Suomen keskiajan sanotaan useimpien määritelmien mukaan alkaneen 1100-luvun jälkipuoliskolla. Ajanjakson alku voidaan liittää ensimmäiseen ristiretkeen, joka tapahtui noin vuonna 1155.
Suomen keskiaika jaotellaan varhaiskeskiaikaan, sydänkeskiaikaan ja myöhäiskeskiaikaan. Myöhäiskeskiajan katsotaan päättyneen Suomessa 1500-luvun alkupuolella.
Lisää tietoa aiheesta löydät esimerkiksi Wikipedian Suomen keskiaikaa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_keskiaika) ja keskiaikaa yleisesti (http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskiaika) käsittelevistä artikkeleista. Myös Suomen historian pikkujättiläinen -kirja käsittelee keskiaikaa laajasti.
Kirsti Mirjami Lähteenkorva, 1904 - 1968, s. Heinolassa. Yo Käkisalmen yhteiskoulu, kansak.op. Helsingin ylioppilasseminaari. Kansak.opettaja Käkisalmi v:een 1939, Vaasa 1940-67, tuntiop. Vaasan käytännöllinen naisopisto 1940-67.
Tuotanto:
Hiljainen tukous. Uskonnollisia runoja 1945
Raamatun maa. Uskonnollisia runoja 1946
Savisydän. Runoja 1952
Lasinen kirkko. Runoja 1958
Kuin kukat ja linnut. Valikoima runoja, toim. Kastehelmi Karjalainen 1968.
Pilvi täynnä pisaroita. Valitut runot, toim. Anna-Maija Raittila 1979
Lisäksi Lähteenkorva on koonnut valikoiman suomalaista uskonnollista runoutta nimellä Kimalteleva tomu, 1947.
Lähde: Suomen kirjailijat 1945-1980. SKS 1985.
Voisiko kyseessä olla Tellu Turkan laulu "Minä itse", jonka sanat alkavat "Minä olen hurja, minä olen rohkea...". Laulu on esim. nuottikirjassa Musiikin mestarit 1-2 : ärdepärde, Otava 2005. Kappale löytynee myös cd-levyltä Tellu & Leipuriorkesteri.
Jos tietokoneella kirjoittava käyttää esimerkiksi Wordin kaltaista tekstinsyöttöohjelmaa, erikoismerkit löytyvät komennoilla LISÄÄ ja MERKKI. Kun näpäyttää kohtaa ENEMMÄN MERKKEJÄ, pääsee selailemaan erittäin laajaa valikoimaa. Suhu-ässä löytyy valikon kohdasta LATINALAINEN, LAAJENNETTU-A. Kirjain ñ syntyy suoraan näppäimistöltä painamalla ensin ALTGr+~ (tildemerkki) ja sen jälkeen n-kirjainta. Samalla tekniikalla saa "laineen" monien muittenkin kirjainten päälle, esimerkiksi viron kielen õ-kirjaimeen.
Heikki Poroila
Keinu liikahti enää silloin tällöin mutta Elinan kasvoilla viipyi hymy yhä hänen kuunnellessaan laulua radiosta.
Mies Lapin kerran tahtoi sen tulla tuntemaan,
kuin syvä olla mahtoi tuo järvi Turjanmaan.
Köys katkes, laulu kuultihin:
Niin syvä on kuin pitkäkin.
Sen koommin mittaamatta on järvi Inarin.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja sanoo nimestä Minja seuraavaa: "Lähinnä 1970-luvulla tytöille annettu uusi nimimuodoste, tyypiltään samaa ryhmää kuin esim. Pinja."
Kustaa Vilkunan etunimikirjassa ei ollut mainintaa Minja -nimestä.
Olen tarkastanut nimen vain näistä kahdesta kirjasta. Muissa etunimiä koskevissa kirjoissa saattaa olla maininta Minjasta. Muita kirjoja ovat esim. Valitse nimi lapselle!,
toim. Olga Chastnaya-Leppäniemi ja Katariina Krabbe ja Mikä lapselle nimeksi, Eeva Riihonen.
Murrearkistossa ei ole tietoa "nokisuutari"-sanasta. "Nokisutari" tarkoittaa nuohoojaa, nokikolaria, johon on taustana noki ja suti.
Sana "nokisutari" ei sekään näytä olevan kovin yleinen. Siitä oli arkistotietoja vain seuraavista pitäjistä: Vihti, Lohja, Nurmijärvi, Ruovesi, Hausjärvi, Hollola, Iitti, Pyhtää, Suursaari, Luumäki, Kaukola, Vuoksenranta, Antrea, Heinävesi, Mikkeli, Jäppilä.
Tietoja on kerätty pitäjistä ennen sotia, mutta niitä on saatu myös eri puolille Suomea sijoittuneilta siirtolaisilta.
Eduskuntaryhmät istuvat täysistuntosalissa ns. ranskalaisessa istumajärjestyksessä: vasemmistoryhmät puhemiehen vasemmalla ja oikeistoryhmät oikealla puolella. Poikkeus tähän on ruotsalainen eduskuntaryhmä, joka istuu salin oikeassa laidassa, koska tulkki on lähellä virkamiesaitiossa. Valtiopäiväkokemukseltaan vanhimmat edustajat istuvat yleensä eturiveissä ja nuorimmat takariveissä.
Istuntosalissa eduskuntaryhmien rajat päättää eduskunta vaalikauden alussa, puhemiesneuvoston esityksestä. Valmistelu tehdään virkamiestyönä yhteistyössä eduskuntaryhmien pääsihteereiden kanssa. Istumajärjestys rajojen sisällä on kunkin eduskuntaryhmän sisäinen asia. Usein puolueen ja ryhmän puheenjohtajat on sijoitettu valtiopäiväkokemuksen mukaisesta…
Harri Heinon teoksen mukaan Suomen Gideonit kuuluvat otsikon "tunnustuskuntiin sitoutumaton evankelioiva herätyskristillisyys" alle.
Maailmanlaajuinen Gideon-järjestö sai alkunsa Yhdysvalloissa vuonna 1899. Sen perustivat kristityt kauppamatkustajat, ja myös Suomessa toiminnan aloittivat kauppaedustajat vuonna 1946. Nimi oli alunperin Kauppaedustajain Kristillinen Yhdistys, kunnes vuonna 1961 Suomen Gideonit hyväksyttiin virallisesti kansalliseksi järjestöksi osana maailmanlaajuista Gideon-järjestöä. Järjestö on rekisteröity 18.10.1967.
Gideonien jäseniksi otetaan liikemiehiä ja viran- ja toimenhaltijoita, jotka uskovat Raamattuun Jumalan innoittamana sanana ja ovat uudestisyntyneitä kristittyjä ja jonkin evankelisen seurakunnan…
Muun muassa voimakasta, vahvaa, väkevää, lujaa tai kovaa tarkoittava slangisana stydi tulee ruotsin arkikielen sanasta studdig, stöddig (luja, voimakas, tukeva). Stydi-sanaa käytetään myös muissa merkityksissä, kuten rohkea, tukeva, lihava, jännittävä, mahtava, mielenkiintoinen ja hyvänmakuinen.
Nykysuomen sanakirja 5. (SKS, 1982)
Paunonen: Tsennaks Stadii, bonjaaks slangii (WSOY, 2000)
https://svenska.se/
Kustaa Vilkunan teoksessa Etunimet todetaan näin:
Ansa 4.9. (almanakassa 1950-) on alkavan suomalaisuuskauden nimiä, esim. näyttelijätär Ansa Ikonen s.1913.
Ansa varmaan rinnastettiin Paulaan, joka jo esiintyi naisennimenä, vaikkei suomen paula-sanasta johtuvana. Ansaa käytetään myös Annan muunnoksena sekä Anna-Liisan lyhenteenä.
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 1 A-K (1992) s. 304 on selvitys kapa - ja kapakka -sanojen alkuperästä. Kirjasta on lainattavia kappaleita (kirjastoluokka 88.2903).
Kyseessä on laulu nimeltä ”Jos rakastat”. Sen on sanoittanut Matti Rossi ja säveltänyt Kaj Chydenius. Laulun ”Jos rakastat” sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi ”Suuren toivelaulukirjan” osasta 14 (Warner/Chappell Music Finland ja Suuri Suomalainen kirjakerho, 1997).
Maailmanlaajuisia täysin luotettavia listoja, joita tiedustelet, ei ole olemassa. Internetistä kuitenkin löytyy paljon aihetta käsitteleviä sivuja.
Suomen viralliset myyntiluvut löytyvät Suomen ääni- ja kuvatallennetuottajien sivuilta: http://www.ifpi.fi/tilastot/. USA:n vastaava lista löytyy osoitteesta http://www.neosoul.com/riaa/. Sivuilla on lisäksi aiheeseen liittyvää tietoa.
Guinnessin Suuren Ennätyskirjan 1998 painoksessa (ss. 106-109) on mainittu useita listoja mutta niiden luotettavuus on kyseenalainen (lähteitä ei ole mainittu).
Pitkän tiedonhaun jälkeen olemme päätyneet seuraavaan: mitä ilmeisimmin kyseessä on Spede Show'ssa vuonna 1971
esitetty sketsikappale ja sovitus kappaleesta Kesäillan valssi, jonka esittäjäksi on merkitty Okko Tani. Tämä taltiointi on julkaistu DVD-levynä. "Spede Show 1 - pääasia että on kivvaa 1965-1972" -DVD:tä ei valitettavasti löydy
Turun kaupunginkirjastosta, mutta esimerkiksi Helsingistä löytyy.
Lisätietoja DVD-levystä:
http://www.dvdkotelo.com/content/view/266/37/
Yhtään suomenkielistä nettiopetussivustoa emme onnistuneet löytämään. Alla linkki englanninkieliseen, alkeista lähtevään kurssiin:
http://www.langintro.com/kintro/
Koreaa voi opiskella myös esim. kulttuurikeskus Caisassa. Tämänkeväinen kurssi on jo päättynyt, mutta kannattaa kysellä syksyn kursseista Caisasta. Kurssit ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Kurssi- ja yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.caisa.fi/kurssit/kielet
Hei,
Ei ihan sanasta sanaan, mutta lähes tuo kohta löytyy 1. Mooseksen kirjasta 3:19. Vanhan 1933 käännöksen mukaan se kuuluu: "Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu. Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman."
1992 käännöksen vastaava kohta kuuluu: "Otsa hiessä sinun on hankittava leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinut on otettu. Maan tomua sinä olet, maan tomuun sinä palaat."
Tästä piirileikkilaulusta tunnetaan lukusia versioita.
Teoksessa Kymenlaakson laulukirja (toim. Erkki Ala-Könni, 1981) on kolme melodialtaan ja tahtilajiltaan erilaista versiota. Tekstiversioita näissä on kaksi a) "Käki kukkuu kuusikossa ja pienet linnut laulaa. Minä lennän liehuttelen oman kullan kaulaan." b) "Käki kukkuu kuusikos ja koivikos on pesä. Saattaa tulla tämän kylän tytöille ikäväinen kesä". Seuraavat kolme säkeistöä ovat keskenään aivan erilaiset.
Teoksessa Karjalaisia kansanlauluja Viipurin seudulta (toim. Jorma Väänänen, 1975) laulun melodia on sama kuin versiossa a, mutta 2-4 säkeistöjen sanat ovat taas erilaiset.
Vielä yksi hieman edellisistä poikkeava versio on julkaistu teoksessa Karjalaisia kansanlauluja Suistamolta…
