Animorphs-kirjoja on suomennettu noin kaksi vuodessa, jos myös Megamorphsit lasketaan mukaan. Sarjan kustantaja Suomessa on Tammi (www.tammi.fi). Sieltä voi tiedustella seuraavien osien suomennosaikataulua ja sitä, aikooko kustantaja julkaista sarjan suomeksi kokonaisuudessaan.
Museoviraston sivuilta löytyy tällainen ohje:
Ikkunalasien kiinnittämiseen sekä huonekalujen ja lattianrakojen täyttämiseen tarvitaan öljykittiä.
Se valmistetaan vernissasta ja liitujauhosta. Peltipalaselle tai lasilevylle kaadetaan liitujauhoja, kasan keskelle tehdään kuoppa johon kaadetaan vernissaa ja ainekset sekoitetaan puulastalla taikinaksi. Pinnalle ripotetaan liitua ja taikina vaivataan käsin sitkeäksi. Liitujauhoa lisätään, kunnes saadaan tarpeeksi kova kitti.
Ohje on peräisin Marjatta Turkan Emännän kodinhoito –oppaasta sivulta 204 (julkaisija Maalaiskuntien liiton kirjapaino, 1949).
Samoilta sivuilta löytyy ohjeita myös vanhojen ikkunoiden korjaukseen:
http://www.nba.fi/fi/3_restmaailma
Ryhdyin etsimään tietoa internetistä Googlella ja löysin hakulausekkeella "automaattinen puheentunnistus" erinäisiä linkkejä, joista kenties voisi olla apua.
Tässä Goolen antamat tulokset:
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=%22automaattinen+puheentunnistus%22… .
Esim. Lingsoft-niminen yritys on julkaissut Windows-tietokoneissa toimivan puheohjaussovelluksen, Lingsoft Speech Controller -ohjelman. Tässä lisätietoja:
http://lingsoft.fi/?lang=fi&doc_id=120&session_id=6f58b86eecfa997c9eb49… .
D. H. Lawrencen novelli Mannen som älskade öar löytyy käännöksenä Lawrencen kokoelmasta Novelleja (Weilin Göös, 1968). Novellin suomenkielinen nimi on Mies joka rakasti saaria.
Kirjaa on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoissa mm. Pasilan kirjaston kirjavarastossa. Saatavuustiedot voit tarkistaa osoitteessa htpp://www.helmet.fi
Varsinaista tietokirjallisuutta näin spesifistä aiheesta en löytänyt. Voisit tutkia Kuluttajatutkimuskeskuksen Kultu-tietokantaa http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/index.phtml?s=5 . sinne on kerätty erilaisia testitutkimuksia. Hakutermeinä (muissakin tietokannoissa hakiessasi)voit käyttää asiasanoja sukat, vaatteet, pukineet, urheiluvaatteet, vapaa-ajanvaatteet.
Kultu-tietokannasta ja kirjastoissa käytössä olevista lehtitietokannoista Aleksi ja Arto löytyivät mm. seuraavat artikkeliviitteet: Sukat vaeltajalle. Erä 1999:10B ; Viljanen Jukka: Juoksukenkien kumppanit. Juoksija 2007:6 ; Kunnollisilla asusteilla juoksulenkki sujuu vaivatta. Kuntoplus 2006:14 ; Sukkatesti: likaisen työn tekijät (sarja retkitesti). Retki: Finnish outdoor…
Smurffit: Tanssihitit CD:ltä löytyvät: Smurffit on taas täällä, Nörttismurffi, Jos oikein teet, Pattismurffi, Smurffitietä pitkin, Länkkärismurffi, Smurffit järkkää ja beibismurffi mä hain. Smurffit: Kesähitit CD:Ltä löytyvät: kaikki smurffaan, kesäolo, smurffikuu, satasen aidat, ja sä mukana oot ja pöhkäskaba.
Rahojen arvosta saa tietoja esim. seuraavista lähteistä: Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas, Hki 2004 ja Suomen rahat arviohintoineen 1812-1998 : keräilijän opas, Hki 1988 . Kirjoja voi kysyä lähimmästä kirjastosta. Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx kannattaa myös katsoa kirjoittamalla hakukenttään sana raha tai rahat. .Lisäksi tietoa voi saada Suomen numismaattisen yhdistyksen sivuilta osoitteessa http://www.snynumis.fi/
Sören Olsson elää ja kirjoittaa edelleen. Hän on 43 -vuotias, perheestään hän ei kerro, mutta hän kävi peruskoulun ja lukion yhteiskunnallisen linjan Karlskogassa, kaupallisen linjan aikuislukiossa, oli töissä kaupassa, vanhainkodissa, opettajana. Hän on ollut päätoiminen kirjailija vuodesta 1987. Sören asuu Örebrossa ja hänellä on kirjoituskämppä Movikenissä.
Olen referoinut nämä tiedot sivulta http://www.soren-anders.se/item.aspx?id=358
Suomeksi Sören Olssonista löytyy tietoja kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia, jonka löydät oman kuntasi kirjastosta
Aivan oikein, Kansalliskirjasto (osa Helsingin yliopiston kirjastolaitosta, entinen Helsingin yliopiston kirjasto) kerää edelleen pienpainatteita, joiksi exlibriksetkin luetaan.
Exlibristä tulee toimittaa kaksi kappaletta. Lähetyksen mukaan tulee liittää kaksi lähettäjän täyttämää vapaakappaleiden lähetysluetteloa, joista toisen kirjasto sitten lähettää luovuttajalle kuitattuna takaisin. Lomakkeessa tulee olla lähettäjän yhteystiedot, tuotteen valmistusajankohta, lyhyt kuvaus itse tuotteesta ja alla lähettäjän allekirjoitus. Lähetysosoite on
Kansalliskirjasto /Vapaakappaletoimisto
PL 26 (Teollisuuskatu 23)
00014 Helsingin yliopisto
Kansalliskirjaston vapaakappaletoiminnasta kerrotaan tarkemmin osoitteessa http://www.kansalliskirjasto.fi/…
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyi neljä pro gradu- tutkielmaa, joissa on käsitelty takakansitekstejä. Ne ovat Kaisu Korhonen: Täsmätarkkaa perusproosaa, vakavaa iloa ja elämänläheisiä tarinoita: takakansitekstien kielen tarkastelua, Kivimäki, Sanna: Tuoteseloste ja tulkinta: tutkimus kotimaisten vuosina 1930-1989 ilmestyneiden romaanien takakansitekstien sisällöstä, Eskelinen, Eeva: Kaunokirjallisuuden sisällönkuvailu: takakansitekstien soveltuvuus sisällönkuvailuun ja Jokinen, Outi: Lasten ja nuorten sarjakirjojen takakansitekstit tekstilajina.
Elämäkertojen kirjoittamiseen voisi löytyä apua Marija Vanttin kirjoittamasta kirjasta Totta ja tarua (2010). Sukututkimukseen perehtymisen voi aloittaa esim. Sukututkimuksen käsikirjasta (2009), jonka kirjoittajat ovat Huovila, Liskola ja Piilahti. Myös Suomen sukututkimusseuran sivuilla on paljon hyödyllisiä neuvoja ja lähteitä.
Koska tarkoituksena on tutkia tavallisten naisten elämää, myös seuraavista muistitiedon käyttöä ja tutkimusmetodeja käsittelevistä kirjoista voi olla hyötyä:
Ukkonen: Menneisyyden tulkinta kertomalla (SKS, 2000)
Muistitietotutkimus (SKS, 2006)
Suomen sukututkimusseura: http://www.genealogia.fi/
Vantaan kaikki kirjastot ovat osa Vantaan kaupunginkirjastoa. Jokaisella toimipaikalla on oma nimensä, mutta Espoo-nimistä tai -alkuista kirjastoa Vantaalla ei ole. Täydellinen lista Vantaan kirjastoista löytyy osoitteesta http://www.vantaa.fi/kirjasto.
Painotuotteissa ja muussa materiaalissa (esim. kirjastokortit) käytetään usein HelMet-logoa, jonka yhteydessä ovat HelMet-kirjastojen nimet (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen). Lisäksi Vantaa kuuluu Espoon maakuntakirjastoalueeseen. Nimi Espoo voi siksi esiintyä myös Vantaan kaupunginkirjaston esitteissä.
Muun muassa Google kirjat -sivujen kautta löytyy moniakin kirjoja, joissa sitaatti mainitaan Platonin lauseen englanninnokseksi, mutta tarkkaa teosta ei mainita. Suomennosta ei valitettavasti löytynyt.
http://books.google.fi/
Kysyn asiaa vielä kirjastojen valtakunnallisen tietopalvelun sähköpostilistan kautta, ja lähetän vastauksen, jos se sitä kautta löytyy.
Kovin vähän tietoa rukkasmarssista löytyi. Vuoden 1980 Mitä-missä-milloin-kirjassa (sivulla 40) on kuva rukkasista portailla ja muutama rivi tekstiä. Todennäköisesti Helsingin Sanomissa ja ehkä joissakin muissakin sanomalehdissä on asiasta uutinen. Aikakauslehdet, ainakaan Suomen kuvalehti tai Seura, eivät aihetta käsitelleet.
Lars Huldénin runokokoelma Mellan jul och ragnarök ilmestyi vuonna 1984(Schildts). Kokoelmassa ei kuitenkaan ole yhtä yksittäistä runoa, jonka nimi olisi Mellan jul och ragnarök.
Kokoelmassa on seuraavat runot (tästä luettelosta puuttuvat kuitenkin painetussa teoksessa olevat runot ”Min fantasi flyger numera lågt, Vart tog kungsörnen vägen ja Upphovsmål).
http://www.dikter.biblioteket.se/Collection.aspx?id=2475
Pentti Saaritsa on kääntänyt Lars Huldénin runoja kokoelmaan Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus ja tässä teoksessa on myös 23 runoa kokoelmasta Mellan jul och ragnarök.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1757716
Muistatko miten tarkoittamasi runo alkaa.
Laitan liitteenä suomenkielisessä kokoelmassa olevien runojen…
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS on julkaissut vuoden 1849 Kalevalan koko tekstin netissä. Tekstistä voi tehdä sanahakuja. Kalevalan sisältö myös kuvaillaan tiivistetysti ja siitä selviää, että runoissa 8-9 kerrotaan kuinka Väinämöinen kohtaa Pohjolan neidon. Kosintaan suostumisen ehdoksi neito määrää Väinämöiselle yliluonnollisia tehtäviä.
http://nebu.finlit.fi/kalevala/
Kiitos kysymyksestä!
Hallituksen esitys 1/1998 oli perustuslain vireillepanoasiakirja.
HE 1/1998, otteita 54 §:n yksityiskohtaisista perusteluista:
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin presidentin vaalin välittömästä luonteesta, presidenttiehdokkaille asettavasta syntyperäisen Suomen kansalaisuuden vaatimuksesta ja presidentin toimikauden pituudesta sekä rajattaisiin presidentin peräkkäisten toimikausien enimmäismäärä kahteen toimikauteen. Säännökset vastaisivat asiallisesti nykyistä hallitusmuodon 23 §:ää. ....
Presidentin peräkkäisten toimikausien rajoittamista perusteltiin siitä säädettäessä sillä, että näin estetään samaa henkilöä toimimasta presidenttinä liian pitkää yhtenäistä kautta. Rajoituksen katsottiin olevan omiaan ehkäisemään…
Jos ongelmana on se, että pitäisi saada luetuksi tietty kirja, esimerkiksi tenttikirja, ratkaisuna voisi olla jokin netinkäyttöä rajoittava sovellus. Jotkut myös palkitsevat itseään saatuaan tietyn sivumäärän luetuksi. Myös syöminen tai vaihtelevissa asennoissa lukeminen voivat auttaa keskittymiseen.
Jos sinun ei tarvitse lukea jotain tiettyä kirjaa, vaan haluaisit ylipäätään lukea enemmän esimerkiksi romaaneja, tarpeeksi kiinnostavan luettavan löytäminen auttaa. Pyydä lukuvinkkejä kirjastosta. Jos kaunokirjallisuuden lukeminen tuntuu hankalalta, voit kokeilla myös esimerkiksi sarjakuvien tai tietokirjojen lukemista.
Voit myös yhdistää lukemisen ja netissä puuhailun kirjautumalla esimerkiksi Goodreads-palvelun käyttäjäksi tai alkamalla…
Kirja voisi olla vuonna 1981 Jyrki Maunulan toimittama runoteos Puheenvuoro kaatuneille. Runot ovat talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden kuviteltuja monologeja. Kirjaa on saatavissa kirjastoista eri puolelta Suomea.
Joensuun kaupunginkirjaston kotisivulta ( http://www.jns.fi/palvelut/kirjasto/ ) pääset JOKIWEB:iin, kirjaston aineistotietokantaan. Täällä on heti aluksi selitetty, kuinka voit selata, varata ja uusia aineistoa WEB:in kautta.
Varauksen tekoa ja uusintaa varten tarvitset kirjastokorttisi numeron lisäksi salasanan, jonka saat kirjastosta.
