Tarkoitatko Helsingin kaupunginkirjastojen asiakastietokoneita? Niiden varausaika vaihtelee puolesta tunnista muutamaan tuntiin. Osalla koneista on kahden tunnin käyttöaika. Ajanvarauksen kautta voit valita Valitse varausaika -painikkeesta ne kirjastot, joissa on kahden tunnin koneita. Kirjaston valittuasi voit valita sopivan koneen. Tai voit kysyä kahden tunnin koneita suoraan sopivasta kirjastosta.
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=search
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Iltalehteä ei tule Jyväskylän kaupunginkirjastoon. Lähin paikka, jossa lehden vanhoja numeroita voi lukea, on Jyväskylän yliopiston kirjasto. Siellä lehti on vapaakappalekokoelmassa, eli sen voi pyytää varastosta lukusalissa luettavaksi. Kotilainaan sitä ei saa.
Uusimmat vuosikerrat ovat kokoelmissa paperisina ja vanhemmat mikrofilmeinä. Hakutulos Jykdok-tietokannassa (finna.fi) vie myös Media-arkistoon, jossa on artikkelihaku vuodesta 1995 alkaen. Arkiston käyttö vaatii käyttäjätunnukset. Kysy tästä lisää suoraan yliopiston kirjastolta.
Yliopiston kirjasto on kaikille avoin. Jos sinulla ei ole sinne ennestään kirjastokorttia, ota asioidessasi mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Iltalehden nettisivujen (http://www.iltalehti.fi/info/…
Useimmat varhaiset tiedot Takasesta ovat lähinnä kaakkoisesta Suomesta, 1700-luvulta mm. Elimäeltä, Miehikkälästä ja Sippolasta, 1739. Jämsässä on muistiin merkitty Carl Takanen 1824 ja Maskussa Michel Takanen jo 1450. 1900-luvun alkukymmenillä Takasia asui toisaalta Kaakkois-Suomessa, toisaalta lukuisissa pitäjissä Kuhmoisten-Virtain-Kuortaneen-Karstulan-Jyväskylän reunustaman alueen sisäpuolella, joitakin Nurmijärvellä, Rauman seudulla, Kankaanpäässä, Siikaisissa ja Sievissä. Lohjan pitäjässä on tunnettu sukunimenä sekä Takanen että Takainen (8). Nimen taustalla on usein Takala-niminen talo. Takanen on voinut siirtyä sukunimeksi talonnimestä myös suoraan.
Lähde:
Pirjo Mikkanen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet, Otava, 2000
Em. nimistä on kysytty myös aikaisemmin.
Matias -nimestä löytyy useita vastauksia, esimerkiksi https://www.kirjastot.fi/kysy/tervehdys-arvoisa-kirjastonhoitaja-tahtoi…
Anton -https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-nimen-anton-alkupera
Iisak - https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-isak-nimen-etymologia
Inkeri - https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-tietaa-kaiken-nimista-henriikka
Pääkaupunkiseudun lasten cdrommit löytyvät Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi/). Pelkästään Kauniaisten romppukokoelmaa ei voi erikseen hakea, hakutulos näyttää saatavuuden kaikkien neljän kunnan kirjastoissa. Tee ASIASANAhaku ja kirjoita asiasanaksi LAPSET. Valitse pudotusvalikosta vaihtoehto (Näytä:) VAIN CD-ROMEJA. Tuloksena on n. 200 viitettä, rajaamalla kielen vielä suomeen viitteitä tulee n. 100 kappaletta.
Kirjakauppojen yhteisluettelo Finnbooksin ja kansallisbibliografia Fennican mukaan P. D. Jamesin kirjaa "Time to be in Earnest" ei ole suomennettu. Turun kaupunginkirjastosta se löytyy englanniksi.
Kustantantajan kotisivulta http://www.otava.fi kohdasta"tiedustelut" voi kysyä mahdollisia suomennossuunnitelmia.
Puru: puuteollisuuden sanasto (1997) on monikielinen erikoisalan sanakirja, yhtenä kielenä ruotsi. Pappersordlista -nimisestä sanastosta uusin löytynyt painos on vuodelta 1992. Engström, Einar: Svensk engelsk tysk orbok: trä massa papper on ilmestynyt vuonna 1964. Kahta ensinmainittua on useiden maakuntakirjastojen kokoelmissa, viimeksimainittua ainakin Kouvolan kaupunginkirjastossa. Saatavuuden näkee esim. Kirjastot.fi palvelun etusivulta löytyvällä monihaulla, http://monihaku.kirjastot.fi/ tai samalta sivulta löytyvien yksittäisten kirjastojen kokoelmaluetteloista.
Yliopistonkirjastojen LINDA -tietokannasta köytyi Ezeyza-Alvear, Carlos: Grafisk & papperteknisk ordbok : svensk-engelsk, engelsk-svensk (1981). Kirjaston kaukopalvelu…
Sirpa Puskalasta ja hänen kirjoistaan on tietoa mm.Btj Kirjastopalvelun julkaisemassa Kotimaisia lasten- ja nuorten kirjailijoita -kirjassa, joka löytynee useimmista kirjastoista ainakin käsikirjastokappaleena.
Sirpa Puskala on syntynyt 24.10.1945, on ammatiltaan vapaa kirjailija ja asuu Mäntyharjulla. Hänen teoksiaan ovat: Pikkuruu mustanmusta (2000), Villimies ja pakkopaita (1997), Euroopan pehmeimmät huulet (1996), Tarjolla tosi rooli (1995), Haukan väreissä (1994), Pintanaarmuja, Pihlström (1993) ja Kiti - mun paras kaveri (1991).
Kirja-arvosteluja em. kirjoista voit lukea esim. Onnimanni 1997, kirja-arv, nro 4 (Villimies ja pakkopaita), Onnimanni 1997, kirja-arv, nro 2 (Euroopan pehmeimmät huulet), Onnimanni 1995, kirja, arv, nro 4…
Käytännöt vaihtelevat eri paikoissa niiden lupaehtojen mukaan. Vuoden 2018 elokuussa voimaan tullut Alkoholilaki karsi anniskeluun liittyneitä rajoituksia. Sen mukaan alkoholia tulee yhä olla saatavissa perusannoksina (väkevillä juomilla 4 cl). Kerrallaan anniskeltavien alkoholiannosten kokonaismäärää ei kuitenkaan enää ole rajattu laissa.
Sen sijaan anniskelulupaan sisältyvässä omavalvontasuunnitelmassa on oltava määriteltynä kyseisessä anniskelupaikassa yhdelle asiakkaalle kerrallaan anniskeltavaksi sallitut enimmäismäärät. Lupaviranomaisella on valta tarvittaessa asettaa rajoituksia järjestyshäiriöiden tai muiden haittojen ehkäisemiseksi.
Valviran ohje
Alkoholilaki, 28.12.2017/1102
Hei,
Lilianna on versio nimestä Liliana, joka tulee latinan sanasta "lilium" tai "lilion" jotka momennat tarkoittavat liljaa. Nimi yleisesti ottaen tarkoittaa "puhdasta", "viatonta" tai "huoletonta".
Nimeä käytetään Pohjois-Amerikassa ja suuressa osassa Eurooppaa ja se on suosittu erityisesti, Italiassa, Espanjassa, Portugalissa, Romaniassa ja Puolassa.
Runo on kuhmolaisen Paula Piiraisen kirjoittama ja julkaistu hänen runosivustollaan Mietteitä maalta https://www.facebook.com/mietteitamaalta
Paula Piirainen on julkaissut runokirjat Ihmisen mittaisella matkalla ja Hipaisuja.
'Kello oli vasta kolme, mutta oli jo varsin pimeää - koko päivänä ei ollut juuri nähty valoa - ja viereisten toimistojen kynttilät näyttivät ruskehtavassa ilmassa punertavilta tahroilta.'
K.o suomennos löytyy Tero Valkosen nimellä 'Joululaulu' v. 2001 kääntämästä suomennoksesta.
Tämän lisäksi on olemassa aiempiakin suomennoksia, 'Joulun-aatto' - W. Churberg 1898; 'Jouluaatto: aavetarina jouluksi' - Werner Anttila 1932; 'Jouluilta' - Kari Jalonen 1972 ja 'Joululaulu: aavetarina joulusta' - Marja Helanen-Ahtola 1984.
Tietoa asiasta löytyy esim. Kepan sivuilta:
http://www.kepa.fi/toiminta/
Siellä on mm. hyvä artikkeli: Lapsityövoiman käyttö/ Päivi Mattila (Kehitystyön palvelukeskuksen kehityspoliittiset tietolehtiset, no. 10)
http://www.kepa.fi/teemat/tietolehtiset/pdf/010_lapsityo.pdf
Myös ulkoasiainministeriön sivuilta löytyy tietoa;
http://global.finland.fi/, samoin Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen sivuilta:
http://www.sask.fi/
Eduskunnan kirjaston Selma-tietokannasta löytyy yleisempää kirjallisuutta. Mainittakoon, että Eduskunnan kirjasto on ILO.N tallekirjasto ja saa ILO:n julkaisut automaattisesti
http://www.eduskunta.fi/kirjasto/
esim. ILOn julkaisu : Eliminating the worst forms of child labour (Handbook for parliamentarians no. 3/…
Runo on todellakin T.S. Eliotin runo ja sen nimi on ”Kissan nimi”. Runo on satukirjassa Satumaailma : 8 : Sateenkaaren portti / toim. ja suom. Aili Palmen. - Helsingissä : Otava,. - 1965. - 212 s. : kuv. sivulla 6.
Ainakin Nuorisotiedon kirjaston suomenkielisistä lehtiartikkeista löytyy muutamia, joissa goottiutta on käsitelty:
City-lehti 11/2003: Heimo-Helsinki / Halminen Laura
Ylioppilaslehti 3/2004: Pohjoisen koleat gootit / Jemina Staalo
Internethaut voi aloittaa vaikkapa Wikipediasta, siellä on goottien historiaa sekä muinaisen kansan että samannimisen alakulttuurin osalta mittavasti.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Etusivu
1960-luvulla julkaistuja puutarhakirjoja löytyy jonkin verran. Hämeenlinnan pääkirjaston varastosta ovat lainattavissa mm. kirjat
Lokonen, Pentti: Kaunistamme kotipihaa (Kirjayhtymä, 1966)
Badermann, Elmar: Kaunis piha (Kirjayhtymä, 1969)
Sonesson, Nils: Suuri puutarhakirja 1 ja 2 (Otava, 1961-62)
Puutarhakasvien nimistö (Puutarhaliitto, 1967)
Lisäksi Hämeenlinnan pääkirjaston käsikirjaston varastosta löytyy Kaunis koti -aikakauslehden vuosikertoja 1960-luvulta. Ne sisältävät jonkin verran myös piha- ja puutarha-aiheisia artikkeleja. Käsikirjaston aineisto on käytettävissä kirjaston tiloissa,
se ei ole lainattavissa.
Asuinpaikkasi lähikuntien kirjastoista löytyvät lisäksi esimerkiksi kirjat
Rosenbröijer, Maj-Lis: Pihoja ja puutarhoja, 1968…
