Näissä kirjoissa on tietoa Marvi Jalosta: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2, Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3, Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän, Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 ja Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4. Kirjoissa on pienet kuvat kirjailijasta. Netissä tietoa löytyy Sanojen ajasta osoitteessa http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Alla olevista saattaa olla hyötyä, niitä voitte kysellä lähikirjastosta. Kannattaisi kysyä myös Suomen Pelastusalan keskusjärjestöstä onko siellä uudempaa ja parempaa aineistoa saatavilla.
1. Männikkö, Seppo, Turvallisuusselvityksen laadintaopas : paloturvallisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon vanhusten palvelutaloissa ja hoitolaitoksissa sekä muissa toimintakyvyltään alentuneiden tai rajoitettujen henkilöiden käyttöön tarkoitetuissa kohteissa. Helsinki : Suomen pelastusalan keskusjärjestö, 2004 (Tampere : Tammer-paino)
2. Jaakkola, Erkki, Kouluttajan opas. 1996
3. Sisäasiainministeriö. Pelastusosasto, Paikallinen pelastuskoulutus ja -valistaminen = Lokal räddningsutbildning och -upplysning, Helsinki : Edita, 1997.
4.…
Lottie Ullgrenin kirjoja on aika helppo saada lainaksi. Voit tilata kirjoja Jyväskylän maalaiskunnan kirjaston mihin tahansa toimipisteeseen mistä tahansa Aaltokirjastosta. Magdalena, tallityttöä on saatavilla Jyväskylästä Huhtasuon kirjastosta. Aaltokirjastojen välinen laina maksaa 2 euroa. Magdalena ja Bella -kirjaa ei ole missään Aaltokirjastossa, mutta voit tilata kirjan omasta kirjastostasi kaukolainaksi. Magdalena ja Bella -kirjaa on saatavilla esim. Tampereen kaupunginkirjastosta. Maalaiskunnassa kaukolaina maksaa 2 euroa.
Jos haluat ostaa kirjat, niin ainakin Magdalena ja Bella -kirjaa löytyy nettiantikvariaatti Antikkasta http://www.antikka.net. Kirjoja voi kysellä myös muista antikvariaattiliikkeistä.
Samankaltaisiin kysymyksiin on vastattu tässä palvelussa aiemminkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx (Etsi arkistosta-> hakusana japanin kieli).
Japanin kielen kirjoitusmerkeistä löytyy tietoa esim. näiltä sivuilta:
http://koti.mbnet.fi/wiolet/japani/hiragana.htm
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
Japanilaisia kirjotusmerkkejä käännöksineen löytyy mm. osoitteista:
http://www.harapan.co.jp/english/japan/hiragana.htm
http://www.japan-zone.com/new/alphabet.shtml
Valtakunnallisessa kirjastotilastossa http://tilastot.kirjastot.fi/ on tietoja lähinnä kirjastojen perustoiminnoista, kuten lainoista, kokoelmista, henkilökunnan ja toimipaikkojen määrästä.
Kirjastojen kehittämiseen ja johtamiseen liittyviä tilastotietoja ei näistä julkisista tilastoista löydy. Pitäisi myös määritellä, mitä näillä termeillä tarkoitetaan – tarkoittaako kehittäminen esim. tietojärjestelmiin, työmenetelmiin, henkilöstön koulutukseen liittyviä toimenpiteitä vai jotakin muuta. Lasketaanko johtamiseen kirjaston johtajan/johtajien palkka tai myös joitakin muita hallintoon liittyviä kuluja jne.
Kirjastoalan ylimpänä hallintoviranomaisena toimii opetusministeriö, joka jakaa vuosittain kirjastoille avustuksia erilaisiin…
Suomen suurin tietosanakirjasarja on vuosina 1960-1966 ilmestynyt Uusi tietosanakirja, jossa oli 24 osaa, 12 590 sivua, 130 500 hakusanaa ja noin 125 000 hakemistohakusanaa. Kirjaan ilmestyi v. 1972 kaksi täydennysosaa. Hyllytilaa sarja vaatii n. 107 cm (täydennysosat eivät ole tässä mukana). LÄHDE: Suomalainen tietosanakirja 8, s. 93.
Kesätyöpaikat tulevat nettiin maaliskuussa, joten käväisepä silloin katsomassa Vantaan kaupungin kesätyöpaikkojen haussa osoitteessa http://www.tyonhaku.vantaa.fi/. Kesätyöpaikkoja jaettaessa etusijalla ovat kirjastoalan opiskelijat.
Kirjaston virkailijakoneilta pääsemme contemporary authors- tietokantaan, jonka tietoihin vastaukseni perustuukin.
R. F. Delderfield syntyi 12.2.1912 Lontoossa, kuoli 24.2.1972 Sydmouthissa Englannissa, meni naimisiin, josta kolme lasta. Hän opiskeli Englannissa, palveli sodan aikana ilmavoimissa (1940-45).
Delderfield työskenteli kirjailijana ja näytelmäkirjailijana. Hän toimi myös toimittajana sekä työskenteli monipuolisesti isänsä omistaman sanomalehden parissa ajalla 1929-40.
Kirjailijan laajaan tuotantoon lukeutuu useita sekä romaaneja että näytelmiä sekä muita tekstejä kuten sanomalehtiartikkeleita. Delderfield aloitti kirjallisen tuotantonsa toisen maailmansodan jälkeen. Seven men of Gascony on kirjailijan ensimmäisten…
Erilaisia esiintymistaidon ja puheviestinnän kirjoja on julkaistu paljon, ja niistä ainakin Matti Karhun kirja Viesti vakuuttavasti (Infoviestintä Oy, 1997) käsittelee seikkaperäisesti haastattelu- ja tiedotustilanteita esim. yrityksen edustajan ja miksei virkamiehenkin kannalta. Kirja käsittelee aihetta käytännönläheisesti ja antaa vinkkejä mm. haastatteluun valmistautumisesta, toimittajien kohtaamisesta, haastattelun ansoista ja kriisitilanteissa tiedottamisesta. Puhelinhaastattelun kohdalla myös kehotetaan pyytämään esim. 15 minuuttia valmistautumisaikaa ja palaamaan asiaan sen jälkeen.
Avioliittolaissa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234 ei serkuksia kielletä menemästä naimisiin keskenään, olivatpa he sisarten lapsia tai veljesten lapsia.
Kirjastojen elokuvatarjontaa rajoittavat mm. lainaus- ja esitysoikeudet, eli voimme hankkia kokoelmiin vain elokuvia, joille nämä on saatu hankituksi. Kiitos kuitenkin palautteesta, lähetän sen eteenpäin. Toivottavasti saamme hankituksia lisää iranilaisia elokuvia kirjastoihin.
On olemassa moniosainen kirjasarja Suomen rintamamiehet täydennysosineen. Sarja on jaettu divisioonittain, eli pitäisi tietää mihin divisioonaan kyseiset henkilöt ovat kuuluneet, jotta voisi etsiä heistä tietoja. Lisäksi on olemassa kirja Isojoki sodan ja rauhan vuosina: talvisodan ja jatkosodan matrikkeli, mutta ikävä kyllä sitä ei ole Vaasan kaupunginkirjastossa.
Valitettavasti Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy vain yksi video joka käsittelee eri tyylisuuntia:
Kulunutta kauneutta (1993) videokasetti, joka sisältää YLEn esittämiä jaksoja vanhojen huonekalujen uudistamisesta tyyleittäin.
Yleisemmin taidehistoriaa käsittelevät esimerkiksi videotallenteet Taiteen tyylisuunnat: ohjelmasarja eurooppalaisesta kulttuurihistoriasta klassismista modernismiin, ja Johdanto taidehistoriaan -sarja, jonka 7 osaa käsittelevät jokainen omaa tyylikauttansa. Näitä ei löydy suoraan Hämeenlinnan kirjastosta, mutta niitä voi tilata kaukolainana.
DVD-aineistoa ei tästä aiheesta löytynyt.
Kyllä kirja on Vaasan kaupunginkirjastossa ja tätä kirjoittaessa hyllyssäkin kahdessa toimipisteessä, Suvilahdessa ja pääkirjastossa. Kirjan nimi on Perinnönjakajat, eikä Perinnön jakajat, siksi et ole sitä Vennystä löytänyt.
Saatavuus Venny-verkkokirjastossa: http://verkkokirjasto.vaasa.fi/Vaasa?formid=avlib&previd=fullt&sesid=13…
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissakin on tehty monista lasten elämään liittyvistä aiheista aihepaketteja. Ne löytyvät Helmetin sivuilta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Lapsen_kanssa/Kuvakirjat_eri_aihepiir…
Omia listoja voi tehdä myös Helmet-haun kautta. Voit hakea lapsille kirjoja esimerkiksi surusta seuraavalla tavalla. Klikkaa auki Helmet-haun Tarkennettu haku. Kirjoita hakuruutuun sana suru ja valitse viereisestä ruudusta sana Aihe ja Kokoelma-valikosta Lasten kokoelma. Voit halutessasi jatkaa hakua tulosluettelon saatuasi valitsemalla esimerkiksi kokoelmaksi joko kauno- tai tietokirjat.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Etsityt Lassi Nummin sanat ovat Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan promootioon keväällä 1966 kirjoitetusta Arpakuviot-sikermästä, sen yhdeksännestä ja viimeisestä runosta Lehvät ja puu. Runo ja sikermä päättyvät näihin säkeisiin:
"Me olemme tässä, keskipäivän kirkkaassa valossa.
Me olemme juuri tässä
nyt."
Lassi Nummi, Runot 1947-1977. Otava, 1978
Runo on nimeltään Uamupäevän kuva ja se löytyy Kalle Väänäsen kirjasta Sanarieskoo. Kirja sisältää Väänäsen koottuja murrerunoja ja on lainattavissa Lohjan kaupunginkirjaston pääkirjastosta.
Kyseisten lastenlaulujen tekijätiedot ovat seuraavat:
Tossu ja sukka (ne tirkistää...), sävel ja sanat Soili Perkiö
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4828543
Titi tyy (Talitintit lentää lintulaudalle), sävel ja sana Kaija Eerola ja Inkeri Ruokanen
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5212171
Maijan karitsa (Maijall’ oli karitsa), englantilainen kansansävelmä, suom. sanat Samppa Asunta
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5163537
Loppuleija, sävel Soili Perkiö, sanat Hannele Huovi
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5063008#componentparts
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
http://www.fono.fi/
Jos asiakkaalla on maksuja asiakaskirjanpidossa alle 20 mk, voi
hän Helsingin kaupunginkirjastossa lainata samassa toimipisteessä
samalla käyntikerralla kuin maksut on viety kirjanpitoon. Nämäkin
maksut on maksettava seuraavalla lainauskerralla. Asiakas, jonka
maksuja joudutaan viemään kirjanpitoon 20 mk tai enemmän, menettää
lainausoikeutensa heti. Erillistä muistutuskorttimaksua ei
myöhästymismaksujen lisäksi peritä.
Tyrgils Knutssons statyn invigdes den 4.10.1908. Det finns dåligt om information på svenska både om själva invigningen och om statyn. Från Brages urklippsverk går det möjligen att få pressklipp rörande invigningen. Brage har dock systematiskt samlat pressklipp först från år 1910. E-post adressen är pressarkivet@bragehelsingfors.fi
I Helsingors stadsbibliotek finns Hufvudstadsbladet på mikrofilm, går att fjärrlåna som kopia eller själva rullen. Information om första gipsutkastet och striden finns i boken Vallgren: Abc bok med bilder. Går att fjärrlåna.
Knappt om information om statyn finns i Gardberg: Wiborg. På finska finns
berättat om statyn i böckerna Viipurin kaupungin historia del IV och i Hämäläinen: Lyhyt matka Viipuriin. Alla…
