kuuluvaksi keskikokoisiin kissaeläimiin. Se on korkeajalkainen, hoikka kissaeläin, joka on helposti tunnistettavissa pienestä päästä, pitkästä kaulasta ja suurista, pystyistä korvista. Servaalilla hännässä on mustia rengaskuvioita. Servaalilla on pisimmät jalat kaikista kissaeläimistä, suhteutettuna sen oman vartalon kokoon. Servaalin täplikäs, vaalean kullanruskea tai kermanvalkoinen, kaunis turkki, jossa on suuria mustia täpliä ja juovia - on saanut aikoinaan kyseenalaisen kunnian koristaa monen afrikkalaisen heimon päällikköä tämän aseman tunnuksena. Servaaliurokset painavat 9 - 18 kg, naaraat 9 - 13 kg. Servaalin ruumiilla on pituutta 67…
Hyvä tapa selvitellä kirjojen saatavuutta eri puolilta Suomea on Frank-monihaku osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/. Frankin avulla voi etsiä esimerkiksi kaikista erikoiskirjastoista tai tieteellisistä kirjastoista, tietyn alueen kirjastoista tai laajimmillaan kaikista haussa mukana olevista kirjastoista eli suunnilleen kaikista Suomen yleisistä kirjastoista.
Jos kirjaa ei ole Joensuun seudun kirjastoissa ja haluat lainata sen muualta, sinun täytyy tehdä omaan kirjastoosi kaukopalvelupyyntö, esimerkiksi osoitteesta http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kirjasto/hakemisto/kaukolain… löytyvällä lomakkeella. Osoitteesta http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kirjasto/hakemisto/kaukopalv… löytyy lisää tietoa…
Olisiko kyseessä kirja Marley ja minä, kirjoittajana John Grogan (WSOY 2007?
Kirjasta on tehty myös samanniminen elokuva vuonna 2008.
Yllämainitussa kirjassa ei kertojana olekaan koira. Koira kertojana on Eppu Nuotion kirjoittamassa sarjassa,jossa päähenkilönä on koira nimeltä Kingi, samoin Christine Nöstlingerin kirjassa Onko koira kotona (WSOY 1988).
Niitä ei ikävä kyllä näe mistään. Ei ole olemassa mitään sellaista tietokantaa netissä, josta näkisi poistomyyntikirjat. Pitää mennä paikalliseen kirjastoon ja katsoa, mitä siellä on myynnissä. Tilanne vaihtelee kirjastoittain jatkuvasti.
Kirjastoille voi toki tarjota kirjoja kokoelmaan, mutta kirjastot pidättävät itsellään oikeuden päättää, mitä tekevät lahjoitetuilla kirjoilla.
Dallapé-orkesteri levytti vuonna 1936 Hannes Konnon säveltämän Pirkko-valssin. Sen sanat ja nuotit löytyvät Dallapé-vihkosta nro 70.
Sen lisäksi Jaakko Tepon tuotannosta löytyy kappale nimeltä Klasu ja Pirkko. Se löytyy useammaltakin Tepon levyltä. Pirkko-nimiä on tosiaan käytetty hyvin vähän laulujen sanoituksissa.
Pauli Komsin teoksessa Omistamisen taito: perheyritykset kansakunnan rakentajina (2002) on artikkeli Berneristä ” Bernerillä on yrittäjyyteen liittynyt myös uranuurtajan rooli: kauppaa aina sillistä shampooseen ” (s.36-40). Artikkelissa mainitaan, että ”1950-luvun lopun omaperäisiä uutuuksia olivat mm. XZ-hiustenhoitoöljy…” (s. 38). Bernerin kotisivulla kerrotaan lyhyesti historiaa http://www.xz.fi/historia/
Tarkempia tietoja kannattaa kysyä Berneritlä, ohessa palautelomake http://www.xz.fi/ota-yhteyttae/
Hei !
Lantion malli vaihtelee myös maantieteellisesti, mutta se ei vaikuta kävelytyyliin. Alla kaksi lähdettä, jotka löysin googlen scholar-haun kautta.
http://www.staff.amu.edu.pl/~anthro/pdf/ve/vol010/01rose.pdf
https://circle.ubc.ca/bitstream/id/12208/ubc_1996-0229.pdf
Laajaa suomen murteiden sanakirjaa ei valitettavasti ole. Mainitsemastasi Kotimaisten kielten keskuksen julkaisemasta Suomen murteiden sanakirjasta on ilmestynyt painettuna kahdeksan noin tuhannen sivun laajuista painettua osaa, jotka kattavat aakkosvälin a – kurvottaa. Sanakirjan jatkoa julkaistaan nyt sähköisesti verkossa ja myös sanakirjan alkuosa liitetään vähitellen osaksi verkkosanakirjaa.
Lähteet:
https://finna.fi
http://kaino.kotus.fi/sms/
http://www.kotus.fi/?s=195
Äänitallenteiden digitointi on mahdollista Helsingin kaupunginkirjaston Kirjasto 10:ssä ja Myllypuron mediakirjastossa. Espoossa digitointi onnistuu Sellon ja Entressen kirjastoissa ja Vantaalla Tikkurilan kirjastossa.
Sinun kannattaa olla yhteydessä kirjastoon vaikka puhelimitse ja varata digitointiaika. Mikäli sinulla on voimassa oleva HelMet-kortti ja siihen on liitetty pin-koodi, voit varata ajan Kirjaston 10:stä HelMetistä "Varaa tietokone" -palvelusta Kirjasto10:n kohdalta. Työtilat ovat numerot 43 ja 44. Kyseisten kirjastojen yhteystiedot löydät helposti HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta pudotusvalikosta "Löydä kirjastosi".
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
Etsimäsi kirja voisi olla Bengt Anderbergin Satu pienen pienestä tytöstä. Se on ilmestynyt Lasten parhaat - kirjakerhosarjassa vuonna 1994, kuvitus on Jan Mogensenin ja suomennos Leena Järvenpään.
Rautatienkadun itäpuolella tontilla 176-1 osoitteessa Satakunnankatu 1 (myöhemmin Postikatu 1) vuosina 1967-89 toiminut Valion sulatejuustotehdas rakennettiin alun perin Valion Tampereen meijeriksi. Valio oli perustanut sivukonttorin kaupunkiin vuonna 1919 ja sen oma meijerirakennus valmistui rautatiealueen rajalle vuosina 1927-28. Valio luopui meijeritoiminnasta Tampereella 1959, jolloin Osuuskunta Maito-Pirkka perustettiin. Maito-Pirkka oli vuokralla Satakunnankadulla kahden ja puolen vuoden ajan, kunnes osuuskunnan uusi meijeri Nekalassa aloitti toimintansa. Satakunnankadun tilat luovutettiin takaisin Valiolle.
Meijeritoiminnan lopettamisen jälkeen Valion omaa tuotantoa Satakunnankadulla jatkoi vielä jäätelötehdas, jonka toiminta…
Valitettavasti emme pystyneet ehdottoman varmasti tunnistamaan eläintä. Apua voisi kysyä esimerkiksi Helsingin kaupungin ympäristöpalveluista. Ympäristöpalveluiden ylläpitämällä ”Sisätilojen tuholaiset” -sivustolla voit tunnistaa tuholaisia kuvista. Esimerkiksi Kodin kutsumattomat vieraat -svu antaa hyviä vinkkejä tuholaisista. Sisätilojen syöpäläisiin liittyvissä kysymyksissä voi olla yhteydessä asumisterveysneuvontaan, puh. 09 310 15000 (ma, ke–to: klo 9–12, ti klo 9–15).
https://sisatilojentuholaiset.fi/
Pesakoisa: http://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/kysymys-2
Ota lähtökohdaksi Suomen yleisten kirjastojen verkkopalvelut(http://www.kirjastot.fi) ja valitse tiedonhaku sekä joku esitellyistä hakupalveluista. Kirjoita hakusanoiksi omena tampere. Hakutuloksen viite OMENA (http://www.tampere.fi/ytoteto/yva/projulk/hedvima/omena.htm) saattaisi olla hyödyllinen sikäli, että siinä annetaan sellaisen henkilön sähköpostiosoite, joka voisi antaa tarkempia tietoja omenanviljelijöistä.
Valitse Agronetin "Maaseutukeskus auttaa elämään" -sivulta (http://www.agronet.fi/mkl) otsikon Projektit alta maakuntien parhaat. Otsikon Elintarvikeyritykset alta voit valita marja-, vihannes-, peruna- ja sienivalmisteet.
Voit käyttää myös Fennica-aluehakemistoa osoitteessa http://www.fennica.ascentia.fi/ polku: FENNICA -…
Juhani Peltonen kertoo itsestään teoksissa Miten kirjani ovat syntyneet 3 ja Kirjoittajan eväät.1976
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita.1980
Kirjailijakuvia 1 (video)
http://www.loppi.fi/Kirjasto/erikoiskok.htm
Aikakauslehtiartikkeleita voit kysyä kirjastosta mm. Heinimäki, Jaakko: Juhani Peltonen:päähänpistojen mies, kielen kuljettaja, mieskirjailija. Suomi 1989:1.ss. 28-32
Etsimäsi kirja on varmaankin tämä:
King, Stephen
Everything's eventual : 14 dark tales
London : New English Library, [2003]
ISBN 0-340-77074-0
Osoitteessa http://www.helmet.fi voit käydä tarkistamassa kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa.
Kirjassa: Trasher: Insane terrain (2001) on englanninkielinen katsaus rullalautailun historiaan joka kertoo myös ensimmäisistä rullalaudoista ja niiden kehityksestä. Wikipediasta löytyy myös rullalautailutietoa. (Päiv. 20.11.2007)
Mitään varsinaista materiaalia juuri rockyhtyeiden logoista ei löytynyt. Usein joku yhtyeen jäsenistä suunnittelee logon. Näin ovat syntyneet esim. Metallican tai Guns N´Rosesin logot. Suunnittelijana voi olla myös joku yhtyeen lähipiiristä tai ammattisuunnittelija tai taitelija. Beatlesin logo perustui alunperin Paul McCartneyn töherrykseen. Varsinaisen logon suunnitteli Liverpoolilainen taiteilija Terry Tex O’Hara. Logo painettiin kankaalle ja kangas viritettiin rumpuun, niin että rummun vanne piti sitä paikallaan. Vastaisuudessa monet logosuunnittelijat tekivät samoin.
http://web2.iadfw.net/gshultz/drumhist.html
Netistä löytyy aiheesta hajanaista tietoa. Hae googlesta http://www.google.com esim. kirjoittamalla jonkin bändin nimi sekä…
