Hei,
etsinnöistämme huolimatta emme ole löytäneet tietoja Handy-mehujäästä. Sen sijaan löysimme ruotsalaisen
GB Glace jäätelöfirman kuvastoista 1984-1985 Finger-mehujään, joka on punainen ja käden muotoinen, jossa on etusormi pystyssä.
Olisiko mahdollista, että tätä mehujäätä olisi myyty myös Suomessa Handy-nimellä?
Tässä on linkki kuvastoihin, joista löytyy Finger-mehujää:
http://www.gb.se/dela-gladjen/nostalgi/nostalgi-1980/
Ystävällisin terveisin:
Kati ja Virpi
Valitettavasti emme pystyneet ehdottoman varmasti tunnistamaan eläintä. Apua voisi kysyä esimerkiksi Helsingin kaupungin ympäristöpalveluista. Ympäristöpalveluiden ylläpitämällä ”Sisätilojen tuholaiset” -sivustolla voit tunnistaa tuholaisia kuvista. Esimerkiksi Kodin kutsumattomat vieraat -svu antaa hyviä vinkkejä tuholaisista. Sisätilojen syöpäläisiin liittyvissä kysymyksissä voi olla yhteydessä asumisterveysneuvontaan, puh. 09 310 15000 (ma, ke–to: klo 9–12, ti klo 9–15).
https://sisatilojentuholaiset.fi/
Pesakoisa: http://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/kysymys-2
Claes Anderssonin runo, joka alkaa rivillä "Kesät me muistimme" sisältyy kokoelmaan Vuoden viimeinen kesä : runoja vuosilta 1962-84 (1985, s.111). Runo on kokoelmasta Tillkortakommanden (1981) ja sen on suomentanut Pentti Saaritsa.
Hannu Salakka on kirjoittanut runon Kiurujen aikaan (teoksissa Ennen kaipasin tähän : runoja, 1983; Myös todellisuus on uskonto : runoja, 1986). Kiurujen kesä -nimistä runoa tai kokoelmaa Hannu Salakalta ei löytynyt.
https://finna.fi/
Syntymäpaikkakunta määräytyy sen mukaan, missä lapsen äidin kotikunta sillä hetkellä on.
Lähde: Tiesitkö tämän: Syntymäpaikka on aina äidin kotikunta | Yle Uutiset
Esimerkiksi työvoimatoimiston sivut ovat erittäin hyvä paikka aloittaa
https://paikat.te-palvelut.fi/tpt/. Helsingin Sanomat on suurin lehti, jossa työpaikoista ilmoitetaan, avoimet työpaikat löytyvät Oikotie-palvelusta, http://www.oikotie.fi .
Myös yksityisiä työhakupalveluita löytyy Internetistä, samoin oppilaitosten sivuilta löytyy paljon tietoa työnhausta. Niitä on koottu kirjastojen Makupalat.fi-palveluun ja ne löytyvät hakusanalla työnhaku, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?order=desc&f%5B0%5D=field_asiasan… .
Seuraavista internet-osoitteista löydät tietoa Pauli Matikaisesta:
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/matikainen.html
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/matikain.html
http://www.kirjapaja.fi/
Seuraavat kirjat käsittelevät Kaustisen kansanmusiikkijuhlia:
Komulainen, Jorma: Kaustinen soi (Otava, 1983)
Suomela, Aaro: Kaustinen Folk Music Festival (WSOY, 1971)
Kirjat kuuluvat Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmaan. Tässä on linkki kirjaston aineistohakuun, josta voit tarkistaa teosten saatavuuden:
http://lib.vaasa.fi:8080/session7DFBBAB31F6ABFC6D6F192F547D0EC1B/
Kaustisen kansanmusiikkijuhlien verkkosivuilla
http://www.kaustinen.net/festival/page.asp?luokka_id=10&page_id=581
on linkki PowerPoint-esitykseen, jossa on jonkin verran tietoa musiikkijuhlista. Sivulla on myös sähköpostiosoite, jonka kautta voit kysyä tarkempia tietoja aiheesta.
Voit varata kirjan netin kautta, jos sinulla on tunnusluku.
Varasto on Pasilassa, mutta jos haluat noutaa kirjan toisesta kirjastosta, se onnistuu valitsemalla noutopaikaksi
haluamasi kirjaston.
Jos tunnuslukua ei ole, voit soittaa Pasilan pääkirjastoon
p. 310 85001, tai 310 85331 ja noutaa kirjan sieltä.
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan kirjaston asiakas on aina vastuussa kortillaan lainatusta aineistosta. Alle 15-vuotiaan kortilla lainatusta aineistosta on vastuussa kortin takaaja. Eli jos tietokonepeli on lainattu sinun kortillasi, sinä olet vastuussa siitä, vaikka olisit lainannut sen edelleen kaverillesi.
Kadonnut tai vahingoittunut aineisto on korvattava, korvaushinnan saat tietää kirjastostasi. Voit toki sopia kaverisi kanssa, että hän maksaa sinulle kyseisen summan, jos hän on rikkonut lainaamasi pelin. Parasta on kuitenkin olla lainaamatta kirjaston aineistoa muille, jokainenhan voi vuorollaan lainata saman aineiston kirjastosta omalla kortillaan.
Samankaltaisiin kysymyksiin on vastattu tässä palvelussa aiemminkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx (Etsi arkistosta-> hakusana japanin kieli).
Japanin kielen kirjoitusmerkeistä löytyy tietoa esim. näiltä sivuilta:
http://koti.mbnet.fi/wiolet/japani/hiragana.htm
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
Japanilaisia kirjotusmerkkejä käännöksineen löytyy mm. osoitteista:
http://www.harapan.co.jp/english/japan/hiragana.htm
http://www.japan-zone.com/new/alphabet.shtml
Annika Thor on syntynyt Göteborgissa vuonna 1950. Hän on toiminut kirjalijana, dramaturgina, käsikirjoittajana ja kirjastonhoitajana.
Suomenkielistä tietoa löytyy kirjasta
Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkirjailijoita: 2
Tässä joitakin nettisivuja englanniksi ja ruotsiksi
http://www.bonniercarlsen.se/writer.asp?id=14015
http://www.literaturfestival.com/bios1_3_6_306.html
http://www.forfattarcentrum.se/view_author.asp?sID=711&pType=5&mID=1&aI…
Annika Thorista on kysytty ennenki tässä palvelussa
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Ikävä kyllä Brussigin tuotantoa ei ole saatavilla suomeksi.
Kysymäsi kirjat ovat saatavilla ruotsiksi (Hjältar som vi ja På den kortare sidan av Sonnenallé)ja "Helden wie wir" on käännetty myös englanniksi nimellä "Heroes like us".
1960-luvulla julkaistuja puutarhakirjoja löytyy jonkin verran. Hämeenlinnan pääkirjaston varastosta ovat lainattavissa mm. kirjat
Lokonen, Pentti: Kaunistamme kotipihaa (Kirjayhtymä, 1966)
Badermann, Elmar: Kaunis piha (Kirjayhtymä, 1969)
Sonesson, Nils: Suuri puutarhakirja 1 ja 2 (Otava, 1961-62)
Puutarhakasvien nimistö (Puutarhaliitto, 1967)
Lisäksi Hämeenlinnan pääkirjaston käsikirjaston varastosta löytyy Kaunis koti -aikakauslehden vuosikertoja 1960-luvulta. Ne sisältävät jonkin verran myös piha- ja puutarha-aiheisia artikkeleja. Käsikirjaston aineisto on käytettävissä kirjaston tiloissa,
se ei ole lainattavissa.
Asuinpaikkasi lähikuntien kirjastoista löytyvät lisäksi esimerkiksi kirjat
Rosenbröijer, Maj-Lis: Pihoja ja puutarhoja, 1968…
HelMet-kirjastoissa eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoissa netin kautta lainat voi uusia enintään 5 kertaa mikäli niistä ei ole varauksia.
Kappaleen nuotit löytyvät nuottikokoelmalta "Suomipopin helmiä 4 : Lauluja Satumaasta Rakkauteen ja piikkilankaan" (Helmi, 2006). Nuottia ei löydy Nummi-Pusulan kirjastosta, mutta voit kaukolainata sen lähimmän kirjastosi kautta. Nuottia löytyy mm. Espoon ja Helsingin kaupunginkirjastojen kokoelmista.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=suomipopin+helmi%C3%A4+4&se…
Kysymyksessä on todennäköisesti Eläintarhan leikkikenttä, jonka kaupunki omisti ja joka oli toinen ennen 2. maailmansotaa ollut Pitkänsillan pohjoispuolinen leikkikenttä. Se oli toimminnassa jo ainakin vuonna 1922. Nimi ei ole vahvistettu eikä virallinen paikannimi, joten se ei esiinny esim. Helsingin kadunnimet-teoksessa.
Lähde: Koskinen, Juha, Kallion historia, Kallio-seura, 1990, sivu 322.
Käytettävissä olevista sukunimiä käsittelevistä kirjoista ei Liskola-nimeä löytynyt. Tarkempaa tietoa nimien synnystä, levinnäisyys- ja yleisyystiedoista saa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, Nimistönhuollon neuvontapuhelin 020 781 3203 vastaa maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 9.30–11.30 http://www.kotus.fi/index.phtml?s=118
Suvun ja nimien alkuperää kannattaa selvittää myös Suomen Sukututkimusseuran kautta, josta aloittelevat sukututkijat saavat puhelinneuvontaa. http://www.genealogia.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=1…
Kirjastoissa arvostetaan kovasti alan koulutusta ja opiskelijoita: sitä kautta saadaan alalle uusia, päteviä työntekijöitä. Kuitenkin vasta pätevälle eli valmiiksi kouluttautuneelle maksetaan pätevän palkka. Hiukan lisäpalkkaa saa myös kokemuksesta, eli palkkaa nostavat tehdyt työvuodet. Joistakin erityistehtävistä voi myös saada palkanlisän.
Ennen kotivalkaisun suorittamista on tärkeää, että hampaat ovat terveessä kunnossa. Tämän vuoksi onkin hyvin suositeltavaa käydä hammaslääkärin vastaanotolla hammastarkastuksessa, jolloin kaikki mahdolliset hampaiden valkaisua haittaavat tekijät tulevat ilmi. Esimerkiksi karies, hammaskivi ja hampaiden reikiintyminen voivat silloin tällöin tehdä hampaiden valkaisuhoidosta mahdottoman, ennen kuin ongelmat ovat asianmukaisesti hoidettu.
Samalla kun tarkistutat hampaidesi kunnon, kannattaa hammaslääkärin kanssa keskustella hammasrautojen vaikutuksesta valkaisuun.
Lisätietoja hampaiden kotivalkaisusta voit katsoa esim.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=trs00…
http://hampaidenvalkaisut.com/
