Sarjan Kotiin takaisin (A Place to Call Home) viidennen kauden osassa seitsemän soi Frédéric Chopinin Etydi op10. Nro 3, E-duuri, joka on saanut lisänimet Tristesse (Suru) ja L'Adieu (Jäähyväiset).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Fr%C3%A9d%C3%A9ric_Chopin
http://www.chopin.pl/chopin_start.en.html
https://en.wikipedia.org/wiki/%C3%89tude_Op._10,_No._3_(Chopin)
https://areena.yle.fi/1-2902367
http://www.imdb.com/title/tt6970774/
Hongkongin huumenuorista ei ole helppo löytää tietoja, ei ainakaan suomeksi. Suomen Lähetysseura tekee työtä Hongkongin nuorten narkomaanien parissa ja heidän sivuiltaan http://www.mission.fi/ löytyy aiheesta tietoja. Sivuilla navigointi ei ole ihan yksinkertaista, joten kannattaa mennä suoraan sivulle http://www.mission.fi/kotimaassa/reppu/aasia.html tai http://www.mission.fi/tyoalue/kiina.html.
Lisäksi Suomen Lähetysseuran painetuissa julkaisussa (esim. vuosikirjat) on käsitelty aihetta työkenttien vuosikertomusten muodossa. Kirjassa Suuri tulevaisuus (SLS, 1982) William Cheng kertoo oman tarinansa huumeista vierottumisesta.
Kun emme tiedä, mihin kirjastoon kysyjä viittaa sanalla "teillä", voimme vain antaa linkin HelMet-sivulle, josta löytyy luettelo kirjastoista, joissa vinyylilevyn digitointi onnistuu. CD-levyn kopiointi onnistuu ohjelmallisesti millä tahansa tietokoneella, jossa on polttava CD- tai DVD-asema, joten tätä palvelua eivät kirjastot ole perinteisesti tarjonneet kysynnän olemattomuuden takia. Siitäkin voi kuitenkin kysyä kirjastossa, johon päätyy vinyylejä digitoimaan. Huom! Kirjasto 10 on nyt suljettu ja sen palveluiden myöhemmästä saatavuudesta ei ole tarkkaa tietoa.
Heikki Poroila
Anna-Leena Härkösestä löytyy tietoja ainakin kirjoista: Kotimaisia nykykertojia, BTJ Kirjastopalvelu, 1997, ISBN 951-692-397-6 s.45-46 ja Tulusto Esko: Elämää Suomessa : henkilögalleria, Weilin+Göös, 1990, ISBN 951-35-4768-X s. 71-74 sekä videolta: Kirjailijan puhetta 6 : Annaleena Härkönen, 1991.
Internetistä kirjailijasta löytyy tietoja osoitteesta: http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990525-174643.html.
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyvät seuraavat medialukutaitoa käsittelevät kirjat:
Suomi (o)saa lukea - Tietoyhteiskunnan lukutaidot -työryhmän linjaukset. 2000.
Alasilta, Anja. 2000. Verkkoajan viestintä - tulkinta, ilmaisu, vuorovaikutus.
Mediakasvatus. 1999. toim. Sirkku Kotilainen, Mari Hankala, Ullamaija Kivikuru.
Tuominen, Sirkku. 1999. Mediapedagogiikkaa opettajankoulutuksessa 1 - Koulutuksen vaikuttavuuden arviointia viiden opiskelijan koulutus- ja mediaelämäkerran avulla. Lisensiaatintyö, Tampereen yliopisto.
Media-analyysi - tekstistä tulkintaan. 1998. Toimittajat: Anu Kantola, Inka Moring, Esa Väliverronen. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.
Liukko, Seija. Mediaa muruille.
Verkkolukutaidosta löytyi…
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä löydät kielikursseja CD-ROM muodossa asiasanalla
"kieliromput". Yhdistämällä sen toivottuun luokkaan, tässä tapauksessa englanninkielen luokkaan 89.507, saat kielikurssin toivomastasi kielestä. Halutessasi voit myös valita kielivalikosta kielen jolla kurssi on tehty, esim. englannin kurssi suomeksi.
Robert van Gulikista löytyy internetistä jonkin verran tietoa. Valitettavasti sivut ovat yleensä englanninkielisiä, mutta tässä joitain poimintoja:
http://hjem.get2net.dk/bnielsen/gulik.html
http://www.teleologic.com/crghome/vangulik.html
http://www.ude.de/gulik/
Lisää tietoa kirjailijasta voit löytää esim. google-haulla "robert van gulik" (ilman sitaatteja haussa) (http://www.google.com)
Kirjaston markkinoinnista on suomenkielellä julkaistu kovin vähän ja julkaistut teokset ovat vanhahkoja:
Huotari, Maija-Leena : Kirjaston markkinointi, 1992
Piispanen, Ritva : Turha vai tärkeä kirjasto : markkinointitutkimus lahtelaisten kirjastonkäytöstä v. 1983, 1990
Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyy englanninkielisen kirjallisuuden lisäksi kolme suomenkielistä opinnäytettä kirjaston markkinoinnista, joista yksi on 2000-luvulta ja koskee www-sivuja kirjastojen markkinoinnissa. Seniorien viestintäpäivän markkinoinnista ja sen vaikutuksesta en löytänyt tutkimuksia, joten opinnäytteesi aihe on hyvin valittu. Artikkeleita seniorien viestintäpäivästä löytyy muutamia Aleksi- ja Arto –tietokannoista. Tietokannat ovat…
Ikävä kyllä artikkeliviitteitä tästä aiheesta ei löytynyt kirjaston käytössä olevista tietokannoista, ARTOsta, ALEKSIsta eikä Helecon FINPistä. Joitakin viitteitä löytyy esim. Googlen haulla "lahjakortit kirjanpito" ja etuseteli, esim. Verohallinnon sivuilla http://www.vero.fi/ Keskusverolautakunnan päätökset 40 ja 41/1998. Myös Kuluttajaviraston sivulta http://www.kuluttaja-asiamies.fi/user_nf/default.asp
site=34&tmf=0&lmf=0&id=0 löytyy aiheesta haulla "etusetelit" ja "lahjakortit". Kannattaisi käydä läpi kirjaston markkinoinnin ja kirjanpidon luokan kirjoja tai etsiä HelMetistä http://www.helmet.fi/ sanahaulla asiakassuhde tai markkinointi.
Valitettavasti helposti saatavilla olevaa, uutta suomenkielistä aineistoa ei aiheesta juuri ole.
Kirjastoluetteloista aiheesta kannattaa etsiä hakusanalla 'Downin oireyhtymä'.
Yleisissä kirjastoissa yleisteos aiheesta on Kehitysvammaisten tukiliiton 2000 julkaisema kirjanen Downin oireyhtymä. Muut uudehkot julkaisut ovat usein vanhempien kertomuksia down-lapsestaan.
Oulun yliopistossa on tehty useita pro gradu -tutkielmia down-lasten kehityksestä, mutta näiden saatavuus tulee erikseen varmistaa.
Motoriikkaan liittyen löysin vain vanhoja julkaisuja:
-Motoriikan stimulointi Syndroma down -lapsilla / Camilla Wikström-Grotell. Ketju 1/1988 s. 43-44
-Kehitysvammaisuus ja motoristen taitojen oppiminen / Kari Koivumäki. Ketju 5/1986 s. 42-45
-…
Teostosta puhelimitse tehtyyn tiedusteluun vastattiin:
Video- ja DVD-elokuvien tulisi olla julkiseen esittämiseen tarkoitettuja. Kaupasta ostetut, vuokratut tai kirjastosta lainatut elokuvat eivät yleensä ole tällaisia. Julkiseen esittämiseen tarkoitettuja elokuvia välittää esimerkiksi Suomen Elokuvakontakti. - Elokuvan esitettävyyttä kouluissa ilman tekijänoikeusmaksuja voi kysyä Tuotos ry:stä, joka on AV-tuottajien tekijänoikeusyhdistys.
Mikkelin kaupunginkirjaston Web-Origo-tietokannasta http://mikkeli.kirjas.to/ löytyy kysymistäsi aiheista runsaasti viitteitä.
Mene Tiedonhaku > Tarkennettu haku ja kirjoita hakusanat hakuruudun Asiasanat/aihe -riville.
Työnohjauksesta on yksinkertaisinta hakea sanalla työnohjaus, jolloin tuloksena on 44 viitettä.
Työssä jaksamisesta saat 39 viitettä, kun kirjoitat hakulausekkeen muodossa jaksaminen ja työelämä.
Terveydenhuollon sosiaalityöstä voit hakea sanoilla terveydenhuolto ja sosiaalityö, jolloin saat 21 viitettä.
Frank monihaku http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot on maakuntakirjastojen aineistotietokanta. Frankista voit tehdä haun samalla tavalla kuin Web-Origosta kirjoittamalla hakusanat asiasana-riville. Jos…
Elli on lyhentymä nimestä Eleonora joka tulee arabian Ellinorista tarkoittaen Jumala on valoni. Nimi on levinnyt Eurooppaan maurien välityksellä 1000-luvun alussa.
Näin kirjoittaa Pentti Lempiäinen kirjassaan Suuri etunimikirja.
Katso myös lisää:
http://www.behindthename.com/name/eleanor
Runo on ruotsalaisen Gustaf Frödingin (1860-1911) Taideteoria (alkup. nimi En konstteori). Valter Juvan suomentamana runo löytyy vuodelta 1915 kirjasta Fröding, Gustaf: Valikoima runoja. Alunperin runo ilmestyi teoksessa Nytt och gammalt, 1897.
Taideteoria-runo löytyy kokonaisuudessan myös verkosta (Wikisource):
http://fi.wikisource.org/wiki/Taideteoria
Alkuperäinen runo:
http://sv.wikisource.org/wiki/En_konstteori
Ruotsinkielinen artikkeli Frödingistä Wikipediassa:
http://sv.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Fr%C3%B6ding
Käymällä lähimmässä kirjastossa, jossa tarkistetaan, ettei sinulla ole
selvitettävää; lainoja, maksuja yms. suorittamatta. Senjälkeen voidaan tietosi poistaa asiakasrekisteristä ja kortti hävittää.
Gootteja Suomesta löytyy ja heitä kutsutaan ihan vaan gooteiksi. Gooteista tietoa löytyy esimerkiksi Gavin Baddeleyn kirjasta Goth chic: johdatus pimeän puolen estetiikkaan.
Prepsit ovat vähän vaikeampi tapaus. Preppy-termiä tunnuttiin käyttävän vähän, mutta siitäkään ei löytynyt hirveästi tietoa. Valitettavasti emme löytäneet sanalle suoraa käännöstä, mutta lähinnä oleva termi lienee fruittari. Ainakin molemmissa tuntuu olevan samankaltaisia piirteitä.
Ohessa hieman linkkejä joista voi vertailla näitä kahta ja tehdä omat johtopäätökset niitten pohjalta.
http://www.nelonen.fi/tyyliassari/preppy.html
http://www.urbandictionary.com/define.php?term=preppy
http://urbaanisanakirja.com/word/fruittari/598/
http://www.iltalehti.fi/muoti/…
En nyt ihan tarkalleen tiedä, millaisia telineitä mahdat tarkoittaa: hyllyihin esille pantavia näyttelytelineitä, itsenäisinä kalusteina lattialla seisovia esittelytelineitä, seiniin kiinnitettäviä pystymallisia telineitä, kirjarivien päädyissä käytettäviä kirjatukia vai jotakin ihan muuta?
Hyllyissä käytettävät erilaiset telineet ja tuet sekä muutkin vastaavanlaiset pienet tarvikkeet ainakin Helsingin kaupunginkirjasto hankkii etupäässä BTJ Kirjastopalvelusta (http://www.btj.fi/). Suurempiin hankintoihin käytetään kaupungin Hankintakeskusta (http://www.hel.fi/hki/Hank/fi/Etusivu).
Vaikka BTJ palveleekin lähinnä kirjastoja, kouluja ja yrityksiä, voisit varmasti sieltä kysellä haluamiasi tarvikkeita.
Geologia.fi –nettisivuilla http://www.geologia.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=53&Ite… on tietoa Perusgeologiasta. Sieltä löytyy kohta Laattatektoniikka johon kysymyksen asia liittyy. Valtameren keskiselänteellä laatat erkanevat toisistaan ja kun altapäin kohoaa jatkuvasti uutta sulaa kiviainesta eli magmaa ylöspäin niin laattojen väliin ei pääse syntymään vajoamaa, katso kuvaa kohdassa Erkaneminen. Sen sijaan kun merellinen laatta työntyy mantereellisen laatan alle syntyy rannikolle syvänmeren vajoama, katso kuvat kohdassa Suduktio. Myös merelliset laatat voivat törmätä toisiinsa jolloin syntyy hyvin syvä vajoama kuten Mariaanien hauta Tyynellä valtamerellä. Vastaaja on Geologian tutkimuskeskuksen kirjasto.
