Seuraavat Rossinin oopperat löytyvät cd-levyinä Helsingin kaupunginkirjastosta: Sevillan parturi (Pääkirjasto,Rikhardinkatu,Töölö,Etelä-Haaga,Oulunkylä,Itäkeskus,Vuosaari)
La Donna del Lago (Rikhardinkatu)
Varasteleva harakka(Pääkirjasto)
Il Turco in Italia (Pääkirjasto)
Italiatar Algeriassa (Töölö)
L'inganno Felice (Pääkirjasto,Töölö)
Otello (Pääkirjasto)
Semiramis (Pääkirjasto,Töölö)
Tancredi (Pääkirjasto,Kallio)
Tuhkimo (Pääkirjasto,Kallio)
Il Viaggio a Reims (Pääkirjasto)
Wilhelm Tell (Pääkirjasto,Töölö,Kallio,Itäkeskus)
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat- linkkiluettelosta löytyy paljon linkkejä näistä aiheista:
http://www.makupalat.fi/luonto.htm luonnonsuojelu, mm. uhanalaiset lajit
http://www.makupalat.fi/elukat.htm eläimet, mm. linnut ja perhoset
http://www.makupalat.fi/kasvit.htm kasvit
Samoin Linkkikirjastosta löytyy linkkejä:
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus2.asp?taso=1&id=649 luonnonsuojelu, mm. uhanalaiset lajit
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus2.asp?taso=1&id=718 eläimet, mm. linnut ja perhoset
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus2.asp?taso=1&id=711 kasvit
Standardi 93/116/EY löytyy Euroopan unionin virallisesta lehdestä: Virallinen lehti nro L 329 , 30/12/1993 s. 0039 - 0053 Suomenk. erityispainos Alue 13 Nide 25 s; ks myös. Virallinen lehti nro L 042 , 15/02/1994 s. 0027 - 0027. Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole näitä lehtiä, mutta ne löytyvät esim. Jyväskylän yliopiston kirjastosta.
Googlen kuvahaulla http://www.google.fi löytyy Saima Harmajan kuva osoitteesta http://www.vihrearouva.net/kirjallisuus/harmaja.html Harmajan kuva löytyy myös ainakin teoksista Suomen kirjailijat 1917-1944 (keskiaukemalla) ja Maailman kirjat ja kirjailijat. Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoissa voit katsoa aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi
Anne Frankin valokuvia löytyy myös Googlen kuvahaulla. Kirjojen Nuoren tytön päiväkirjan ja Anne Franks dagbok etukansissa on myös Anne Frankin valokuvat.
Aivan ilmeisesti näitä valokuvia voi tekijänoikeuslain mukaan käyttää vapaasti. Tekijänoikeuslain 49 a §:n mukaan oikeus valokuvaan on voimassa, kunnes 50 vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona kuva valmistettiin.
Verkossa luettavat vanhat lehdet kattavat vuodet 1771 - 1890 ja löytyvät osoitteesta http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/query.html.
Kysymyksesi on todella laaja, koska luovutetulla alueella ilmestyi monta lehteä mainitsemasi aikavälissä.
Teoksen Suomen lehdistön historian mukaan evakkoon joutuneet sanolehdet olivat Wiborgs Nyheter, Karjalan Ääni,Kansan voima, Maakansa, Kansan työ, Laatokka, ja karjala. käkisalmen sanomat lakkasi ilmestymästä ko vuonna 1940.
On todellakin monta muuta lehteä alueelta, kuten Sortavalalainen Laatokka Karjala.
Suomen lehdistön historia on laaja ja kattava teos, josta saa paljon tietoa.
Mainitsemasi kirja on juuri ilmestynyt, joten sitä ei ole vielä laajasti kirjastoissa tarjolla. Voimme tilata julkaisua kokoelmiimme. Hankintaehdotuksia Eduskunnan kirjastolle voi esittää sähköpostiosoitteeseen kirjasto.kokoelmapalvelu@eduskunta.fi.
Sweet Valley High -kirjoista on kysytty usein aikaisemminkin. Voit lukea kysymykset ja vastaukset Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun Arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita hakusanaksi Etsi arkistosta -kohtaan Sweet Valley High.
Sweet Valley High -sarjaa on isommissa kirjastoissa englanninkielisenä vaihtelevia määriä, esim. Kotkan kaupunginkirjastossa on 4 kpl, koko Kymenlaakson kirjastoissa yhteensä 10, Helsingin kaupunginkirjastossa 38 kpl. Kirjastot hankkivat englanninkielisiä kirjoja oman harkintansa mukaan, hankintatoiveita voi aina esittää. Käänny Kotkan kaupunginkirjaston kaukopalvelun puoleen, jos haluat lainata esim. Helsingin kaupunginkirjaston kirjoja.
Nykyään on myytävänä laitteita, jotka sisältävät sekä vhs- että dvd-katselumahdollisuuden ja osassa niistä on myös kopiointimahdollisuus vhs:ltä dvd:lle. Videoita DVD:lle voi saada siirrettyä aivan tavallisessa Foto-liikkeessä.
Kuvauksen perusteella kuulostaisi, että kysymyksessä olisi Charles Dickensin Loistava tulevaisuus. Siinä päähenkilönä on orpopoika Philip Pirrip, joka asuu ilkeän sisarensa luona. Myöhemmin varakas vanha neiti kutsuu hänet viihdyttämään itseään ja kasvattitytärtään. Myöhemmin hän muuttaa Lontooseen asumaan.
Voitte saada kirjaston rekisteristä kaikki teitä koskevat tiedot: tallennetut henkilö- ja yhteystiedot, maksusaldotilanteen, parhaillaan lainassa olevan aineiston eräpäivineen ja voimassa olevat varaukset. Kun teillä on salasana käytössä, pääsette itse katsomaan em. tiedot kirjaston verkkosivujen kautta.
Henkilötietolain tietoturvallisuusosa estää kirjastoja säilyttämästä muita tietoja asiakkaasta. Näin ollen kirjasto ei voi säilyttää tietoa palauttamistanne kirjoista.
Kirjaston verkkopalvelun kautta voitte itse koota Omat hyllyt vaikkapa lainaamistanne kirjoista. Katsokaa WebOrigon etusivun Ohje-kohdasta, miten toimitaan. Aivan suoraan eivät lainatut teokset siirry hyllyyn, vaan ne tallennetaan tiedonhaun kautta.
Ikävä kyllä runoa ei ole tunnistettu. Edith Södergranilla on runot nimeltä Elämä, Elämän sisar ja Elämäni, kuolemani ja kohtaloni, mutta pitsiliina-sanaa niissä ei mainita. Jos asia myöhemmin selviää, ilmoitan asiasta.
Postitusosoitteita ei ole saatavilla tarroina tai taulukkona. Kirjastot.fi-sivuston kautta löytyvät Suomen n. 400 kunnankirjaston kotisivut ja myös osoitteet, mutta jokainen omalta sivultaan:
http://www.kirjastot.fi/kunnankirjastot/
Luettelo kunnankirjastoista löytyy Suomen yleisten kirjastojen tilastot -sivuston kautta, mutta sitä kautta ei löydy osoitetietoja:
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/tilastohaku.aspx
Kuntien kirjastot huolehtivat hankinnoistaan itsenäisesti tai muutamien kirjastojen kimppojen kautta, eikä hankinnoista tai lahjoista vastaavien osoitteista valitettavasti ole luetteloa.
Gootteja Suomesta löytyy ja heitä kutsutaan ihan vaan gooteiksi. Gooteista tietoa löytyy esimerkiksi Gavin Baddeleyn kirjasta Goth chic: johdatus pimeän puolen estetiikkaan.
Prepsit ovat vähän vaikeampi tapaus. Preppy-termiä tunnuttiin käyttävän vähän, mutta siitäkään ei löytynyt hirveästi tietoa. Valitettavasti emme löytäneet sanalle suoraa käännöstä, mutta lähinnä oleva termi lienee fruittari. Ainakin molemmissa tuntuu olevan samankaltaisia piirteitä.
Ohessa hieman linkkejä joista voi vertailla näitä kahta ja tehdä omat johtopäätökset niitten pohjalta.
http://www.nelonen.fi/tyyliassari/preppy.html
http://www.urbandictionary.com/define.php?term=preppy
http://urbaanisanakirja.com/word/fruittari/598/
http://www.iltalehti.fi/muoti/…
Olet ehkä nähnyt Ylen Akuutti-ohjelman kuuroudesta ja musiikista. Ylen sivuilta löytyy tietoa ohjelman sisällöstä. Sen mukaan kuuro ihminen voi oppia tuntemaan musiikin värähtelyä ja erottamaan tiettyjä ääniä, vaikka ei niitä kuulekaan. Matalat äänet on helpompi aistia kuin korkeat. Erityisen herkästi aistitaan bassotaajuudet, joiden aiheuttamat värähtelyt ovat voimakkaimpia. Lisää tietoa ohjelman sisällöstä löytyy täältä:
http://ohjelmat.yle.fi/akuutti/arkisto/kuurokin_soittaa_nauttii_musiiki…
Kuuroudesta ja musiikista on tehty tutkimuksiakin, ainakin nämä:
- Musiikkikasvatus Suomen kuurojen kouluissa - kartoitus opetuksen toteutumisesta ja menetelmistä / Pia Kuusipalo. (pro gradu –työ, Jyväskylän yliopisto, 1996)
- Musiikki kahden…
Laulellen on Olle Bergmanin 1950-luvun puolivälissä säveltämä kappale, jonka suomeksi on levyttänyt Olavi Virta vuonna 1955. Laulun alkuperäinen nimi on Sjung och le.
Laulun sanat ja nuotit löytyvät Suuresta Toivelaulukirjasta numero 13. Laulettuna kappale löytyy cd-levyilta:
Virta Olavi: Kootut levyt. Osa 19 : 1955. Fazer Records, 1995.
Laulu on myös mukana sikermässä cd-levyllä:
Virta, Olavi: Kootut levyt. Osa 28 : 1960-1962. Fazer Finnlevy, 1993.
Ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoista levyjä on hyvin saatavilla.
Ruokavalion tai tiettyjen ruoka-aineiden vaikutuksesta lääkitykseen on aina viisainta keskustella hoitavan lääkärin tai muun asiantuntevan hoitohenkilökunnan kanssa.
http://www.sydanliitto.fi/kasvisten-kaytto1
http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=1843&i=ORION+PHARMA_MAREVAN%2C+…
Tässä aihetta käsittelevää kaunokirjallisuutta.
Aho, Juhani: Juha
Cohen, Sandee: Kaikki mitä taivaasta tiedämme
Hämeen-Anttila, Virpi: Suden vuosi, Alastonkuvia
Mäkelä, Hannu: Syksy Venetsiassa
Niffenegger, Audrey: Aikamatkustajan vaimo
Stenberg, Eira: Häikäisy
Vilkkonen, Lauriina: Oma Strindbergini
Elämäkertoja ja muistelmia:
Gilot, Françoise: Elämä Picasson rinnalla
Rautavaara, Einojuhani: Säveltäjä ja muusa
Scovell, Jane: Oona O'Neill Chaplin : elämäkerta
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan tuupata-verbi tarkoittaa sysäämistä ja tyrkkäämistä. Sanalla on vastineensa myös monissa suomen sukukielissä ja murteissa. Kirjakielessä sanaa on käytetty jo ainakin 1700-luvulta alkaen. Verbiä pidetään deskriptiivisenä, eli äänneasullaan kuvaavana sanana. Samanlaisia ovat myös esim. sanat kipittää ja vilahtaa. Tuuppariin siis kaiketi sysätään tai tyrkätään jotakin lehdenteossa.
