Throne of Glass -sarjan kirjojen lisäksi on suomennettu Okaruusujen valtakunta, joka on Valtakunta-sarjan aloitusosa. Suomennosten kustantaja Gummerus ei ole vielä tiedottanut jatkosta, mutta on mahdollista että myös seuraavia osia suomennetaan. Voit yrittää tiedustella asiaa suoraan Gummerukselta:
https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/.
https://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/sarah-j-maas/1942/
Kyseessä lienee elokuva Vaarallisen kiven metsästys. Tätä on kysytty aikaisemminkin kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
https://www.kirjastot.fi/kysy/joskus-pienena-tyttosena-katsottiin-kaverin
Kyseessä voisi myös olla Albert Barillen animaatiosarja ihmiskehosta Olipa kerran elämä. Sarjan osa 4 käsittelee roansulatusta ja aineenvaihduntaa. Sarja on ilmestynyt vuonna 1984 ja siitä on julkaistu sekä kirjoja että DVD-levyjä.
Wikipedia-artikkelissa on sarjasta hiukan lisätietoja (https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Etusivu)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Olipa_kerran_el%C3%A4m%C3%A4
Sarjaa näyttää olevan jonkin verran katsottavissa YouTube:ssa (https://www.youtube.com/)
https://www.youtube.com/results?sp=mAEB&search_query=olipa+…
E-kirjojen lukemiseen tarvitaan kirjastokortti, ja sen voi saada vain, jos on osoite Suomessa. Joten valitettavasti ulkomailla asuvan ei ole mahdollista käyttää kirjastojen e-kirjapalveluja.
Kirjastojen e-aineisto on myös kirjasto- tai kirjastokimppakohtaista, joten tietyn kirjaston e-kirjoja pääsee lukemaan vain sen alueen kirjastokortilla.
Jonkin verran on olemassa myös rajoituksetta luettavia e-kirjaklassikoita verkossa. Alla linkki kirjastot.fi-sivulle:
https://www.kirjastot.fi/uutiset/uutiset/rajoituksetta-luettavia-e-kirj…
Ilta pimenee on kansansävelmä, jonka sanoittajaksi on merkitty Anne tai Pus Brodal. Suomenkielinen sanoitus on Marjatta Haapasen. Kappale löytyy esim. cd-levyltä Tilkkutäkki : 30 suosikkia:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2040632__Silta%20pimenee_…
Anne Margarethe "Pus" Brodal oli norjalainen, ja suomennos on tehty hänen norjankielisestä sanoituksestaan (I den mørke kveld)
Pus Brodal – Speiderhistorisk leksikon (speidermuseet.no)
Englanninkielisestä versiosta emme löytäneet tietoa.
Onnistuin löytämään YouTubesta pari versiota:
Marion Rung: Minuuttivalssi, Lasse Mårtenson: Unkarilainen gulassi No. 5
Minuuttivalssin suomalaiset sanat on tehnyt Kari Tuomisaari (lähde: https://pomus.net/001576), Unkarilainen gulassi taas on Jukka Virtasen kynästä lähtöisin (lähde: https://www.discogs.com/release/2845071-Lasse-M%C3%A5rtenson-Kaikessa-S…). Nämä sanat eivät kuitenkaan sisällä tuota muistelemaasi pätkää.
Useimmille näitä tutumpia käännöskappaleita ovat 1970-luvun "suomi-iskelmät", joita julkaistiin varsinkin Finnhits-kokoelmalevyillä. Tätä suoranaista ilmiötä on käsitelty perusteellisesti Ylen dokumenttisarjassa Iskelmä-Suomi, joka on ainakin tällä hetkellä katsottavissa Areenassa.
Lievestuore-nimen alkuperää ei ole pystytty yksiselitteisesti selvittämään. Todennäköisesti se on alkuaan ollut järvennimi tai nimen alkuosa tai jokin järveen liittyvä maastokohde. Jokseenkin vakiintuneesti nimeä on sanottu saamelaisperäiseksi, satunnaisemmin suomalaisperäiseksi. Mitään selitysvaihtoehtoa ei voi sanoa varmasti oikeaksi.
Jos nimi olisi saamelaisperintöä, jälkiosa tuore saattaisi liittyä saamen 'poikittain(en), syrjittäin(en)' -merkityksiseen sanaan. Lievestuoreenjärven voi sanoa olevan poikittain kulkureittiin, jonka on oletettu kulkeneen Laukaan läpi kaakosta luoteeseen. Toisaalta järvi on syrjittäinen seudun pääväylään Laukkavirtaan nähden ja virtaussuunnaltaan päinvastainen. Järvi sopii niin ikään…
Sakari Virkkusen kokoaman Suomalaisen fraasisanakirjan mukaan leikillinen liikkuvan poliisin miehiä tarkoittava nimitys Kissalan pojat on lainattu samannimisestä amerikkalaisesta sarjakuvasta (The Katzenjammer kids), jota Helsingin Sanomat julkaisi jo 1930-luvulla. Sarjakuva sinänsä ei nimenomaisesti liity poliisiin – siinä satunnaisesti esiintyvät poliisit ovat mukana vain auktoriteettihahmoina muiden auktoriteettihahmojen joukossa, joihin Kissalan poikien päähenkilöiden Hansun ja Fritsun kepposet kohdistuvat.
Jos asiakkaalla on maksuja asiakaskirjanpidossa alle 20 mk, voi
hän Helsingin kaupunginkirjastossa lainata samassa toimipisteessä
samalla käyntikerralla kuin maksut on viety kirjanpitoon. Nämäkin
maksut on maksettava seuraavalla lainauskerralla. Asiakas, jonka
maksuja joudutaan viemään kirjanpitoon 20 mk tai enemmän, menettää
lainausoikeutensa heti. Erillistä muistutuskorttimaksua ei
myöhästymismaksujen lisäksi peritä.
Esimerkiksi työvoimatoimiston sivut ovat erittäin hyvä paikka aloittaa
https://paikat.te-palvelut.fi/tpt/. Helsingin Sanomat on suurin lehti, jossa työpaikoista ilmoitetaan, avoimet työpaikat löytyvät Oikotie-palvelusta, http://www.oikotie.fi .
Myös yksityisiä työhakupalveluita löytyy Internetistä, samoin oppilaitosten sivuilta löytyy paljon tietoa työnhausta. Niitä on koottu kirjastojen Makupalat.fi-palveluun ja ne löytyvät hakusanalla työnhaku, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?order=desc&f%5B0%5D=field_asiasan… .
Täältä Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löytyi kirja Tuhkasta nousi Lappi: Lapin jälleenrakentamista sanoin ja kuvin. Kirja selvittää perusteellisesti Lapin jälleenrakennustyön. Kirjassa on kuva sivulla 155, jossa juna seisoo kiskoilla Kemijoen jäällä, ei siis ihan vedessä. Mahtaisiko tämä olla asiakkaan tarkoittama kirja. Kirjaa on hyllyssä 2 kpl, joten tänne voi lähettää kaukopalvelupyynnön.
Suurimmissa kirjastoissa, kuten Helsingin kaupunginkirjastossa on oma aineiston hankinnasta vastaava osasto. Tiedot kannattaa lähettää sinne. Yhteystiedot ovat:
Helsingin kaupunginkirjasto
Hankinta- ja luettelointitoimisto
Rautatieläisenkatu 8
00520 Helsinki
Internet-osoitteesta http://www.lib.hel.fi/hankinta/ löytyy lisätietoja, mm. sähköpostiosoitteet. Muiden Suomen yleisten kirjastojen yhteystiedot löytyvät Internet-osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/
Hankintatoimistot ottavat mielellään vastaan informaatiota ilmestyneestä aineistosta ja vievät tiedot eteenpäin niille, jotka käytännössä päättävät ostoista.
Kyse lienee elokuvasta Tiedän yhä mitä teit viime kesänä (I still know what you did last summer). Valtion elokuvatarkastamon tietojen (http://www.vet.fi/) mukaan elokuvan levittäjä on Columbia TriStar Egmont. Helsingin puhelinluettelon mukaan yhtiön puhelinnumero on 09-4764460 ja osoite Runeberginkatu 60 B 00260 Hki.
Egmont Columbia Tristar nimisellä yhtiöllä on myös norjankielinen kotisivu, jonka osoite on http://www.filmweb.no/ect/. Näistä osoitteista saat varmaankin tiedon levityksen oheismateriaaleista.
Vuonna 1994 on ilmestynyt teos Pullinen: Laila Pullinen, jossa on Rakel Liehun essee taitelijan teoksista, otteita Pullisen työpäiväkirjasta, laajahko katsaus veistoksiin ja tiivis elämäkerta. Lisäksi Pullisen näkemyksiä on teoksessa Silmän oppivuodet - ajatuksia taiteesta ja taiteen opettamisesta..(1998).
Nämä teokset löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuustietoja voi katsoa Plussa-ainestohausta osoitteessa: http://www.libplussa.fi/
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet - aineistohausta ei löydy Ferngully - kirjaa, vain cd - levy (Ferngully : The last rainforest). Jos levy kiinnostaa löydät sen sijaintitiedot osoitteesta http://www.helmet.fi
Muutkaan käyttämäni aineistohaut eivät löytäneet Ferngully - kirjaa, ainoastaan soundtrack - levy ja elokuva löytyivät.
Tällaisia sivuja löytyy helpoimmin ylläpitämästä Makupalat-linkkikokoelmasta, osoitteesta
https://www.makupalat.fi/fi/k/1503%2B26903%2B15860%2B2567/hae?category=…
Salasanan Anders-verkkokirjastoon saat käymällä kirjastossa ja esittämällä kirjastokorttisi tai henkilöllisyystodistuksesi.
Lainat voi myös uusia puhelimitse, Kokkolan kaupunginkirjaston lainaustoimisto puh. 06-8289560, neuvonta puh. 06-8289561.
Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön kirjanpito ja tilinpäätös / Kari Manner (2005)on tilattu, mutta ei ole vielä saapunut. Teos on tulossa seuraaviin kirjastoihin: Tikkurila (aikuisten osasto ja käsikirjasto), Pointin kirjasto (käsikirjasto) ja Myyrmäen kirjasto (aikuisten osasto ja käsikirjasto).
Kuvauksesi sopii teokseen Odotus, jonka on kirjoittanut kiinalainen Ha Jin. Kirja on ilmestynyt suomeksi v. 2000. Saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoista saa selville Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi
