Seinäjoen kansalaisopistolla on kurssitarjonnassa Kirjoittajakurssi sekä Seinäjoella että Nurmossa. Kurssikuvauksessa kerrotaan, että kurssilla tutustutaan sanataiteeseen monipuolisesti: runoillaan, tarinoidaan, leikitään kielellä, kokeillaan erilaisia tapoja kirjoittaa. Kurssilla myös luetaan, annetaan ja saadaan palautetta, keskustellaan ja kirjoitetaan. Kurssi on jo alkanut tänä syksynä, mutta paikkoja voi kysyä kansalaisopiston toimistosta puh. (06)416 2463, 416 2528, 416 2893.
Lapsille suunnattu sanataidekerho on myös kansalaisopiston kurssitarjonnassa.
Pohjanmaan kirjailijat on kirjailijoiden ja harrastajakirjoittajien oma yhdistys. Sen jäsenyyttä voi anoa, jos omia tekstejä on julkaistu jossain määrin. Yhdistys järjestää koulutusta…
Aivan tarkkaa vastausta ei etsitystä kirjallisuudesta löydy.
Lapset piirtävät tärkeäksi koettuja asioita, jotka ovat oleellisia juuri piirtämishetkellä.
Kysymyksestä ei selviä myöskään lapsen ikä
Tutkittu on kirjat: Kowalski: Luova lapsi, Kauppinen: Kuvaamataidon didaktiikka ja Heikkinen: Nyt minä piirrän.
Niihin kannattaa tustustua: sisältävät paljon erilaista tietoa lasten luovuudesta ja piirtämisestä
Kustantajan (Karisto) mukaan violettikantisina ovat ilmestyneet seuraavat Tiina-kirjat:
Taitaa olla rakkautta Tiina
Tiina
Tiina aloittaa oppikoulun
Tiina ei löydä Tinttamaria
Tiina ei pelkää
Tiina eksyy
Tiina epäilee Juhaa
Tiina etsii juuriaan
Tiina ja vieras poika
Tiina joutuu sairaalaan
Tiina kesälaitumilla
Tiina on aina Tiina
Tiina ottaa vastuun
Tiina saa ehdot
Tiina saa suukon
Tiina seikkailee
Tiina toimii
Tiina vauhdissa
Tiinaa ei ymmärretä
Tiinaa harmittaa
Tiinaa tarvitaan
Tiinakin ratsastaa
Tiinalla on hauskaa
Tiinalla on hyvä sydän
Tiinalle otetaan pikkusisko
Tiinan ampiaiskesä
Tiinan uusi ystävä
Tiinastako näyttelijä
Älä itke, Tiina
Seuraavassa pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-tietokannasta www.helmet.fi löytyneitä Frans Eemil Sillanpäätä käsitteleviä elämäkertoja ja muistelmia :
Rajala, Panu : Korkea päivä ja ehtoo : F. E. Sillanpää vuosina 1931-1964. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1993.
Rajala, Panu : Siljan synty : F. E. Sillanpää vuosina 1923-1931. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988.
Rajala, Panu : F. E. Sillanpää vuosina 1888-1923. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1983.
Sillanpää / toimittanut Aarne Laurila. Otava, 1962.
Laurila, Aarne : F. E. Sillanpää vuosina 1888-1958. Otava, 1958.
Sillanpää, F. E. : Poika eli elämäänsä : muistelua. Otava, 1953.
Koskimies, Rafael : F. E. Sillanpää : muotokuva. Otava, 1948.
Vaaskivi, T. : F. E. Sillanpää : elämä ja…
"Kahden kerroksen väkeä" -sarjan neljäs tuotantokausi on tällä hetkellä saatavilla vain Australiassa ja Uudessa-Seelannissa, muttei vielä Suomessa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Upstairs,_Downstairs#Region_Four
Vaski-tietokannan mukaan Turun kaupunginkirjastosta löytyy 3 venäjänkielistä teosta, jotka käsittelevät kysymääsi aihetta kuvataiteessa. Maalaustaiteesta kertoo PODVIGU 40 let : [albom] / [avtor-sostavitel Emma Pugatseva ; avtor stupitelnoi statji Kirill Moskalenko] Moskva : Sovetski hudoznik, 1985.
Julistetaiteeseen taas keskittyvät osat 2 ja 3 sarjasta SOVETSKI polititseski plakat : iz kollektsii Gosusarstvennoi biblioteki SSSR imeni V. Il. Leninareproduktsii 1950-1970-e gody.
Muut sosialistiseen realismiin keskittyvät kirjat ovatkin sitten muilla kielillä, lähinnä suomeksi ja englanniksi. Pääset niihin helpoiten käsiksi Vaski-tietokannan kautta (www.turku.fi/vaski) käyttämällä asiasanoina sosialistinen realismi ja Neuvostoliitto.…
Verkkomaksamismahdollisuus on kyllä kehitteillä, mutta tällä hetkellä ei ole tiedossa milloin se saadaan käyttöön.
Kirjastokortteja ei valitettavasti ole mahdollista postittaa kotiin. Huonokuntoiset kortit vaihdetaan uusiin kirjastoasioinnin yhteydessä.
Vuonna 2013 Suomessa oli 815 yleistä kirjastoa ja 216 tieteellisten kirjastojen toimipistettä. Lähteet: Suomen yleisten kirjastojen tilastot ja Tieteellisten kirjastojen tilastotietokanta:
http://tilastot.kirjastot.fi/
https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/index.php?lang=fi
Erikoiskirjastoja on satoja. Joitakin kymmeniä löytyy listattuna kirjastot.fi-sivustolta:
http://www.kirjastot.fi/fi/kirjastot/erikoiskirjastot#.VEolrV_yX5q
Ainakin yritysten kirjastot ja oppilaitoskirjastot puuttuvat näistä luvuista.
Pylvästä näkemättä on vaikea sanoa, onko se nimenomaan kilometripylväs. Kilometrimerkissä on valkeapohjaiset kilvet. Merkki sijoitetaan kilometrien kasvusuuntaan katsoen ensisijaisesti radan oikealle puolelle.
Ratakilometrin pituus on yleensä noin tuhat metriä, mutta tähän on suuriakin poikkeuksia. Radan pituus on voinut muuttua rataoikaisujen ja raidemuutosten yhteydessä.
Enni Mustoselta ei ainakaan vielä ole julkaistu sen nimistä kirjaa.
Muutamasta blogista löytyi tieto, että sen niminen voisi olla Syrjästäkatsojan tarinoita –kirjasarjan neljäs osa, ja että kirja julkaistaisiin mahdollisesti ensi vuonna (2016). Sarjan kolmas osa, Emännöitsijä, julkaistiin tänä vuonna.
Eli kirjaa pääsee varaamaan toivon mukaan ensi vuonna.
Alla lista teoksista (kirjoja), joista saattaa olla sinulle hyötyä. Saatavuustiedot pääakaupunkiseudulla voit tarkistaa aineistotietokanta Plussasta
http://www.libplussa.fi
Netin kautta kuvia kannattaa etsiä jonkin tunnetun (esim. AltaVista)
hakupalvelun avulla. AltaVistassahan on mahdollista rajoittaa haku pelkkiin kuviin. Hyvä palvelu on ehdottomasti myös Makupalat-hakemisto. Suoraan Makupalojen mikrobiologiasivuille pääset ositteessa: http://www.htk.fi/kirjasto/biologia.htm#mikro
ALKUELÄIMET TAI PLANKTON 0 Valittuja
Nro Tekijä Teoksen nimi Vuosi
1. Päijänne--suomalainen suurjärvi / 1998
2.…
Truffautin v. 1968 ohjaamaa elokuvaa Morsian pukeutui mustaan ei ole suomeksi tekstitettynä videoversiona olemassa, joten Suomessa on hankala saada nauha katsottavaksi musiikin tekijöiden tarkastamista varten. Halliwellin elokuvahakemiston mukaan ko. elokuvan musiikin on tehnyt Bernard Herrman, mutta ei ole tietoa siitä onko elokuvassa hänen musiikkinsa lisäksi myös esim. Vivaldin musiikkia. Voit tiedustella lisää Suomen elokuva-arkiston kirjastosta, sähköposti kirjasto@sea.fi Suomen elokuva-arkiston osoite Internetissä: http://www.sea.fi
Timo Honkelan Rauhankoneessa kyseisellä sivulla ei isän ilmausta tarkemmin taustoiteta, arvellaan vain, että se ei liene ymmärrettävä useimmille nykynuorille. Olisikohan isä viitannut siihen, että Toijala on ollut rautateiden risteyspaikka, jossa junat varmasti usein ovat pysähtyneet.
Suomalainen paikannimikirja (2007) kertoo, että Toijala kasvoi tavallista kirkonkylää suuremmaksi sen jälkeen, kun sinne perustettiin rautatieasema 1876. Toijala-nimen taustalla saattaa olla samanniminen talo, ja nimen vanha muoto ehkä on ollut Toiviala.
Sarjaa ei löytynyt hauillani lainattavana tai ostettavana tallenteena. Sitä voisi toivoa esitettäväksi Yle Areenassa, lomakkeen voi täyttää osoitteessa:
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Suomenkielisinä löytyvät mm. teokset: Haasio: Ulkomaisia nykydekkarikirjailijoita 1 ja 2; Haasio: Kotimaisia dekkarikirjailijoita; Kukkola: Suomalaisia rikoskirjailijoita. Verkossa kannattaa selata Dekkarinettiä, https://dekkarinetti.tornio.fi/ ja Kirjasampoa, https://www.kirjasampo.fi/fi/genre/j%C3%A4nnityskirjallisuus. Makupalat.fi:n kokoelmasta Dekkareita löytyy lisää vinkkejä, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/dekkareita.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavat teokset:
The Cooking of Scandinavia, (ed. Brown, Dale, 1974. Kirjassa on kerrottu rapujen valmistuksesta ja syömisestä. Kirjan eri painoksia on Turun lisäksi Porin, Kouvolan kaupunginkirjastoissa ja Lapin maakuntakirjastossa.
New Scandinavian cooking (ed. Christer Elfving & Petra de Hamer), 2000. Kirja sisältää rapureseptejä.
Kaarina Kaurinkoski on kirjoittanut seuraavat Pietaria käsittelevät kirjat: Pietarin kaupunki, Pietarin kultainen katu ja Pietarin sydämessä. Varmaankin perusteellisin suomenkielinen Pietarin kulttuurihistoriaa käsittelevä teos on Solomon Volkovin Pietari: eurooppalainen kulttuurikaupunki.
Muita aiheeseen liittyviä ovat:
Abraham Rask Pietari: Pietarhovi, Tsarskoje Selo, Pavlovsk
Matti Klinge Euroopassa, Pietarissa
Jarmo Nironen Suomalainen Pietari
Lisäksi Pekka Pesosen kirjassa Venäjän kulttuurihistoria on oma lukunsa Pietarista.
