Iltalehteä ei tule Jyväskylän kaupunginkirjastoon. Lähin paikka, jossa lehden vanhoja numeroita voi lukea, on Jyväskylän yliopiston kirjasto. Siellä lehti on vapaakappalekokoelmassa, eli sen voi pyytää varastosta lukusalissa luettavaksi. Kotilainaan sitä ei saa.
Uusimmat vuosikerrat ovat kokoelmissa paperisina ja vanhemmat mikrofilmeinä. Hakutulos Jykdok-tietokannassa (finna.fi) vie myös Media-arkistoon, jossa on artikkelihaku vuodesta 1995 alkaen. Arkiston käyttö vaatii käyttäjätunnukset. Kysy tästä lisää suoraan yliopiston kirjastolta.
Yliopiston kirjasto on kaikille avoin. Jos sinulla ei ole sinne ennestään kirjastokorttia, ota asioidessasi mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Iltalehden nettisivujen (http://www.iltalehti.fi/info/…
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on ainakin seuraavat äänitteet, joissa käytetään itsesuggestiomenetelmiä:
Aukee, Risto : Tupakointi (Tupakoinnin lopettamiseen motivoiva rentoutus- ja suggestioäänite). Hoitoäänite, 2006
Liukkonen, Jarmo : Savuton elämä. Alpha Wave, c2003
Melin, Jukka : Tupakasta vapautuminen. Alpha Wawe, 2006. Kuuluu sarjaan Tavoitteellinen suggestoterapia.
Oksman, Raili (suggestoterapeutti) : Vapaaksi tupakasta. DHE Castle, 2001
Sundell, Pertti : Irti tupakasta : suggestiivinen itsehoito. Suomen hypnoosi- ja rentoutuspalvelu, 2008
Todennäköisesti v. 1929. Sami Aaltosen kirjoittamassa teoksessa Aavetalot,on kuva Albertinkadun pihapiiristä, jossa murha tapahtui. Kuvassa näkyvät puutalot purettiin kivitalon tieltä v. 1929.
Kyseessä on Tuula Närhisen vuonna 2003 tekemä taideteos Kluuvinlahden fossiilit.
Katuun upotetuissa kuparinauhoissa on ruohikkoisen merenrannan kasvien ja eläinten latinankielisiä nimiä. Tällä tavoin taideteos muistuttaa alueen historiasta, sillä Kluuvinlahti ulottui 1800-luvun alkupuolelle asti siihen paikkaan, jossa taideteos nyt sijaitsee.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kluuvinlahden_fossiilit_%28taideteos%29
http://taidemuseo.hel.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=387&sortby=ar…
Yömyssyn alkuperäinen tarkoitus on nimenomaisesti ollut pään pitäminen lämpimänä. Tähän tarkoitukseen valmistettuja päähineitä on ollut kaupan jo 1300-luvulla. Ennen nukkumaanmenoa nautittavaa alkoholijuomaa on kutsuttu - päähineen mukaan - yömyssyksi 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Vaikka ryypylläkin voidaan ajatella olevan lämmittävä vaikutuksensa, nimitys perustunee kuitenkin ensisijaisesti siihen, että yömyssyn nauttiminen on samalla tavalla yöpuulle siirtymistä valmistelevaa toimintaa kuin yömyssyn vetäminen päähän.
Lähde:
Word histories | origin of "nightcap"
Tiedeyhteisössä tämä niin kutsuttu simulaatioteoria ei ole teoreettisesta kiinnostavuudestaan huolimatta saanut juurikaan kannatusta. Teorian suurimpana ongelmana näyttää olevan paitsi se, ettei sitä voida todistaa, myös se tieteellisesti perusteltu otaksuma, ettei minkäänlaisen tietokoneen laskentateho kykenisi vastaamaan eksponentiaalisesti kasvavaan prosessoreiden, muistin ynnä muun tarpeeseen, joka näin vaativassa simulaatiossa väistämättä tulisi vastaan. Niinpä todellisuutemme simulointi näyttäisi olevan jo periaatteellisella tasolla mahdotonta.
Simulaatioteoriaan uskomiseen ei ole esimerkiksi Harvardin yliopiston teoreettisen fyysikon Lisa Randallin mukaan mitään syytä. Hänen mukaansa todennäköisyys sille, että eläisimme…
Miina ja Manu -hahmojen alkuperäinen luoja, kuvittaja ja kirjailija Teuvo Koskinen eli Teutori on kuvittanut kaksi Jänkä-Joonaksesta kertovaa tarinallista kuvakirjaa: Tunturipuron arvoitus, kirjoittanut Petri Merta (1990), ja Kadonneiden marjojen arvoitus, kirjoittanut Alan Fennell (1991). Lisäksi Teutori on tehnyt Jänkä-Joonaksen tarrakirjan (1992), jossa tutustutaan Pohjolan eläimiin.
Päähenkilönä Jänkä-Joonas siis esiintyy kahdessa tai kolmessa kirjassa, riippuen siitä, lasketaanko Jänkä-Joonaksen tarrakirja mukaan.
Muita Miina ja Manu -kirjoja, joissa Jänkä-Joonas esiintyy, ovat:
Myllyn tarina
Miinan ja Manun seikkailu Lapissa
Liikenneturvan kanssa yhteistyössä on tehty Miina ja Manu koulutiellä, jossa myös Jänkä-Joonas…
Kohtelias kehotus "Tehkää hyvin!" pohjautuu ruotsinkieliseen ilmaukseen "Var så god!" siinä missä sen nykyään tutumpi käännöskin "Olkaa hyvä!". Sille, miksi oleminen on tässä muuttunut tekemiseksi, en tutkimistani lähteistä kuitenkaan onnistunut löytämään selitystä. Nykysuomen sanakirjan mukaan "tehdä" esiintyy tässä yksinkertaisesti merkitykseltään kalvenneena. Kaupan kassalla voidaan kysyä "Paljonko se tekee?" sen sijaan, että sanottaisiin "Paljonko se on?" (Erkki Kari, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja). Voisi kuitenkin kaiketi ajatella, että kun on esimerkiksi tarjottu jotain tai kehotettu istumaan, on odotettu sen johtavan jonkinlaiseen tekemiseen tai toimintaan. "Tehkää hyvin!" on siis ikään kuin kehotus toimia niin…
Veronpalautukset ovat verotonta tuloa. Veronpalautuksia voidaan kuitenkin joissain tilanteissa käyttää ennestään maksamattomien tai verotuksen päättymisen jälkeen erääntyvien verojen maksamiseen: https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/maksaminen/veronpalautukset/veronp…
Kyseessä lienee käännöslaina samaa tarkoittavasta saksankielisestä sanonnasta "Scherben bringen Glück". Kyseiset sirpaleet liittyvät saksankielisten maiden traditioissa häitä edeltävän juhlan, Polterabendin, aikana särjettäviin astioihin. Tämän uskottiin tuovan onnea hääparille. Polterabend on muuten Suomessakin vietettävien polttareiden kantasana.Lähteet: Montemurro, Beth. 2006. Something old, something bold: Bridal showers and bachelorette parties (englanniksi)Polterabend - Wikipedia (saksaksi)
Kiinan historia on täynnä erilaisia sotilaallisia konflikteja, joita on käyty sekä maan sisällä että ulkopuolisia vastaan. Wikipedian lista antaa melko kattavan käsityksen:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Chinese_wars_and_battles
Vaikeampi on sanoa, milloin kyse on ollut Kiinan aloittamasta täysimittaisesta sodasta toista valtiota vastaan. Esimerkiksi Kiinan - Tiibetin sodassa vuonna 1951 Kiina hyökkäsi Tiibetiin ja liitti sen itseensä. Tiibet oli kuitenkin käytännössä itsenäinen valtio, mutta sen itsenäisyyttä ei ollut tunnustettu kansainvälisesti. Samoin Kiina liittyi Korean sotaan vuonna 1950, kun Yhdistyneiden kansakuntien joukot olivat tunkeutuneet Pohjois-Korean alueelle ja lähestyivät Kiinan rajaa, mutta ei…
Kyseessä saattaisi olla karekuoriainen (Megatoma undata).
Karekuoriainen esiintyy luonnossa lahopuissa, joissa sen toukat elävät usein erilaisten pistiäisten ja lintujen pesissä. Laji voi esiintyä myös vanhoissa hirsirakennuksissa, mutta sen toukat aiheuttavat vain harvoin merkittäviä tuhoja luonnonkuituisille materiaaleille ja nahalle.
Karekuoriaisen tunnistaa värityksestä. Mustan kuoriaisen peitinsiivissä on kaksi aaltoilevaa epämääräistä valkoisten suomujen muodostamaa poikkivyötä ja etuselän takakulmissa on vaaleat laikut. Laji on kooltaan 3,5–5,9 mm ja muodoltaan pitkän soikea.
Aikuiset karekuoriaiset talvehtivat ja ne lähtevät liikkeelle alkukesällä etsimään ravintoa ja lisääntymiskumppaneita. Muninta tapahtuu lahopuissa oleviin…
Näistä voisi olla apua:
Bitit ja pedagogiikka: tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa ja oppimisessa. Sinko, M. & Lehtinen, E. (toim.) Jyväskylä, Atena 1998.
Viherä, M-L. Digitaalisen arjen viestintä - miksi, millä ja miten? Edita 2000.
Tutkiva oppiminen :Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Hakkarainen, K et al. Porvoo, WSOY 1999.
Koivulahti-Ojala, Mervi; Atk-opettajan opas, Helsinki 2001.
Stachon, Kari; Valmisohjelmakoulutuksen orientaatioperustan peruselementtien tarkastelua. Aikuiskasvatuksen pro gradu.Tampere 1991. (Saatavana vain Hämeenlinnan OKL:sta)
Vihmalo Anneli; Toimintastrategiat ja ammattitaito tietokoneohjelmaan perehdyttäessä. Kasvatustieteiden tutkimuslaitos, Jyväskylä 1987.
Kirjojen saatavuustietoja voit…
Kirjaston markkinoinnista on suomenkielellä julkaistu kovin vähän ja julkaistut teokset ovat vanhahkoja:
Huotari, Maija-Leena : Kirjaston markkinointi, 1992
Piispanen, Ritva : Turha vai tärkeä kirjasto : markkinointitutkimus lahtelaisten kirjastonkäytöstä v. 1983, 1990
Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyy englanninkielisen kirjallisuuden lisäksi kolme suomenkielistä opinnäytettä kirjaston markkinoinnista, joista yksi on 2000-luvulta ja koskee www-sivuja kirjastojen markkinoinnissa. Seniorien viestintäpäivän markkinoinnista ja sen vaikutuksesta en löytänyt tutkimuksia, joten opinnäytteesi aihe on hyvin valittu. Artikkeleita seniorien viestintäpäivästä löytyy muutamia Aleksi- ja Arto –tietokannoista. Tietokannat ovat…
Turun palolaitos on julkaissut Internetissä sivuston Rakennusten savunpoiston suunnitteluohje (pdf-tiedosto: http://www.turku.fi/palo/Savunpoiston%20suunnitteluohje%20(19.6.2003).p… ).
On olemassa v. 1986 ilmestynyt kirja Savun leviäminen ja savunpoisto, kirj. Olavi Keski-Rahkonen. Julkaisija on INSKO, Insinöörijärjestöjen koulutuskeskus. Tätä kirjaa voi tiedustella Teknillisen korkeakoulun kirjastosta (http://lib.hut.fi/ ), josta kannattaa kysyä asiaa muutenkin.
Palontorjuntaa käsitteleviä kirjoja on runsaasti, mutta niistä en löytänyt tarkkaa savunpoistojärjestelmän kuvausta (http://www.helmet.fi/search*fin/ , sanahaku, hakusana palontorjunta).
Internetistä löytyy hakusanoilla savunpoisto tai savunpoistojärjestelmä jonkin verran sivuja,…
Sekä J. K. Rowling että kirjan kustantaja Bloomsbury ovat olleet hyvin niukkasanaisia kuudennen Harry Potterin suhteen. Huhuja riittää ja niistä virheelliset kumotaan (kohdassa Rumours) J. K. Rowlingin virallisella kotisivulla osoitteessa: http://www.jkrowling.com/ - samoilta sivuilta selviää, että kuudes ja seitsemäskin Harry Potter -kirja on työn alla. Aikanaan myös ensimmäiset viralliset tiedot kuudennen kirjan ilmestymisestä löytynevät samoilta sivuilta (kohdasta News). Kustantajan Harry Potter -sivuilta osoitteesta http://www.bloomsbury.com/harrypotter/ (kohdasta F.A.Q) selviää, ettei kuudennen ilmestymispäivää ole lyöty lukkoon.
Kirjaston etusivulta pääsee nopeasti PIKI-verkkokirjastoomme, jonka avulla voi hakea tietoa millaista kirjallisuutta kokoelmissamme on.
Osoite on http://kirjasto.tampere.fi:8000/
Palvelun vasemmasta yläreunasta löytyy HAKU josta pääsee varsinaiseen hakutauluun.
Siellä kannattaa valita pudotusvalikoista kohdat ASIASANA ja kirjoittaa toiselle riville koulu ja toiselle esimerkiksi kirjallisuudentutkimus (kannattaa kokeilla myös sanaa lastenkirjallisuus jne.)
Hakua voi ja kannattaakin supistaa koskemaan vain Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmaa ja vielä rajata
hakua ruksaamalla kohta tietokirjallisuus.
Näin haettaessa löytyy mm. teos
PALOSAARI, Liisa
Koulu faktan ja fiktion rajamailla / Liisa Palosaari
Rovaniemi : Lapin yliopisto, 2000
Jos…
Kauhukirjailija Diane (Reidy) Guestista ei valitettavasti löydy tarkempia tietoja. Ei edes Contemporary authors -tietokannasta.
Hän on syntynyt vuonna 1939.
Lähde: http://www.locusmag.com/index/b209.html
Suomennetut teokset:
Kauhujen talo
Unissakävelijä
Kehtolaulu
Kielletty puutarha
Kaikki mahdolliset etunimikirjat on tutkittu, myös vieraskieliset eri maiden nimikirjat. Niistä ei löytynyt Heelia nimestä muuta kuin pelkkä nimi ja tuo päivämäärä virolaisessa nimipäiväkalenterissa.
Virolaisesta Rakveren kirjastosta kerrotaan, että Heelia nimi on ilmeisesti Virossa aika harvinainen, mutta löytyy kyllä nimikirjoista. Heelia on tullut kreikkalaisesta nimestä Helia, joka oli auringonjumalan Helioksen tytär, muita tietoja ei löytynyt.
Heelia nimen taustaa ja versioita eri maissa löytyy
Internetistä: http://www.google.fi. Kirjoita hakuun Heelia. Hakutuloksena esim.100000+ Baby Names
http://names.yuly.ru/female-i-name-35264.htm
Valitettavasti helposti saatavilla olevaa, uutta suomenkielistä aineistoa ei aiheesta juuri ole.
Kirjastoluetteloista aiheesta kannattaa etsiä hakusanalla 'Downin oireyhtymä'.
Yleisissä kirjastoissa yleisteos aiheesta on Kehitysvammaisten tukiliiton 2000 julkaisema kirjanen Downin oireyhtymä. Muut uudehkot julkaisut ovat usein vanhempien kertomuksia down-lapsestaan.
Oulun yliopistossa on tehty useita pro gradu -tutkielmia down-lasten kehityksestä, mutta näiden saatavuus tulee erikseen varmistaa.
Motoriikkaan liittyen löysin vain vanhoja julkaisuja:
-Motoriikan stimulointi Syndroma down -lapsilla / Camilla Wikström-Grotell. Ketju 1/1988 s. 43-44
-Kehitysvammaisuus ja motoristen taitojen oppiminen / Kari Koivumäki. Ketju 5/1986 s. 42-45
-…
