Macintosh-yhteensopivia kieliromppuja on Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa sekä espanjan että englannin opiskeluun. Romppujen etsiminen käy kätevästi plussa-aineistohaulla osoitteessa http://www.libplussa.fi
Valitse hakuvaihtoehdoista kohta "asiasana tai luokka" ja kirjoita kenttään:
espanjan kieli mac#
ja valitse aineistolajiksi cdrom pudotusvalikosta. Ruksaa vielä kohta "näytä tuloslistassa täydet tiedot" ja paina lopuksi hae-nappia, niin pääset heti tukimaan romppujen yhteensopivuutta ja tasoa. Mac-yhteensopivia espanjan kielen opiskeluun tarkoitettuja romppuja löytyy n. 10 erilaista, monet niistä alkeistasoa.
Samalla tavalla voit hakea englannin kielen opiskeluun tarkoitettuja romppuja, joita on huomattavasti enemmän, myös…
Mitään yksittäistä teosta saaristolaisten kalusteiden arjen ja juhlan yhteensovittamisesta ei löydy. Ei ole olemassa mitään yhtenäistä saaristolaiskulttuuria, johon eivät vaikuttaisi kieli- ja kuntarajat. Yksittäisten kuntien historiikeistä ja tutkimuksista saattaa löytyä esim. kuvia huonekaluista, sisustuksista ja ehkäpä myös juhlaperinteestä, joten kannattaa ottaa yhteyttä kyseisten kuntien kirjastoihin, esim. Turunmaan saariston Blanka-kirjastoihin http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Kirjastot/Kirjastokimpat.aspx
Erikseen talonpoikaishuonekaluista löytyy teos Kjell Ekström: Klockor på locket: folkligt möbelmåleri på Åland. Pohjanmaan morsiuskirstuista ja morsiustuoleista löytyy tietoa Raul Pohjosen teoksesta Allmogens skatter: en redogörelse…
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta löytyy Harry Potter-kirjoja suomen kielen lisäksi yhteensä 21:llä eri kielellä.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen muun aineiston kielivalikoima löytyy näin: Valitse HelMet-etusivulta Sanahaku ja Kieli-pudotusvalikko näyttää sinulle valikoimiin kuuluvat kielet. Jos haluat katsoa mitä aineistoa jollain tietyllä kielellä on saatavilla laita hakulaatikkoon kaksi tähteä (**). HelMet-aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi .
Ikävä kyllä artikkeliviitteitä tästä aiheesta ei löytynyt kirjaston käytössä olevista tietokannoista, ARTOsta, ALEKSIsta eikä Helecon FINPistä. Joitakin viitteitä löytyy esim. Googlen haulla "lahjakortit kirjanpito" ja etuseteli, esim. Verohallinnon sivuilla http://www.vero.fi/ Keskusverolautakunnan päätökset 40 ja 41/1998. Myös Kuluttajaviraston sivulta http://www.kuluttaja-asiamies.fi/user_nf/default.asp
site=34&tmf=0&lmf=0&id=0 löytyy aiheesta haulla "etusetelit" ja "lahjakortit". Kannattaisi käydä läpi kirjaston markkinoinnin ja kirjanpidon luokan kirjoja tai etsiä HelMetistä http://www.helmet.fi/ sanahaulla asiakassuhde tai markkinointi.
Tiedustelemasi teos Antikainen, Ari: Kasvatussosiologia. WSOY, 2000. on tällä hetkellä lainassa Oulunsalon kunnakirjastosta, eräpäivä on tänään 15.2. Jos haluat jättää teoksesta varauksen, ota yhteyttä kirjastoon tai voit vaikka lähettää kirjastokorttisi numerosarjan vastausmailina.
Kirjavarauksen voit myös tehdä Outi-kirjastojen aineistotietokannassa osoitteessa http://www.outikirjastot.fi/
Yleisten kirjastojen Frank-monihaulla sekä tieteellisten kirjastojen Linda- ja Fennica-haulla löytyvät ainakin nämä lastentarhoille tarkoitetut musikkikirjat:
Lauluja pienokaisille : kotien ja alkeiskoulujen tarpeeksi, 1921.
Saarelainen, Aino: Laulu ja leikki : laulu- ja liikuntaleikkejä sekä voiimisteluohjelmia pienokaisille, 1932.
Korppi, Kaarina: Laulu- ja laululeikkikirja kouluja ja lastentarhoja varten, 1933.
Porko, Aarne: Lasten oma laulukirja : sata laulua kotien ja lastentarhojen pienokaisille 1 (ilm. 1951), 2 (ilm. 1954)
Kodaly, Zoltan: Musiikki lastentarhassa, 1957.
Kaikki löytyvät yleisistä kirjastoista tai Varastokirjastosta, joten tarvittaessa voitte tilata ne lähikirjastoonne käukolainaksi.
Asiaa kannattaisi ehkä tiedustella…
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan kirjaston asiakas on aina vastuussa kortillaan lainatusta aineistosta. Alle 15-vuotiaan kortilla lainatusta aineistosta on vastuussa kortin takaaja. Eli jos tietokonepeli on lainattu sinun kortillasi, sinä olet vastuussa siitä, vaikka olisit lainannut sen edelleen kaverillesi.
Kadonnut tai vahingoittunut aineisto on korvattava, korvaushinnan saat tietää kirjastostasi. Voit toki sopia kaverisi kanssa, että hän maksaa sinulle kyseisen summan, jos hän on rikkonut lainaamasi pelin. Parasta on kuitenkin olla lainaamatta kirjaston aineistoa muille, jokainenhan voi vuorollaan lainata saman aineiston kirjastosta omalla kortillaan.
Ann M. Martinista on kysytty jo aikaisemminkin, ja 23.4.2001 päivätyssä vastauksessa on kolmen englanninkielisen sivuston internetosoitteet, Kidsread.comin esittely http://www.kidsreads.com/authors/au-martin-ann.asp , haastattelu http://hosted.ukoln.ac.uk/stories/stories/danziger/interview.htm . Sen jälkeen on ilmestynyt hakuteos Ulkomaisia nuortenkertojia I, jossa on 7 sivun teksti Ann M. Martinista. Nykyään hänen kirjojaan on ilmestynyt suomeksi 24 kappaletta. Tuon mainitun hakuteoksen jälkeen ovat ilmestyneet vielä Voitto kotiin, Lisa (2002), Mallory ja kurittomat kaksoset (2002), Jessi lemmikkivahtina (2003), Violet Kaliforniassa (2004) sekä Lisa ja äitienpäivän yllätys (2005).
Puolalainen wikipedia tarjoaa seuraavat lukemat
49 00 N Opołonek-vuoren huippu
54 50 N Jastrzębna Góra
14 07 E Osinów Dolny Oderin laakso
24 09 E Zosin-kylä Ukrainan rajalla
Täällä kirjastossakin asiasta tiedetään melko vähän, sillä kirjastot eivät hallinnoi korvauksia, vaan korvaukset jaetaan opetusministeriön kautta. Ilmeisesti kirjastot antavat vain tilastotietoja. Saamieni tietojen mukaan korvauksia aletaan maksaa tänä vuonna, joten kokemustakaan ei ole asiasta kertynyt.
Tarkempaa tietoa asiasta saa opetusministeriöstä.
Tässä linkki opetusministeriön kirjastoasioiden yhteystietoihin:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoasioiden_yhteystiedot/?lang=…
Kiinalainen kirjoitusasu nimelle Kati löytyy sivulta http://chineseculture.about.com/library/name/female/blna_kati.htm
Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassakaan, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Joka merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Kiinan kielen merkkejä koskeviin kysymyksiin löytyy vastauksia arkistohaustamme hakutermillä "kiinan kieli". http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?Con…
Historiallisia kirjoja kirjoittavat Raili Mikkanen, Ulla Viertola ja Maija-Liisa Dieckmann. Ilkka Remes kirjoittaa jännityskirjoja myös nuorille. Tuula Kallioniemi, Tittamari Marttinen, Tuija Lehtinen, Maija-Leena Tiainen, Salla Simukka ja Annika Luther ovat nuorille kirjoittavia kirjailijoita. Timo Parvelalla on sarja Sammon Vartijat, joka nimensä mukaisesti käsittelee kalevalaista kulttuuriperimäämme. Seita Parkkola & Niina Repo kirjoittavat Rajat Express -sarjaa.
Valitettavasti Navionics-karttoja ei ole HelMet-kirjastoissa, eikä niitä näytä löytyvän muistakaan Suomen kirjastoista. Tarkistin asian osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/ löytyvällä Frank-monihaulla. Saattaa olla, ettei niitä kirjastoon voida hankkiakaan, koska tietokoneohjelman – jollainen kartta kaiketi on – lainaamiseksi kirjaston pitäisi hankkia erillinen lainauslisenssi, eikä ohjelman valmistaja sitä välttämättä antaisikaan.
Karttoja on myynnissä suomalaisissakin nettikaupoissa, jos omaksi ostaminen on mahdollinen vaihtoehto. Ne tosin ovat kohtalaisen hinnakkaita satunnaiseen käyttöön.
Kappaleen ovat säveltäneet ja sanoittaneet Rosemarie Gröning ja Bert Österlund. Ruotsinkieliset sanat nuotteineen löytyvät ainakin nuottikirjasta Humpattaa (Fazer, 1977), esittäjänä Merja Rantamäki. Kappale on nuottikirjassa nimellä "Det gör det samma".
Valitettavasti HelMet-kirjastoissa ei ole varastoituna vuoden 2005 Tee itse -lehtiä. Lukusalilainaksi lehden voi saada Kansalliskirjastosta (Fabianinkatu 35, Helsinki).
Lehdestä voi tehdä kaukopalvelupyynnön ja lehti, tai tarvittavan artikkelin valokopiot tilataan jostain sellaisesta kirjastosta, jossa se on vielä saatavilla. Kaukopalvelumaksu on 7 euroa tai valokopiotilauksessa laskun mukaan.
En löytänyt runoa mistään kokoelmasta. Se löytyy esim. nuottikokoelmasta Koulukuoro 9 : Kuusi laulua Lapsi- ja nuorisokuorolle, säv. Tapani Arvola. Lisäksi runo on sellaisissa lasten kootuissa runokirjoissa kuin Suomen lasten runotar, Otava 1994 ja Pikku Pegasos, Otava 1980. Kun Aale Tynni on tehnyt aapisia esim. Martti Haavion kanssa, olisikohan runo alun perin ilmestynyt jossain sellaisessa.
Sosiaali- ja terveysalalla opiskeluvalinta on kaksivaiheinen. Ensin on esivalinta ja sen jälkeen osa hakijoista kutsutaan varsinaiseen valintakokeeseen. Lopullinen valinta tehdään ylioppilastutkinnossa saatujen pisteiden ja valintakokeesta saatujen pisteiden perusteella tai pelkästään valintakokeesta saatujen pisteiden perusteella.
Tarkempia tietoja esivalinnassa- ja varsinaisesta valinnassa painotettavista asioista löydät alla olevista linkkien kautta. Valintaperiaatteet ovat samat muissakin oppilaitoksissa, vaikka ne esitelläänkin yhden oppilaitoksen kautta.
http://www.saimia.fi/haku/fi/kevaan-yhteishaku/amk-tutkinnot/sosiaali-j…
http://soteli.metropolia.fi/
Laulu Aamulla varhain on kansansävelmä, vaikka joissakin lähteissä sen tekijöiksi on tarjottu eri henkilöitä. Yleisradion Fono-tietokannassa mainitaan, että joidenkin lähteiden mukaan säveltäjä olisi Lauri Hämäläinen (1832-1888). Kansansävelmiä on aikoinaan paremman tiedon puutteessa merkitty nuotintajan nimiin.
Monet säveltäjät ovat muokanneet tätä haikean kaunista melodiaa erilaisille esiityskokoonpanoille: mm. Armas Järnefelt, Ahti Sonninen, Armas Maasalo ja Jorma Panula. Heidät on mainittu teostiedoissa, mutta tekijäroolia (sovittaja) ei aina ole ilmaistu selkeästi. Toisaalta Järnefeltin orkesterisovitus laajensi alkuperäistä laulua uudella materiaalilla niin, että sen alaotsikko onkin osuvasti "suomalainen kansanlaulufantasia".
Myös…
En ollut ihan varma, mitä kysymyksellä haet tarkalleen, mutta löysin latvialaisen kirjakaupan nettisivuilta kirjan Trīs cūkas, jonka esittelytekstissä mainitaan possujen nimiksi Naf-Naf, Nif-Nif ja Nuf-Nuf. Kirja on venäjänkielinen.
Kotimaisten kielten keskuksen mukaan Atte on johdos nimistä Antti tai Antero, jotka puolestaan on johdettu kreikkalaisesta nimestä Andreas.
Attea on käytetty myös Aadolfin, Aatoksen tai Agatonin lempinimimuotona.
Nimen etymologinen alkuperä on sinällään vanha, koska se esiintyy Raamatussakin.
Suomessa Aten nimipäivä on ollut kalenterissa vuodesta 1964.
Lähteet:
Kotimaisten kielten keskus: https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/atte
Nimikirja.fi: https://nimikirja.fi/Atte
