Suomen aikuisurheiluliitto ry:n ylläpitämän tilaston mukaan yli 60-vuotiaiden kuulantyönnön Suomen ennätys on 15.82 ja se on Karri Westerlundin nimissä.https://www.saul.fi/kilpailu/tilastot/Kaikki miesten yleisurheilun ennätykset: https://docs.google.com/spreadsheets/d/1QhUZWcX4vmjsNm2iq55_pC0sUmT2N4mbpshe4Fv4N9Y/edit?gid=1535014603#gid=1535014603
Olisikohan etsimäsi kirja suomenruotsalaisen Marianne Backlènin romaani Karma (Gummerus, 2002).
Teoksessa kuvataan monikulttuurisia liittoja kahdeksassa tarinassa, eri ihmisten kertomina.
Yksi kertojista on nigerialainen Chike.
Tarkemman selostuksen kirjan sisällöstä löydät mm. seuraavista osoitteista:
http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/2002_2/2342
http://www.uta.fi/lehdet/aviisi/1502/1502backlen.html
http://www.kiiltomato.net/?rcat=Kotimainen+proosa&rid=471
Antrean kalaverkon ikä on määritelty radiohiiliajoituksen avulla. Se on menetelmä, jota usein käytetään arkeologisen aineiston ajoittamisessa. Tarkempaa tietoa löydät esim. seuraavilta sivuilta http://www.jyu.fi/tdk/museo/alkuviljaa/radiohii.htm ,
http://www.csc.fi/arctinet/kivikaus/m7/7_4_2.htm , http://matta.hut.fi/matta/delta/sovell/radahaj1.html . Verkosta ja sen ajoituksesta löytyy tietoa myös seuraavasta osoitteesta http://www.nba.fi/NATMUS/MUSEUM/Opetus2/antreanverkko.htm sekä mm. teoksista Huurre, Matti 9000 vuotta Suomen esihistoriaa (Otava 1990) s.18-20; Huurre, Matti Kivikauden Suomi (Otava 1998) s.176-179; Suomen esihistoria (Museovirasto 1995) s.5.
Mainitut Sammattiin liittyvät runot löytyvät Saarikosken kokoelmasta Katselen Stalinin pään yli ulos (1969). Kokoelma löytyy myös teoksesta Tähänastiset runot (1978) ja Runot (2004). Järven nimi on Siitoonjärvi.
Johanna Nilssonilla on ruotsinkielinen kotisivu http://www.johannanilsson.com/index2.html
ja kustantajansa Wahlström & Widstrandin sivu http://www.wwd.se/forfattare/nilsson.htm
Kyllä, sieltä voi saada aineistoa lainaksi ja kopioita artikkeleista myös postitse. Kirjaston aineistoa voi selata osoitteessa
http://pretty.alli.fi/index.htm
Tämän kysymyksen kanssa kannattaa kääntyä erikoiskirjaston puoleen. Alan erikoiskirjastoja Helsingissä ovat Helsingin yliopiston Slaavilainen kirjasto, yhteystiedot osoitteessa http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Slavica/Slaavilainen_kirjasto.htm, ja Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjasto, yhteystiedot sivulta http://www.rusin.fi/. Lisäksi on olemassa erityinen Venäjä-info Suomi-Venäjä seuran yhteydessä, yhteystiedot sivulla http://www.venajaseura.com/venaja_info/venaja_info.htm. Useilla venäläisillä kirjastoillakin on toki omat sivunsa internetissä, linkkilista löytyy esim. aihehakemistosta http://www.ru (sivut englanniksi ja venäjäksi).
Helsingin kaupunginkirjastoon ei enää hankita uusia Standardisoimisliiton julkaisuja. Standardisoimisliitolla, jonka puoleen kääntymistä suosittelen, on oma kirjastonsa. Siitä saatte lisätietoja osoitteessa http://www.sfs.fi/palvelut/kirjasto/ Kyseisillä sivuilla on maininta, että myös Helsingin Yliopiston kirjaston kokoelmiin kuuluu suomenkieliset SFS-standardit.
Kuntien kirjastoissa ei tällaisia tiettävästi ole. Joillakin kirjastoilla voi olla kokoelman osana erityiskokoelma. Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston Rikhardinkadun kirjastolla on RikArt-taiteilijakirjakokoelma. Siitä lisätietoa täältä:
http://rikart.lib.hel.fi/
Linkki muiden kuntien kirjastojen erityiskokoelmiin kirjastot.fi-sivuilta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/kunnan-ja-kaupunginkirjastot/er…
Yliopistojen, taidemuseoiden yms. kirjastojen joukossa on myös kysymiisi aiheisiin erikoistuneita kirjastoja. Tällaisia ovat ainakin nämä:
- Kansallisen audiovisuaalisen arkiston kirjasto (elokuva-ala, Helsinki)
- Kiasman tutkijakirjasto (taide, Helsinki)
- Museoviraston kirjasto (kulttuuri, Helsinki)
- Suomen Ympäristökeskuksen…
Kyseessä on todennäköisesti Cheekin Liekeissä. Kappale oli listahitti vuonna 2008, jolloin se oli Suomen virallisen latauslistan kärkipaikalla yhdeksän viikkoa ja valittiin The Voicen viralliseksi kesähitiksi. Musiikkivideon voit katsoa esimerkiksi täältä: http://www.youtube.com/watch?v=vYbNmHk5jnA
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston uutistorilla on yksi varattava tietokone missä on Adobe Design Premium CS 5.5 paketti mihin kuuluu Photoshop CS 5.1-ohjelma. Lisäksi kaikissa asiakastietokoneissamme on Gimp kuvankäsittelyohjelma.
Wikipedian (http://fi.wikipedia.org/wiki/Derek_Landy) mukaan Derek Landy Keplo Leutokalma -sarjaa on tällä hetkellä tehty englanniksi seitsemän osaa, joista suomeksi on käännetty viisi eli Keplo Leutokalma, Leikkiä tulella, Kasvottomat, Pimeitä aikoja sekä viimeisin 10.3.2013 ilmestynyt Jäänteiset.
Myös Risingshadow-sivustolla (http://www.risingshadow.fi/keskustelut/index.php?topic=6136.0) kysellään sarjan seuraavan kirjan ilmestymisestä. Erään viestin mukaan Tammelta ei osattu vielä kertoa kuudennen osan ilmestymisestä suomeksi mitään.
Kappaleen ovat säveltäneet ja sanoittaneet Rosemarie Gröning ja Bert Österlund. Ruotsinkieliset sanat nuotteineen löytyvät ainakin nuottikirjasta Humpattaa (Fazer, 1977), esittäjänä Merja Rantamäki. Kappale on nuottikirjassa nimellä "Det gör det samma".
Systole-ensihoidon erikoislehti on Suomen Hätäensiapu r.y:n julkaisu ja sitä voi lukea ainakin Helsingin yliopiston Terveystieteiden Keskuskirjastossa Meilahdessa Haartmaninkatu 4, 00290 Helsinki, p. 09-19126643. Avoinna kesäaikaan ma-to 8.30-19.00 ja pe 8-17.00.
En löytänyt kivityön sanakirjoja. Kivialan sanakirjoista kannattaa kuitenkin vielä kysyä Geologisen Tutkimuskeskuksen Informaatiopalveluista: http://www.gsf.fi/
Geologian tutkimuskeskuksen sivuilla on paljon tietoa aiheesta ja myös linkkejä, joten siihen kannattaa tutustua tarkemmin. Myös Geologia.fi verkkopalvelu voi olla hyödyksi, http://www.geologia.fi .
Euroopan unionin monikielinen termi- ja lyhennesanastosta kannattaa katsella, löytyisikö sopivia termejä sieltä, http://iate.europa.eu/.
Rakentaja.fi palvelusssa ehkä osattaisiin auttaa eteenpäin tuon kivirakentamisen suhteen, http://www.rakentaja.fi/ .
Comeniusohjelma on osa Euroopan unionin koulutusohjelmaa, Sokratesta. Sen tavoitteena on lisätä eurooppalaista yhteistyötä koulutuksen alalla. Sauvosaaren koulun Comeniusprojektin sivuilta http://www.kemi.fi/~keskus/comenius.htm löytyy kuvaus Johan Amos Comeniuksesta (1592-1670) joka oli tshekkiläinen kasvatustieteilijä http://www.kemi.fi/~keskus/come4.htm Comeniuksesta Google-haku http://www.google.com/ hakusanana "Johan Amos Comenius" löytyy runsaasti tietoa http://members.tripod.com/~FroebelWeb/web7002.html http://comenius.50megs.com/links.html
Helsingin kaupunginkirjaston valikoimiin kuuluvat myös nuotit. Suurimmissa kirjastoissa on oma musiikkiosasto, josta saa tarvittaessa apua ja neuvoja sopivien nuottien valintaan.
Myös muissa kirjaston toimipisteissä on nuotteja, mutta valikoimat ovat pienemmät. Halutessasi voit toki tilata tarvitsemasi nuotit toisesta kirjastosta omaan lähikirjastoosi.
Voit myös etsiä haluamiasi nuotteja itse Internetissä olevasta pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteistietokanta Plussasta, jonka osoite on http://www.libplussa.fi
Pianonuotteja voit etsiä esim. valitsemalla asiasanaksi "piano" + valitsemalla vaihtoehdon "näytä vain nuottijulkaisuja". Jos etsit hieman helpompia nuotteja tai pianokoulunuotteja kannattaa hakukenttään kirjoittaa "piano…
Mahdatteko tarkoittaa lehteä nimeltä Till rors med segel och motor, lehden sarjanumero on 0040-7682. Lehden vuosikerta löytyy Museoviraston Merimuseon kirjastosta, yhteystiedot linkissä: http://www.nba.fi/fi/kirjasto
Kauhukirjailija Diane (Reidy) Guestista ei valitettavasti löydy tarkempia tietoja. Ei edes Contemporary authors -tietokannasta.
Hän on syntynyt vuonna 1939.
Lähde: http://www.locusmag.com/index/b209.html
Suomennetut teokset:
Kauhujen talo
Unissakävelijä
Kehtolaulu
Kielletty puutarha
