Ainakin Suomen lääkärit 1997-teos sisältää yksityiskohtaisempia tietoja Kaunistojen urasta ja oppiarvoista. Muun muassa Rikhardinkadun, Lauttasaaren ja Munkkiniemen kirjastoista teos löytyy käsikirjaston hyllystä. Netistäkin kannattaa hakea tietoa Kaunistoista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nanny_Kaunisto
Logistik-sanaa voi ilmaista näin: logistiikka tai kiljetus- ja materiaalitalous. Logistisk on aina logistinen.
Katso lisää teokseta Iso ruotsalais-suomalainen sanakirja.
Kotus, eli Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimisto ylläpitää puhelinneuvontaa myöskin.
Kielitoimiston neuvontapuhelin (09) 701 4991 (maanantaisin ja perjantaisin klo 9–11.30 ja tiistaista torstaihin klo 9–14)
Katso lisää
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2
Kyseessä on Ilkka Auerin kirjasarja Lumen ja jään maa. Kaikki kirjasarjassa ilmestyneet kirjat kuuluvat Kajaanin kaupunginkirjaston kokoelmaan sekä pääkirjastossa että kaikissa lähikirjastoissa. Myös muita kotimaisia nuorten fantasiakirjoja ja -sarjoja löytyy ja henkilökunta voi opastaa sinua näiden teosten löytymisessä.
Lahden kaupunginkirjastossa ei ole Photoshopia asiakkaiden käytettävissä. Ainoa tarjolla oleva kuvankäsittelyohjelma on Adobe Photoshopin ilmaisversio, joka ei korvaa maksullista ohjelmaa. Se on tarkoitettu ohjelmaan tutustumiseen ja siitä puuttuu mm. tallennustoiminto.
Lahden tiedekirjastossa (Vapaudenkatu 23) asiakkaat voivat käyttää seuraavia kuvankäsittelyohjelmia: Adobe Photoshop CS (8), Adobe Photoshop Elements 2 ja Corel Photo House 1.0. Tiedekirjasto on avoinna ma, ti, to ja pe klo 11-19, ke klo 13-19 ja la klo 10-15. Kesäaikana ja juhlapyhien aattoina käytössä ovat poikkeavat aukioloajat. Tiedekirjaston puhelinnumero on 03-8125420.
Asiakkaat eivät voi asentaa ohjelmia kirjaston koneille, mutta omalle koneellesi voit, jos sinulla…
Katkelma voisi olla jostain Helmet-hausta sanoilla mielenosoitukset kaunokirjallisuus löytyvistä kotimaisista kirjoista.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=mielenosoitukset+kaunokirjalli…
Tuo katkelma saattaisi olla myös jostakin Staffan Bruunin romaanista, kuten Bailut barrikadeilla. Staffan Bruunilta suomennetut kirjat: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=bruun+staffan&searchscope=9&m=…
Avioliittolaissa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234 ei serkuksia kielletä menemästä naimisiin keskenään, olivatpa he sisarten lapsia tai veljesten lapsia.
Taiteen hinnoittelussa olennaista on onko taulu signeerattu eli onko taitelijan nimikirjoitus näkyvillä, onko taulu öljymaalaus, mikä on sen koko. Tässä apuja, jos taiteliija on tiedossa eli kirjallisuutta: Kuvataiteilijat 2004, sisältää Suomen taiteilijaseuraan kuuluvat jäsenet, ja ajankohtainen luettelo löytyy netistä: http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/. Suomen taiteilijat -matrikkeli vuodelta 2003 sisältää ehkä myös näitä harvinaisempia taidemaalareita. Nettisivulta http://www.artists.fi/skjl/jasenet.html voi katsoa, löytyykö alueellisten taiteilijaseurojen sivuilta heidän jäsentensä tietoja.
Hintatietoja voi etsiä mm. kirjasta Helanderilla huudettua, Taulut ja reliefit. Huutokauppasivuilta voisi hinattietoja löytyä:
http://www.…
Tämä Orhan Velin runo, joka suomeksi on nimeltään "Istanbul, kuuntelen sinua" (suom. Riitta Cankocak) löytyy Kirjo-lehden numerosta 3/2010. Lehti on luettavissa netissä ja alla olevasta linkistä pääset suoraan lehden ko. numeroon.
Runo sisältyy myös antologiaan "...kuin ilkikuriset lapset : modernia turkkilaista runoutta" (Palladium kirjat, 2010).
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
http://www.palladiumkirjat.fi/kirjo/Kirjo%203-10.pdf
http://helmet.fi/
Voit ilmoittaa nimenmuutoksen kirjaston lainaajarekisterissä oleviin sinua koskeviin tietoihin missä tahansa HelMet-kirjastossa. Nimenmuutos täytyy siis ilmoittaa henkilökohtaisesti. Ota mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, joka on uudella nimelläsi.
HelMet-kirjastojen yhteystiedot löydät helposti HelMet-palvelusivuston etusivulla olevasta pudotusvalikosta "Löydä kirjastosi".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Sukunimi on tosiaan varsin harvinainen. Sitä ei mainita kirjastomme suomalaisia sukunimiä käsittelevissä lähdekirjoissakaan, joten selvyyttä nimen alkuperään ei tullut.
Suomen sukututkimusseuran HisKi-historiakirjojen hakuohjelma löysi kastetut-otsikon alta kolme 1800-luvulla syntynyttä lasta (Ida Gustawa s. 2.9. 1873, Karolina Markusdotter s. 1.5. 1876, Johannes s. 27.7. 1888), joiden isän nimi oli Mäkitaipale. Lapset syntyivät Lieson kylässä, joka sijaitsee entisessä Lammin kunnassa Hämeenlinnassa. Lasten isän nimeksi mainitaan kaksi kertaa Karl Johansson Mäkitaipale ja kerran vain Karl Mäkitaipale. Äidin nimi on Karolina Marcusd:r (dotter?).
HisKin kautta löytyy myös tieto, että vuonna 1845 on vihitty Liesossa Adam Johansson…
Vuonna 1943 syntynyt Liisa Hännikäinen on kirjoittanut pääosin aikuisten kirjallisuutta, mutta hänen tuotantoonsa sisältyy myös muutama lasten- ja nuortenkirjakin. Vuonna 1997 ilmestynyt Onneksi on toistaiseksi viimeinen Liisa Hännikäiseltä julkaistu teos.
Hännikäisen 1990-luvulla ilmestyneet teokset ovat aikuisten kirjallisuutta, lukuun ottamatta nuortenkirjaa Terhin kreikkalainen kesä.
Tässä koko Liisa Hännikäisen tuotanto:
Polkkapari (Otava, 1971)
Sinä olet nuori (Otava, 1972)
Tulva peittää jäljet (Otava, 1973)
Kaikilla joku ihminen (Otava, 1974)
Pieni pala onnea (Otava, 1975)
Doina (Otava, 1976)- lastenkirja
Sikne (Otava, 1977)
Irma (Otava, 1979)
Oma elämä (Otava, 1980)
Maisa ja Maisan rakkaus (Otava, 1983)
Kompassipuu (Otava, 1984)…
Kyseinen katkelma on Thomas Stearns Eliotin (1888 - 1965) runosta Little Gidding (1942), sen viidennestä osasata. Runosta löytyy kolme suomennosta.
Ensimmäinen suomennos on Sinikka Kallio-Visapään suomennos vuodelta 1949. Se ilmestyi teoksessa T. S. Eliot: Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja (Otava, useita painoksia).
Seuraavan kerran runon suomensi Ville Repo antologiaan Tähtien väri : valikoima amerikkalaista runoutta (WSOY, 1992).
Juha Silvon suomennos ilmestyi vuonna 2007 WSOY:n kustantamana kaksikielisessä teoksessa Neljä kvartettoa / Four Quartets.
Anja Haglundin suomennosta kyseisestä runosta ei löytynyt.
Saatte runokatkelman suomennokset sähköpostiinne.
http://www.columbia.edu/itc/history/winter/w3206/edit/…
Nurmijärven kunnan sivuilta löydät aivan upeasti tietoa Aleksis Kivestä. Sivujen osoite on:
http://www.nurmijarvi.fi/aleksis/kivi.htm
Tietysti Aleksis Kivestä löytyy paljon muutakin tietoa, esim. kirjallisuudenhistoria-teoksissa tai ihan varta vasten hänestä tehdyissä elämäkerroissa, joista voisi mainita vaikka:
Tarkiainen, Viljo: Aleksis Kivi
Meri, Veijo : Aleksis Stenvallin elämä
Teokset löytyvät varmasti lähes kaikista Suomen yleisistä kirjastoista
Erikoistutkija Suomen ympäristökeskuksen Biodiversiteettiyksiköstä antoi tällaisen vastauksen:
Ensimmäisessä kuvassa on vaalea kääpä, mutta ilman näytettä sitä ei voi määrittää. Toisessa kuvassa (LautaSieniRuskeaP) on rivikääpä (Antrodia serialis), joka on luonnossa hyvin yleinen ja lahottaa kaatuneita kuusia. Se viihtyy myös lahoavissa laudoissa ja hirsissä. Usein se tekee kapean, yläpinnaltaan ruskean lakin kasvaessaan puun kyljessä tai esim. pölkyn päässä. Tässä lakkia ei ole koska on kasvanut laudan maata vasten olevalla pinnalla.
Laudat voi jättää lahoamaan. Niillä kasvavat käävät eivät tartu eläviin puihin, eivätkä kuivaan puuhun, esim. lauta- tai hirsiseinään. Maastoon jätettynä ne edistävät monimuotoisuutta ja palauttavat…
Aiheeseen liittyvään kysymykseen on vastattu palvelussamme aikaisemminkin. Voit lukea vanhan vastauksen täältä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-mandariini-hedelma-on-saanut
Voi tietysti ajatella, että on jollakin tavalla helpompaa hoitaa esimerkiksi kania, marsua tai hamsteria kuin vaikkapa kasvattaa johonkin suureen ja voimakkaaseen rotuun kuuluvaa koiraa. Helppoa lemmikkiä ei kuitenkaan oikeastaan ole eikä voikaan olla. Kun otat lemmikkieläimen, sinun pitää ensinnäkin sitoutua siihen, että pidät huolta siitä koko sen elinajan. Olipa kyseessä mikä tahansa eläin, sinun on myös huolehdittava sen hyvinvoinnista kaiken aikaa. Sinun on varmistettava, että sillä on aina riittävästi ruokaa ja juomaa, siisti, puhdas asuinpaikka, tarpeeksi lajityypillisiä toimintamahdollisuuksia ja virikkeitä, sopivasti seuraa jne.
Jos siis pääkriteeri lemmikkiä valitessa on helppous, ei varmaankaan kannata ottaa lemmikkiä…
Emme onnistuneet löytämään tätä laulua. Yle Arkiston Fono-tietokannan kautta löytyy listausta hänen laulamistaan kappaleista. Löytyisikö niistä etsimäsi? Alla linkki luetteloon:
http://www.fono.fi/TekijaHakutulos.aspx?esittaja=muje+juha&Page=1
Jos olet jo työkyvyttömyyseläkkeellä, ei sosiaalinen kuntoutus ehkä koske enää sinua.
Asiaa kannattaa kuitenkin kysyä oman kunnan aikuissosiaalityöstä. Heidän kauttaan pääset ehkä uudelleen mukaan kuntoutukseen. Esim. Espoon Kipinä
Kuntouttava työtoiminta taas on tarkoitettu pitkään sairaana tai työttömänä olleille ihmisille, joilla ei vielä ole työkyvyttömyyseläkettä. Kela
Kenties voisit osallistua erilaisten yhdistysten toimintaan, hankkia vapaaehtoistyön tai kokeilla uutta harrastusta?
Espoossa toimivat mm. Emy, Askel, Hyvä arki, Naapuruustalo Matinkylä, Manna talo, Partiolaiset, SPR
Monissa kauppakeskuksissa ja kirjastoissa on ilmaisia liikuntaryhmiä aamupäivisin. Helmet
Espoon kaupungilta saa myös ilmaista…
Laulu "Kaarina ja kuningas" alkaa: "Sydämeen jo kaunehimman Hämeen suvi Suomen saapui kukkineen". Laulussa Kaarina käy puistoon, ei kirkkoon. Laulun on säveltänyt Hugo Ingelius (1853-1899) ja tämän sanoituksen on tehnyt Saukki eli Sauvo Puhtila. Sen ovat levyttäneet Annikki Tähti ja Vieno Kekkonen. Tämä sanoitus sisältyy vihkoseen ”Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä”, osaan 32 (toimittanut Kullervo; Fazerin musiikkikauppa, 1958).
Laulun alkuperäinen nimi on "Kung Erik" ja sanoittaja Carl Snoilsky. Siihen on olemassa toinenkin suomenkielinen sanoitus, joka alkaa: ”Viirit liehuu, venhot vettä vierii” tai ”Viirit liehuin venhot vettä vierii”. "Suuren toivelaulukirjan" osassa 8 se on nimellä "Erik soittaa…
