Waltarin Konstantinopoli-romaani on vuonna 1952 ilmestynyt Johannes Angelos, "salaperäisen muukalaisen päiväkirja Konstantinopolin valloituksesta vuonna 1453".
Waltarin aiheesta tekemä ensimmäinen käsikirjoitus julkaistiin Nuori Johannes -nimisenä kirjailijan kuoleman jälkeen vuonna 1981.
Julkisuudenkin henkilöillä on oikeus yksityisyyden suojaan, johon myös terveydentila kuuluu eräitä korkeimpia valtiollisia johtajia lukuun ottamatta (presidentti Kekkosen sairastumisen jälkeen on ollut tapana, että tasavallan presidentin terveydentilasta annetaan yleisiä tiedotuksia). Yleensä myös kuolleiden henkilöiden yksityisyyteen kuuluvien asioiden julkisessa käsittelyssä on Suomessa tapana noudattaa ns. hyviä tapoja. Poikkeuksiakin toki on.
Jarmo Savolaisen sairauden laadusta en ole löytänyt verkosta mitään sellaista tarkentavaa tietoa, joka valaisisi kysyjän huomiota. Usein tämäntyyppisten ulkonäköä muuttavien tapahtumien taustalla on ns. toispuolinen halvaus tai muu vastaava. Tarkempaa tietoa ei näytä kuitenkaan olevan, emmekä me…
Olisikohan kyseessä Michelle Magorianin teos Willie itkupilli (Good night, mister Tom, suom. Kersti Juva, WSOY, 1984)? Teoksen asiasanoitus sopii kuvailuusi. Netistä löytyvä kuva teoksen kannesta täsmää muilta osin, mutta pojalla ei ole haalareita, vaan englantilainen kouluasu. Kannen kuva on löytyy mm. alla olevasta bookcrossing-linkistä.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au48a2e3f7-0484-40d1-8c3f-a9…
https://finna.fi
http://www.bookcrossing.com/journal/12359769
Sopivaa iltaluettavaa 6-11-vuotiaille lapsille voisivat olla esimerkiksi Marvi ja Merja Jalon Jesse-koirakirjasarja, Eppu Nuotion Kingi-koirakirjasarja, Jo Nesbon seikkailulliset Tohtori Prottori -kirjat sekä Timo Parvelan Maukka ja Väykkä -sarja.
Arkikertomusten puolelta kannattaa tutustua esimerkiksi Tapani Baggen Urho-sarjaan, Karo Hämäläisen Samuli-sarjaan ja Tuula Kallioniemen Konsta-sarjaan.
Kaikki edellä mainutut kirjasarjat soveltuvat hyvin sekä tytöille että pojille.
Wikipedia kertoo asiasta näin:
Nimi Irja on muodostunut kreikkalaisperäisen, maanviljelijää tarkoittavan Georgios-nimen vanhasta yläsaksalaisesta muodosta Irg ja on siten samaa alkuperää kuin miehennimi Yrjö. Suomeen nimi saapui alkujaan Viron ruotsalaisten välityksellä ja oli aikoinaan käytössä miehennimenä, mutta sellaisena se on säilynyt vain eräiden paikan- ja sukunimien osana.
Naisen nimenä Irja tuli käyttöön 1800-luvun lopulla, aluksi kirjallisuudessa. Gustaf von Numersin näytelmän sankaritar Irja sai nimensä messukyläläisen Irjalan kartanon mukaan.
Teoksessa Suomalainen Paikannimikirja toim.Sirkka Paikkala(2007) mainitaan kolme merkitystä Irjala nimelle:
1. kaupunginosa Tampereella, alkuaan talo ja rustholli Takahuhdin kylässä.
2.…
Helsingin Munkkiniemen Munkinseutu-seurasta vastattiin näin:
"Aikoinaan ennen nykyistä Paciuksenkadun siltaa yhdisti meidät Munkkiniemeläiset kapeahko puusilta Meilahteen, mitä käyttivät raitiovaunut. Varsinainen ajotiesilta oli kaiketi lännempänä oleva ”kartanon” silta. Autokannan lisääntyessä silta kävi ahtaaksi ja ilmeisesti kun Munkkiniemi liitettiin Helsingin kaupunkiin v.1946 tuli ajankohtaiseksi uusia silta nykymuotoonsa. Huoltoaseman, silloinen Gulf, kohdalle rakennettiin melko kapea tilapäinen puinen kävelysilta joka johti siihen Mäkkärin kohdalla olevaan ”saareen”. Saaren rannassa oli muuten vielä 50-luvulla ”Nooakin arkku”, puinen iso veneen runko. Muu alue oli melko höttöä osman käämineen. Uusi nykyinen silta valmistui aivan…
Apu-lehti ilmestyi vuosina 1968-72 nimellä Uusi Apu. Kansalliskirjastosta voisi saada kaukolainaksi mikrofilmatut vuosikerrat lehdestä. Hakumahdollisuutta lehden sisällöstä ei ole.
Pekka Takin teoksesta Atk-sopimukset : käytännön käsikirja (Lakimiesliiton kustannus, 1999) löytyy tietoa tietotekniikka-alan sopimuksista. Saatavuuden voit tarkistaa Porin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta, joka löytyy www-osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/.
Tiedustelimme Otavalta Nea-sarjan seuraavaa ilmestyvää teosta. Kustantamo Otavasta vastattiin Merja Jalon seuraavan Nea-kirjan Ponityttö ja kommellusten kurssi ilmestyvän viimeisimpien tietojen mukaan syyskuussa 2000.
Huume-, huumausaine- ja huuma-sanojen alkuperää on haettava huumata-verbistä.
Kaisa Häkkisen etymologinen sanakirja kertoo, ettei tajunnan hämärtämistä merkitsevällä huumata-verbillä ole tarkkoja vastineita suomen sukukielissä. Sen on kuitenkin arveltu kuuluvan yhteen suomen murteissa esiintyvän, humisemista merkitsevän huumata-verbin kanssa. Tässä merkityksessä sille on esitetty vastineiksi virosta huumata ’huokua, uhota; hehkua’ ja liivistä ūm ’(aamu)hämärä’. Sanavartalo on selitetty vanhaksi germaaniseksi lainaksi, jonka alkumuotoa edustaa mm. muinaisnorjan húm ’hämärä’.
Sekä tajunnan hämärtämisen että humisemisen merkityksissä huumata on tullut käyttöön suomen kirjakielessä 1800-luvulla. Verbistä johdettu huumaus löytyy kuitenkin jo…
Veli, jonka kanssa vain toinen vanhemmista on yhteinen, on velipuoli. Samoin sisar, jonka kanssa vain toinen vanhemmista on yhteinen, on sisarpuoli.
Kahden serkun lapset ovat keskenään pikkuserkkuja, heillä on yhteinen isoisoäiti ja isoisoisä. Pikkuserkkua sanotaan myös toiseksi serkuksi. Tästä kaukaisempia, mutta toisiinsa samassa suhteessa olevia sukulaisia ovat kolmas serkku, neljäs serkku ja niin edelleen. Nykysuomen sanakirjan mukaan joskus myös pikkuserkku-nimitystä käytetään yleisemmin kaukaisista sukulaisista.
Lähteet:
Suomen kielen perussanakirja (1994)
Nykysuomen sanakirja (1992).
Varauksia ja lainojen uusintoja ei voi toistaiseksi tehdä internetin kautta pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Asia on kehitteillä. Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisrekisteriä voi selailla internetin kautta osoitteessa http://www.lib.plussa.fi ja sinne pääsee myös kirjastojen kotisivujen etusivuilta suoraan, mutta varaukset täytyy tehdä paikan päällä kirjastossa. Lainojen uusinnan voi hoitaa joko puhelimitse arkisin klo 12-18 numerossa 0600-060504 (4,50mk/min+pp.maksu) tai käymällä paikan päällä jossakin kirjastossa.
Internetistä löytyi Goethe-instituutin sivuilta artikkeli Viron kirjastojärjestelmästä "Library system in Estonia". Sivun osoite on http://www.goethe.de/z/30/infomoe/estland/deest03.htm .
Otavan suuri ensyklopedia määrittelee palestiinalaiset näin:
Palestiinalaisiksi sanotaan arabeja, jotka asuvat tai joiden esivanhemmat ovat asuneeet entisen Palestiinan mandaattialueen rajojen sisällä.
Ja vielä Web-Factan (Wsoy) tietoja Palestiinasta:
”Palestiina, Raamatussa myös Kanaanin maa, alue Välimeren itärannikolla, kuuluu
nyk. pääosiltaan Israeliin, Jordaniaan, Libanoniin ja Syyriaan. Palestiina on vanhaa kulttuuriseutua, josta on kirjoituslöytöjä jo ajalta 2100 eKr. Egyptiläiset valloittivat Palestiinan 1500-luvulla eKr., ja vuoden 1200 eKr. jälkeen rannikolle tulivat filistealaiset ja sisämaahan israelilaiset. Vuodesta 135 jKr. maan historia liittyy osana Rooman ja Bysantin historiaan. Bysantin aikana asukkaitten pääosa oli…
Mitä missä milloin -kirjasarja alkoi ilmestyä vasta vuonna 1950. Joitakin muita historiaa vuosittain käsitteleviä kirjoja kyllä on: Vuosisatamme kronikka, Kronikka 1900-1999 ja Ajantieto: maailman ja Suomen historia 1492-1987. Yhtä vuotta niissä ei tietenkään käsitellä kovin perusteellisesti. Kaikkia näitä kirjoja löytyy monista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuustiedot löydät Helmet-haun kautta (www.helmet.fi).
Anu Holopaisesta ei ole kirjoitettu elämäkertaa, mutta tietoa hänestä löydät
http://www.nuorisokirjailijat.fi/holopainenanu.shtml
Holopaisesta löydät tietoa myös kirjoista Kotimaisia lasten ja nuortenkirjailijoita 2 ja 3 (toim. Ismo Loivamaa).
Myöskään Neil Gaimanista en löytänyt elämäkertaa, mutta verkosta löydät hänestä tietoa suomeksi osoitteista http://members.surfeu.fi/slrk/gaiman.htm http://www.kupla.net/fest2003/neil.htm http://www.tahtivaeltaja.com/I-99/gaiman.html Gaimanilla on omat englanninkieliset kotisivut osoitteessa http://www.neilgaiman.com/ joilta voit myös etsiä tietoa kirjailijasta.
Finlandia-talolla on oma kotisivunsa http://finlandia.hel.fi/ , jonka kautta voi tarkastella talon salien ja huoneiden värimaailmaa. Tiloja pääsee katselemaan sivun yläpalkista, kohdasta Tilat. Kunkin tilaa voi tarkastella myös QTVR-panoraamakuvana.
Muutoin Finlandia-talon sisustuksesta voi etsiä tietoja esim. seuraavista julkaisuista:
Holopainen, Eeva-Kaarina: Finlandia Hall : meetings and music.
Helsinki : Otava, 2001.
Holopainen, Eeva-Kaarina: Finlandia-talo : tapahtumia, ihmisiä, musiikkia.
Helsingissä : Otava, 2001.
Aalto, Alvar: Finlandia-talo = Finlandia Hall.
Jyväskylä : Alvar Aalto -museo, 2000.
Alvar Aalto ja Helsinki = Alvar Aalto och Helsingfors / [toimitus: Eija Kämäräinen ja Arja Lehtonen].
Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY,…
Kirjassa Helsinki ennen meitä (tekijät Asmo Alho & Uljas Rauanheimo) on sivulla 93 kuva Waseniuksen kirjakaupasta sekä ulkoa että sisältä. Kuvatekstissä todetaan, että vanhoista kuvista tarkkaa ikää on hyvin vaikea päätellä, tsaarinajan upseereita näyttäisi ainakin Pohjois-Esplanadi 25:n edessä kävelevän. Kirjan saatavuustiedot www.helmet.fi.
Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkistosta saattaa löytyä muitakin kuvia: http://www.hel2.fi/kaumuseo/suomi/kuvaarkisto.html
Yhtenä kirjana ei löytynyt Sarvvikin (Sarfvikin) historiaa. Kirkkonummen kirjastossa (http://www.kirkkonummi.fi/kirjasto ) on Kirkkonummen kotiseutuyhdistyksen kotiseutuarkisto (Kyrkslätts hembygdsföreninges hembygdsarkiv, yhdyshenkilönä Ingalill Ihrcke-Åberg (puh. 050 353 0297)). Kirkkonummen kirjastosta kannattaa varmasti kysyä myös Kirkkonummen historiaa käsitteleviä kirjoja. Tämä edellyttää matkaa kirjastoon, koska kirjojen tiedoissa luettelossa ei mainita tarkkaa sisältöä.
Espoon Leppävaaran kirjaston Uusimaa-kokoelmassa (http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362 ) on myös Kirkkonummi-kirjoja, esim. Sigbritt Backman: Vanha Kirkkonummi. Julk. Kyrkslätts hembygdsförening, 2006.
Leppävaarassa on myös luettelo vanhoista…
Runon nimi on "On, on niitä nähty" ja se löytyy Maaria Leinosen teoksesta Suven ja talven välimerkit. Kustantaja Kirjapaja vuonna 1992. ISBN: 951-625-092-0.
