HelMet-kirjastoissa on 11 kappaletta kyseistä Veijo Hietalan teosta. Kaikki kappaleet ovat tällä hetkellä lainassa, ja teokseen on kaksi varausta jonossa. Voit tehdä itsellesi varauksen teokseen HelMet-verkkokirjastossa tai lähimmässä kirjastossa.
Kirjassa Aina uusi muisto: kirjoituksia menneen elämisestä meissä (toimittaneet Katarina Eskola ja Eeva Peltonen, 1997) kirjoittaa Maria Koskijoki artikkelissaan Esine muiston astiana "muistoarvoltaan merkityksellisistä esineistä".
Tästä kirjasta löytyy aiheestasi muutenkin tietoa, ja myös lisää lähteitä. Kirja on Seinäjoen pääkirjaston kokoelmissa:
https://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=find2&sesid=13274…
Nurmon kirjastosta löytyy myös kirja aiheeseesi liittyen:
Rakkaat ja tarpeelliset tavarat : vanhainkodissa asuvan vanhuksen esineistö / Minna Vaininen, Pirkko Routasalo, Timo J. Virtanen (1999)
Mm. muistoesineitä käsittelee myös alla mainittu opinnäytetyö. Voit pyytää sen kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
- Kuvista…
HelMet-kirjastojen e-kirjojen lainaamiseen tarvitset HelMet-kirjastokortin, jonka voi saada Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteestä. Kortin saa esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Kortin saaminen edellyttää Suomessa sijaitsevaa osoitetta, mutta pääkaupunkiseudulla ei tarvitse asua kortin hankkiakseen. Korttia ei kuitenkaan pysty saamaan mitenkään ilman kirjastossa käymistä.
E-kirjoja pystyy lainaamaan HelMet-kirjastokortissa olevalla kortin numerolla ja nelinumeroisella pin-koodilla. Niiden avulla kirjaudutaan järjestelmään sisälle.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy vain muutamia teoksia kuvien opetuskäytöstä. Teoksessa Wærn, Yvonne: Bild och föreställning : om visuell retorik (Studentlitteratur, 2004) käsitellään myös kuvien opetuskäyttöä. Samoin teoksessa Hatva, Anja: Kuva - hyvä renki, huono isäntä (Urex, 1987)käsitellään vähän kuvien käyttöä pedagogiikassa.
Opettaja-lehden Soili Hämäläisen artikkelissa: "Kuvilla pääsee syvälle" (2012:7, s.38-39) http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/201… kerrotaan kuvien käytöstä opetuksessa. Artikkelissa mainituista Spectrokorteista löytyy lisää tietoa http://www.spectrovisio.net/etusivu/spectrokortit/taustaa.html
Tällä sivulla mainittu teos Valokuvan terapeuttinen voima (Duodecim, 2009) löytyy…
Lasten ja nuorten osastoille sijoitetusta aineistosta ei mene noutoilmoitusmksua eli varausmaksua kirjoista ja äänitteistä. Maksu joka on 0,50€ menee dvd-, cd-rom-, blu-ray-levyjä ja konsolipelejä varattaessa. Kirjaston nettisivulla varaamisesta lisää: http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/varaaminen
Ihan kuvaustasi vastaavaa kirjaa ei ole löytynyt. Voisiko etsimäsi olla joku allamainituista? Niissä opiskellaan kauppaoppilaitoksessa.
- Väänänen Kaija, Viluinen unelma (1957)
- Polva, Anni, Me tytöt opiskelimme (1946)
- Olli, Vera, Kauppaopistolaisia (1945)
Kansalaiskoulussa opiskellaan Ursula Sinervon romaanissa Polttaa ja palelee, mutta se on ilmestynyt vasta vuonna 1969.
Sopivaa iltaluettavaa 6-11-vuotiaille lapsille voisivat olla esimerkiksi Marvi ja Merja Jalon Jesse-koirakirjasarja, Eppu Nuotion Kingi-koirakirjasarja, Jo Nesbon seikkailulliset Tohtori Prottori -kirjat sekä Timo Parvelan Maukka ja Väykkä -sarja.
Arkikertomusten puolelta kannattaa tutustua esimerkiksi Tapani Baggen Urho-sarjaan, Karo Hämäläisen Samuli-sarjaan ja Tuula Kallioniemen Konsta-sarjaan.
Kaikki edellä mainutut kirjasarjat soveltuvat hyvin sekä tytöille että pojille.
Helmet-kirjastojen unohtuneen tunnusluvun tilalle saat uuden käymällä jossakin Helmet-kirjastossa. Ota mukaan kirjastokorttisi ja henkilötodistus.
Jos meillä on tiedossa sähköpostiosoitteesi, voit saada uuden tunnusluvun myös tunnusluvun palautustoiminnolla. En kuitenkaan löytänyt nimelläsi kirjastokorttia lainkaan. Olisiko edellisestä kirjastonkäytöstäsi jo niin kauan aikaa, että korttisi ei enää ole voimassa? Tai onko sukunimesi vaihtunut? Näissä tapauksissa saat uuden kortin tai voit tulla päivittämään tietosi kirjastossa. Ota henkilötodistus mukaan.
Tietoa kirjastokortista:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Wikipedia kertoo asiasta näin:
Nimi Irja on muodostunut kreikkalaisperäisen, maanviljelijää tarkoittavan Georgios-nimen vanhasta yläsaksalaisesta muodosta Irg ja on siten samaa alkuperää kuin miehennimi Yrjö. Suomeen nimi saapui alkujaan Viron ruotsalaisten välityksellä ja oli aikoinaan käytössä miehennimenä, mutta sellaisena se on säilynyt vain eräiden paikan- ja sukunimien osana.
Naisen nimenä Irja tuli käyttöön 1800-luvun lopulla, aluksi kirjallisuudessa. Gustaf von Numersin näytelmän sankaritar Irja sai nimensä messukyläläisen Irjalan kartanon mukaan.
Teoksessa Suomalainen Paikannimikirja toim.Sirkka Paikkala(2007) mainitaan kolme merkitystä Irjala nimelle:
1. kaupunginosa Tampereella, alkuaan talo ja rustholli Takahuhdin kylässä.
2.…
Kuulostaa siltä, että korttisi on lukittu.
Lukituksen syitä voi olla monia esim. maksamattomat maksut, palauttamattomat kirjat, kirjastoon unohtuneet tärkeät paperit, vuosien täyttäminen (15 tai 18)
Ota yhteyttä lähimpään Helmet kirjastoon. Varaa lähettyville kirjastokortti ja kuvallinen henkilöllisyystodistus, passi tai kela-kortti.
Soitto on tehtävä, jotta kirja varmasti löytyy hyllystä ja sen voi
varata kyseiselle asiakkaalle. Voi olla, että vaikka kone sanoo kirjan olevan hyllyssä, niin se on jo toisen lainaajan kädessä ja näin ollen jo varattu, vaikkei vielä lainattu. Vaikka yleisöpääte kertoo jonkin kirjan olevan hyllyssä, kannattaa aina soittaa ja varata kirja omalla nimellään, jotta varmasti saa sen.
Sinun kannattaa tehdä haku Plussa-aineistotietokannasta:
http://www.libplussa.fi/
Laita "asiasana tai luokka" -kohtaan 874 ja valitse "näytä" -kohdasta esim. "vain cdromeja" -vaihtoehto. Vastaavasti voit tietenkin hakea myös vain kirjoja tai vain äänikasetteja.
Valokopiointi perustuu kahteen ilmiöön, staattiseen sähköön ja valosähköiseen johtavuuteen. Hyvin yksinkertaistettuna alkuperäiskappaleeseen kohdistetaan kirkas valo, joka heijastuu sylinteriin ja aiheuttaa sylinterin pinnalle sähkövarauksen, jonka jakauma on erilainen riippuen siitä, missä kohdassa alkuperäiskappaleessa oli väriä. Seuraavaksi sylinterin pinta pölytetään mustalla jauheella, joka leviää samaan muotoon kuin sähkövaraus ja alkuperäiskappaleessa oleva kuva tai kirjoitus. Lopuksi tämä jauhe kiinnitetään puristusta ja lämpöä käyttäen kopiopaperille.
Kopiokoneen toiminta englanniksi selitettynä: https://www.explainthatstuff.com/photocopier.html
Suomeksi: TEK - Tekniikan tietokeskus 8, 1984, s. 84.
Tove Janssonin kirjan "Kuka lohduttaisi Nyytiä?" pohjalta
on Teatteri 2000 tehnyt näytelmän, joka on Tampereen kaupungin-
kirjastossa myös samannimisenä videona (tark.n:o 1-03956), jonka on
dramatisoinut Kaija Siikala. Tämä versio on tehty yhteistyössä
Teatteri 2000:n ja TV2/lastenohjelmien toimesta. Tekstiversiota en
löytänyt Treen kaupunginkirjaston kokoelmista, en myöskään Mandasta
(maakuntakirj. yhteisluettelo) enkä Lindasta (tieteellisten kirj.
yhteisluettelo).
Teatteri 2000:n puh. 03-2132 129 (Myyntipalv). -Teatterikeskus ry
Helsingissä kerää näytelmätekstejä, puh. 09-135 7613.
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä vain Kirjakaapelilla (Lasipalatsi) on mahdollista käyttää PageMakeria. Ajanvaraus puhelinnumerosta 310 85000. Tarkempia tietoja ks. http://kirjakaapeli.lib.hel.fi/kaapelilaitteisto.html
Hei! Lastenkirjoja kustantavat suuret yleiskustantajat Gummerus (09-584301), Otava (09-19961),
WSOY (09-61681) ja Tammi (09-6937621). Näiden lisäksi ainakin Kirjapaja Oy (09-613021),
Kustannus-Mäkelä Oy (09-2257995), Like Kustannus Oy (09-1351385), Kustannus Oy
Pieni Karhu (03-7340402), Lasten Keskus Oy (09-6926344) ja Helsinki Media (01080-0095) sekä ruotsinkieliset Söderström &Co (09-68418620) ja Schildts Förlag Ab (09-8870400).
Tarkemmat yhteystiedot ja esittelyt löytyvät helposti esim. netistä booknetin kautta.
http://booknet.cultnet.fi/kustant/ - sieltä puuttuvat vain http://www.tammi.net,
http://www.LASTENKESKUS.fi/ ja Helsinki Media - jolle löysin vain puhelinnumeroita.
Margit Sandemon henkilötietoja on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -etätietopalvelusta. Vastaus löytyy palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp?id=3818&arkisto=true#H… Sieltä löytyy myös linkki Pohjoismaisen Margit Sandemo -seuran sivuille, jossa voi mm. liittyä seuran postituslistalle.
Noitamestari-sarjasta on ilmestynyt 15 osaa
1. Taikuus. 1998
2. Silmiesi valo. 1998
3. Pimeyden mahti. 1998
4. Pahuuden kasvot. 1999
5. Tulikoe. 1999
6. Virvatulet. 1999
7. Suojattomat. 1999
8. Ratsastus länteen. 1999
9. Tulimiekka. 1999
10. Maahisten kutsu. 1999
11. Häpeän talo. 1999
12. Taru unohtuneesta maasta. 1999
13. Luostari kyynelten laaksossa. 1999
14. Hallan tytär. 1999
15. Tuntematon tie. 1999
Sarjan…
Metalliteollisuusyritysten taloudesta on olemassa ainakin seuraavat tutkimukset:
Hannula, Mika: Tuottavuuden mittaus ja analysointi metalliteollisuudessa. osat 1 ja 2. 1995 ja 1996.
Hilli, Pirjo: Eräiden englantilaisten metalliteollisuusyritysten kasvun, kannattavuuden ja rahoituksen analysointi KASKARA-mallin avulla. 1996.
Isomäki, Virpi: Pienten metalliteollisuusyritysten kannattavuusongelmat. 1990.
Pietarila, Pirkko: Pienten metalliteollisuusyritysten konkurssien ennustaminen erityispiirteet huomioiden. 1992.
Pitkänen, Arja: Laman vaikutus metalli- ja metsäteollisuuden kannattavuuteen, maksuvalmiuteen ja vakavaraisuuteen. 1998.
Rantanen, Hannu: Tuottavuuden ja kannattavuuden väliset yhteydet: erityisesti metallituotteita ja koneita…
