Hakusanoilla " interrailmatkailu" ja "matkaoppaat, rautatieliikenne" löytyy Pääkaupunkiseudun kirjastoista muutama teos. Tuoreimpina "Independent traveller's Europe", 2000 ja Katie Woodin "Europe by train"-teoksen uusin painos, niinikään vuodelta 2000. Näiden saatavuuden sekä tiedot muista aiheeseen liittyvistä kirjoista voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi . Tieteellisten kirjastojen Linda-tietokannasta löytyy myös useampia teoksia. Esim. Minna Leppäaron pro gradu -tutkielma "Junalipulla Euroopan ympäri : ensimmäisten interreilaajien matkassa 1970-luvulla". Turun yliopisto, 1999. Tätä voit yrittää pyytää kaukolainaksi. Saat sen kuitenkin vain lukusalikäyttöön. Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa on…
Kiinnostava aihe, jonka analysointiin ei teorian antamia apuvälineitä niin vain löydy.
Olet varmasti tutustunut jo keskeisiin kirjallisuusteorioita käsitteleviin teoksiin ( esim. Eagleton: Kirjallisuusteoria, Rimmon-Kenan: Kertomuksen poetiikka, Kantokorpi et al : Runousopin perusteet), joten tässä tapauksessa ehdotankin että käännyt rohkeasti laitoksenne opettajien ja professoreiden puoleen. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että heillä on antaa parhaat vinkit siitä minkälaista kirjallisuutta sinun kannattaa työtäsi varten lukea, eli mitkä ovat ne parhaat työkalut esitelmää tehdessäsi ja näkemystäsi perustellessasi.
Sana barbi on suomenruotsia. Charlotta af Hällströmin Finlandssvensk ordbok (2000) kertoo, että barbi; hoppa barbi tarkoittaa hoppa hage eli hoppa ruta.
Suomeksi leikin täytyy olla ruutuhyppely. Siinä maahan piirretään suorakaiteen muotoinen, kuuteen yhtä suureen osaan jaettu ruudukko. Pieni litteä kivi etsitään konkkauskiveksi. Ensimmäinen hyppääjä asettuu ruudukon lyhyen sivun vasemman puoleisen ruudun eteen ja heittää kivensä siihen. Sitten hän hyppää yhdellä jalalla, potkaisee samalla jalalla kiven keskimmäiseen ruutuun ja hyppää itse perässä jne. https://leikkipankki.xn--leikkipiv-12ac.fi/Leikit/Tiedot/419.
Suomeksi pelivälinettä (kiveä tai muuta) kutsutaan siis konkkauskiveksi. Yhdellä jalalla eteenpäin hyppimisestä käytetään…
Kirja voisi olla joko Vihreä Varis- tai Kontakti-sarjasta. Ainut konkreettinen
nimiehdotus on Kaisa Ikolan Kontakti-sarjaan kuuluva "Lauran kevätlukukausi".
R.L. Stinestä on tuskin lainkaan tietoa suomeksi, mutta tältä englanninkielisetä
sivulta löydät varmasti sen, mitä esittelyä varten tarvitset.
http://www.scholastic.com/goosebumps/high/stine/
Löytyyhän näitä! Tässä alustava valikoima:
http://members.aol.com/UdoKlinger/Inhalt.html
http://www.learn-german-online.net/learning-german-resouces/grammatik.h…
http://nosferatu.cas.usf.edu/german/grammatik/
http://www.wm.edu/CAS/modlang/gasmit/grammar/grammnu.htm
http://www.travlang.com/languages/german/ihgg/
http://ftp.ids-mannheim.de/quellen/texte.html#GRA
http://buch.goethe.de/cgi-bin/acwww25/gram.pl?db=gram
Lisää materiaalia löydät mm.virtuaalikirjastoista, joista tässä esimerkki Karlsruhen yliopiston ylläpitämästä luettelosta: http://www.uni-karlsruhe.de/Outerspace/VirtualLibrary/43.de.html
'Kello oli vasta kolme, mutta oli jo varsin pimeää - koko päivänä ei ollut juuri nähty valoa - ja viereisten toimistojen kynttilät näyttivät ruskehtavassa ilmassa punertavilta tahroilta.'
K.o suomennos löytyy Tero Valkosen nimellä 'Joululaulu' v. 2001 kääntämästä suomennoksesta.
Tämän lisäksi on olemassa aiempiakin suomennoksia, 'Joulun-aatto' - W. Churberg 1898; 'Jouluaatto: aavetarina jouluksi' - Werner Anttila 1932; 'Jouluilta' - Kari Jalonen 1972 ja 'Joululaulu: aavetarina joulusta' - Marja Helanen-Ahtola 1984.
On ainakin kaksi sanastoa: Sanasto : Euroopan unionin toimielimet, politiikat ja laajentuminen, 81 s., 2000 (92-828-8287-x)ja Euroopan unionin sanasto, 155 s. 1996 (951-37-2010-1) Myös Euroopan unionin sivuilta löytyy sanasto: http://iate.europa.eu/ .
Mitä missä milloin -kirjasarja alkoi ilmestyä vasta vuonna 1950. Joitakin muita historiaa vuosittain käsitteleviä kirjoja kyllä on: Vuosisatamme kronikka, Kronikka 1900-1999 ja Ajantieto: maailman ja Suomen historia 1492-1987. Yhtä vuotta niissä ei tietenkään käsitellä kovin perusteellisesti. Kaikkia näitä kirjoja löytyy monista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuustiedot löydät Helmet-haun kautta (www.helmet.fi).
Ihan turhaan olet pettynyt, sillä voin kertoa sinulle ilouutisen : kyllä joulukalenteri on.
Sinne pääset vaikka Auran kirjaston etusivulla olevasta linkistä:
http://www.aura.fi/kirjasto (ja siellä jouluinen kalenterikuva) tai http://joulukalenteri.positiivarit.fi/ .
Kalenterin teemme tänä vuonna nyt toista kertaa yhteistyössä Positiivarit-nimisen yrityksen kanssa.
Mutta itse kalenterin runot ja ulkoasu ovat edelleen samojen tekijöiden käsialaa.
Tunnelmallista joulun odotusta joulukalenterin parissa!
Tiehallinnon sivulta löytyy välimatkataulukot Suomen eri paikkakuntien mukaan.
Osoite on http://alk.tiehallinto.fi/www2/valimatkat/index.htm
Nurmeksen ja Tampereen välimatka on 419 km.
Kokkolan kaupunginkirjaston mikrofilmatut lehdet löytyvät osoitteessa: http://lib.kokkola.fi/luettelot/chydenica.asp .
Kirjastossa mikrofilmattuja lehtiä voi lukea kahdella koneella, jotka sijaitsevat kirjaston 2. kerroksessa. Neuvonnan virkailija opastaa koneiden käytössä puh. 8289561.
Parhaiten saat tietoa opiskelukäytännöistä siitä oppilaitoksesta, mihin olet menossa opiskelemaan. Oppilaitoksella varmaankin on nettisivut, joihin voit tutustua jo ennen lähtöä.
Yleisempää tietoa saat Turun ammattikorkeakoulun julkaisemasta Ulkomaille lähtevän opiskelijan oppaasta
http://www.turkuamk.fi/kv/opiskelijat/lahtijan_opas_LR.pdf
sekä Ruotsin konsulaatin ulkomaalaisille opiskelijoille laaditusta sivustosta, joka sisältää linkkejä muihin hyödyllisiin osoitteisiin.
http://www.swedenabroad.com/pages/general____28922.asp
Tekstisi on suora lainaus kirjakaupan mainoksesta. Jos käytät sitä esim. esitelmässä, sinun on kerrottava, mistä olet sen ottanut.
Parhaiten saat omannäköistä tekstiä lukemalla kirjan ja miettimällä tapahtumat sitä kautta. Lue vaikka luku kerrallaan ja kerro lyhyesti, mitä kussakin luvussa tapahtuu.
Näppäimistöä kutsutaan qwerty-näppäimistöksi ylärivin ensimmäisten kirjainnäppäinten järjestyksen mukaan. QWERTY-designin patentoi Milwaukeessa asunut sanomalehtitoimittaja ja painaja Christopher Sholes vuonna 1867 tai 1874 - eri lähteissä ilmoitetaan eri vuosiluku. Hän onnistui myymään kehitelmänsä yhdysvaltalaiselle Remingtonin kirjoituskonetehtaalle 1870-luvulla. Qwerty-järjestelmästä on olemassa useita kansallisia muunnelmia, esimerkiksi saksankielisten maiden Qwertz ja ranskalainen Azerty.
Näppäinsysteemistä ja sen historiasta on varsin hyvä selostus suomenkielisessä Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/QWERTY
Vielä yksityiskohtaisemmin qwertyn historiasta kertoo englanninkielinen Wikipedia: http://en.wikipedia.org/wiki/Qwerty
Kysymyksessä on todennäköisesti Eläintarhan leikkikenttä, jonka kaupunki omisti ja joka oli toinen ennen 2. maailmansotaa ollut Pitkänsillan pohjoispuolinen leikkikenttä. Se oli toimminnassa jo ainakin vuonna 1922. Nimi ei ole vahvistettu eikä virallinen paikannimi, joten se ei esiinny esim. Helsingin kadunnimet-teoksessa.
Lähde: Koskinen, Juha, Kallion historia, Kallio-seura, 1990, sivu 322.
Joensuun seutukirjastossa on mikrofilminä Laatokka-lehteä, Karjalan ääni -lehteä sekä Kansan voima -lehteä vuodelta 1926. Raja-Karjala ja Rajavahti eivät ilmestyneet enää tuolloin.
Mikrofilmejä annamme kaukolainaksi viikon laina-ajalla. Asiakas voi itse selata mikrofilmejä kirjastossaan.
Pohjois-Karjalan artikkeliviitetietokannassa Käkösessä ei ollut uutisesta viitettä, tosin sinne onkin indeksoitu vain laajempia artikkeleita, ei uutisaineistoa.
Kyseistä luutnantin nimeä en valitettavasti löytänyt käsillä olevista Tikkasen sotakirjoista. Pentti H. Tikkanen on kirjoittanut seuraavat kaukopartiokirjat: Valiosissit kaukopartiossa, Kaukopartiosissit rautateillä, Marskin kaukopartioritarit, Viimeiset kaukopartiot, Lapin kaukopartiot, Idässä palaa, Sissejä ja partisaaneja, Sissit erikoistehtävissä ja Päämajan sissit. Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X.
Nimen löytymisessä voisi Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/aukiolo/ auttaa.
Toimintatutkimusmenetelmää käsitteleviä kirjoja löytyy Ratamo-kirjastoista 50 nimekettä, joista tällä hetkellä suurin osa näyttää olevan lainassa. Riihimäellä on tällä hetkellä paikalla Metsämuuronen: Tutkimuksen tekemisen perusteet, tutkijalaitos, 2008, Hyvinkäällä Vilkka: Tutki ja havannoi, 2006, Ikkunoita tutkimusmetodeihin I, 2000 on paikalla Oitissa, Hyvinkäällä ja Nurmijärvellä. Lisäksi Riihimäeltä löytyy varastosta muutama vanhempi teos aiheesta.
Jos laitat Ratamo-verkkokirjastoon www.hyrinet.fi/Ratamo-kirjastot hakusanaksi: toimintatutkimus kohtaan asiasana saat näkyviin kaikki 50 kirjaa. Kirjoja liikkuu kuitenkin paljon kirjastojen välillä ja vk:lla 18 näyttää olevan eräpäivä varsin monella. Kyselepä lisää lähimmästä Ratamo-…
