Internetistä löytyi Goethe-instituutin sivuilta artikkeli Viron kirjastojärjestelmästä "Library system in Estonia". Sivun osoite on http://www.goethe.de/z/30/infomoe/estland/deest03.htm .
Helsingin kaupunginkirjaston monikulttuurinen kirjaston sivuilla on koottu tietoa Iranista http://www.lib.hel.fi/mcl/maat/iran.htm
Pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistohaku Libplussasta http://www.libplussa.fi/ löytyvät seuraavat teokset Maailma tänään Osa: [15], Lähi-itä. Bonnier, 1999. Leitzinger, Antero: Kurdistan Ulkomaalaisvirasto, 1999. Matkalla entisaikain Persiassa VIDEOKASETTI.
Maailmanympäri.net sivuilta http://www.maailmanympari.net/karttapallo/maa.html?iran.html tiiviissä muodossa historiaa, merkittävät luonnonvarat, kasvillisuus sekä ajankohtaiseta tietoa.
Lobosta, Currumpaw'n kuninkaasta kertoo Ernest Thompson Seton. Tarina sisältyy ainakin Setonin teokseen Villejä eläimiä. 5.p. WSOY 1980.
Kirja on hyllyssä useassa Lappeenrannan kirjastossa, katso tarkemmin http://riimiw.lappeenranta.fi/riimi/zgate.dll?
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyvät esim. seuraavat kauhukirjallisuutta käsittelevät kirjat:
- Ballinger: Hirviötieto (Helsinki 1993).
- Hänninen & Latvanen: Verikekkerit : kauhun käsikirja (Helsinki 1996).
Näiden teosten saatavuuden näet HelMet-aineistohaussa osoitteessa http://www.helmet.fi .
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämästä Makupalat-linkkikirjastosta löytyy kauhukirjallisuutta käsitteleviä linkkejä ( http://www.makupalat.fi/kirjat1b.htm#tieteis ).
Kuopion Science Fiction Seura ylläpitää sähköistä scifi-, kauhu- ja fantasialehteä osoitteessa http://www.iwn.fi/kalaksikukko . Lehdessä on myös kauhukirjallisuutta käsitteleviä artikkeleita.
Etsimäsi tutkijan teoksia ei ole suomennettu - asia on tarkistettu Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta
http://finna.fi
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy vain yksi englanninkielinen teos eli
Kress, Gunther, Reading images : the grammar of visual design / Gunther Kress and Theo van Leeuwen. London : Routledge, 2001
ja sekin käsittelee lähinnä kuvallista ja visuaalista viestintää sekä kuvien semiotiikkaa.
Tampereen yliopiston kirjaston kokoelmista
http://finna.fi voit hakea lisää teoksia.
Yliopiston kirjaston tietokantaan pääset em. osoitteesta. Tekijähaulla löytyi 4 teosta, joista 3 oli lähinnä kuviin liittyviä teoksia ja yksi ääneen ja puheeseen liittyvä
eli
Leeuwen, Theo van, Speech, music, sound / Theo van Leeuwen…
Tällaisia sivuja löytyy helpoimmin ylläpitämästä Makupalat-linkkikokoelmasta, osoitteesta
https://www.makupalat.fi/fi/k/1503%2B26903%2B15860%2B2567/hae?category=…
Finlandia-talolla on oma kotisivunsa http://finlandia.hel.fi/ , jonka kautta voi tarkastella talon salien ja huoneiden värimaailmaa. Tiloja pääsee katselemaan sivun yläpalkista, kohdasta Tilat. Kunkin tilaa voi tarkastella myös QTVR-panoraamakuvana.
Muutoin Finlandia-talon sisustuksesta voi etsiä tietoja esim. seuraavista julkaisuista:
Holopainen, Eeva-Kaarina: Finlandia Hall : meetings and music.
Helsinki : Otava, 2001.
Holopainen, Eeva-Kaarina: Finlandia-talo : tapahtumia, ihmisiä, musiikkia.
Helsingissä : Otava, 2001.
Aalto, Alvar: Finlandia-talo = Finlandia Hall.
Jyväskylä : Alvar Aalto -museo, 2000.
Alvar Aalto ja Helsinki = Alvar Aalto och Helsingfors / [toimitus: Eija Kämäräinen ja Arja Lehtonen].
Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY,…
Helmet-tietokannasta, joka on pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteinen aineistotietokanta, löytyvät ainakin nämä kaksi alla mainittua rentoutusäänitettä, jotka sisältävät sanallisia rentoutusohjeita:
- Fanning, Patrick: Visualization for stress reduction, ISBN 1879237172 (c-kasetti)
- Miller, Emmett E.: The 10-minute stress manager, ISBN 1561703761 (cd-levy)
Lisäksi löytyy runsaasti rentoutusta käsittelevää kirjallisuutta engalannin kielellä. Sitä voi hakea Helmet-tietokannasta (http://www.helmet.fi ). Hakutavaksi voi valita sanahaun ja hakusanaksi rentous, aineistoksi kirjat ja kieleksi englannin kieli tai muu haluttu kieli.
Kaikki mahdolliset etunimikirjat on tutkittu, myös vieraskieliset eri maiden nimikirjat. Niistä ei löytynyt Heelia nimestä muuta kuin pelkkä nimi ja tuo päivämäärä virolaisessa nimipäiväkalenterissa.
Virolaisesta Rakveren kirjastosta kerrotaan, että Heelia nimi on ilmeisesti Virossa aika harvinainen, mutta löytyy kyllä nimikirjoista. Heelia on tullut kreikkalaisesta nimestä Helia, joka oli auringonjumalan Helioksen tytär, muita tietoja ei löytynyt.
Heelia nimen taustaa ja versioita eri maissa löytyy
Internetistä: http://www.google.fi. Kirjoita hakuun Heelia. Hakutuloksena esim.100000+ Baby Names
http://names.yuly.ru/female-i-name-35264.htm
Ainakin Nuorisotiedon kirjaston suomenkielisistä lehtiartikkeista löytyy muutamia, joissa goottiutta on käsitelty:
City-lehti 11/2003: Heimo-Helsinki / Halminen Laura
Ylioppilaslehti 3/2004: Pohjoisen koleat gootit / Jemina Staalo
Internethaut voi aloittaa vaikkapa Wikipediasta, siellä on goottien historiaa sekä muinaisen kansan että samannimisen alakulttuurin osalta mittavasti.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Etusivu
Suomen kielen alkeiskursseja ulkomaalaisille on ilmestynyt runsaasti. Löydät ne hakemalla Piki-verkkokirjastossa seuraavilla asiasanoilla: suomen kieli, kielikurssit, ulkomaalaiset. Kurssit ovat hyvin suosittuja. Moneen kirjaan on saatavissa mukaan myös av-materiaalia ja/tai ne ovat moniosaisia. Myös yleisradion opetusohjelmia on saatavissa.
Esimerkkejä kursseista: Supisuomea, Finnish for foreigners, Finn talk, Suomea, ole hyvä, Hyvin menee, Sounds good, Mastering Finnish, Suomea 3 kerroksessa.
Myös pelkkiä kielioppeja on ilmestynyt englanniksi.
1950-70 -lukujen viihdemusiikkia on kirjastojen kautta valitettavan vaikeaa saada, koska tuohon aikaan musiikkikirjastotoiminta oli vielä lapsenkengissään, ja kirjastojen kokoelmiin hankittiin pitkään lähinnä vain klassista ja ehkä hieman kansanmusiikkia. Nykypäivänäkin tuon ajan viihdemusiikin saatavuus kirjastoista rajoittuu sellaiseen musiikkiin, jota on uudelleen julkaistu CD-muodossa.
George Melachrino oli aikoinaan Annunzio Mantovaniin tai vähän myöhemmän ajan Paul Mauriat'han verrattava kapellimestari, jonka jousiorkesteri esitti pehmeää tunnelmamusiikkia.
Joitakin Melachrinon orkesterin levytyksiä näyttää löytyvän eri kirjastoista Suomesta, mutta etsimäänne kappaletta näiltä levyiltä ei valitettavasti taida löytyä. (Tosin en…
Mobile suit gundam seed sarjakuvasta on tehty myös elokuvia. Pääkaupungiseudun HelMet-kirjastojen kokoelmista niitä ei löydy. Se, hankitaanko elokuvia kirjastojen kokoelmiin riippuu siitä, onko kirjastoille tarjottu niihin oikeuksia. Olen välittänyt toivomuksesi HelMet kirjastojen elokuvatyöryhmälle.
Lisätietoa saat mm. osoitteesta www.filmifriikki.fi
Levyn hintaa kannattaa kysyä Karijoen pääkirjastosta. Soita, lähetä viesti tai mene käymään kirjastossa. Yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.karijoki.fi/site;jsessionid=C2D42A6DBFDBADB30AF9B51DF185FDA2…
Siiri Åkerbergiltä ilmestyneet teokset Huutolaistyttö (1964) ja Päivien paljous (1966) ovat molemmat omaelämäkerrallisia.
Teoksen Huutalaistyttö kustantaja on Keski-Pohjanmaan Kirjapaino ja Päivien paljous on omakustanne. Teoksessa Huutolaistyttö on Kustaa Vilkunan esipuhe, jossa Vilkuna kertoo teoksen noudattavan melko tarkasti kirjoittajansa elämänvaiheita ts. huutolaistytön tietä opettajaksi. Päivien paljous on jatkoteos Huutolaistytölle. Tämän teoksen alussa päähenkilö Elina menee naimisiin ja kuvaa elämää omassa kodissa.
Lisätietoja tekijästä ja hänen teoksistaan löytyy alueen kirjastojen ylläpitämästä Kirjastovirmasta http://www.kirjastovirma.net/ .
Kyseiset VHS-kasetit on poistettu kokoelmasta. Niissä oli melko suuret lainausluvut, joten laatu oli ehkä kärsinyt tai ehkä ne olivat menneet epäkuntoon.
Kirjasto ei enää hanki VHS-kasetteja. Kaikki elokuvat hankitaan nykyään dvd:nä. Poistettu elokuva voidaan hankkia uudestaan kirjaston kokoelmaan vain dvd:nä.
Espoon kaupunginkirjastolle voi esittää hankintatoivomuksia tämän linkin kautta: https://www.webropol.com/P.aspx?id=162676&cid=25286451
Aakkosten evoluutio voidaan jäljittää Egyptin hieroglyfeihin, joissa oli egyptin 24 konsonattia vastaava täydellinen 24 merkin sarja. Noin vuodesta 1700 eKr. lähtien Egyptin hieroglyfit tunteneet seemiläiset alkoivat kokeilla pelkästään konsonanttiaakkosia. Merkkien rajoittaminen pelkästään yksittäisiin konsonantteihin oli yksi ratkaiseva innovaatio.
Toinen oli helpottaa aakkosten muistamista asettamalla kirjaimet kiinteäksi jonoksi ja antamalla niille helposti mieleen jäävät nimet. Suomessa nimet ovat lähinnä vain merkityksettömiä yksitavuisia sanoja (”aa”, ”bee”, ”see” jne.). Seemiläisillä nimillä oli seeminkielinen merkitys: ne olivat tutuista asioista käytettäviä sanoja (alef= härkä, beth= talo, gimmel= kameli, daleth= ovi jne.).…
Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirja kertoo rahasi arviohinnan olevan kunnon mukaan 10-600 euroa. Rahojen kuntoluokitus vaihtelee virheettömästä ja täysin leimakiiltoisesta huomattavan kuluneeseen, mutta tekstiltään vielä luettavaan. Luokitus löytyy myös esim. Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/kuntoluokat.php
Kyseisiä elokuvia ei ole palautettu vaan ne ovat jääneet asiakkaille lainaan. Molemmat tapaukset ovat perinnässä. Valitettavasti näihin on turha laittaa varausta. Kyseiset dvd-levyt eivät käytännössä ole saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Laitoimme täältä kirjastosta heti kyselyn, voisimmeko saada hankittua uuden dvd-elokuvan Peter Panista. Saimme heti vastauksen: Tällä hetkellä Peter Pan ei ole Disneyn tarjonnassa ollenkaan. Disney tarjoaa tuotteitaan yleensä vain hyvin lyhyen aikaa. Jos uusintajulkaisu Peter Panista jossain vaiheessa tulee, teemme toki siitä tilauksen.
Tällä hetkellä tilanne on siis se, että piirrettyä Peter Pania ei voi lainata pääkaupunkiseudun kirjastoista eikä meillä ole tietoa, milloin saamme uuden…
Valitettavasti tarkkaa selitystä värille Portofinon sininen tai vihreä ei ole löytynyt. Portofino on tunnettu lomakaupunki Italiassa Ligurian maakunnassa. Voisi olettaa, että Portofinion vihreä, joka on haalea turkoosi, tulee nimenomaan tuosta merensävystä. Ainakin Italian tunnettu ja perinteikäs moottoripyörävalmistaja Vespa on käyttänyt mallistossaan väriä Portofino green.
