Kyseessä on todennäköisesti Pyhäkoululauluja-kirjan laulu numero 159.
Kirjassa ei mainita suomentajan tietoja.
"Jeesus mua rakastaa, Raamattu sen ilmoittaa
Vaikka olen heikkokin, Hän mua hoitaa hellimmin.
Mua Jeesus rakastaa, mua Jeesus rakastaa
mua Jeesus rakastaa - niin Sana opettaa."
Kaksi jälkimmäistä säkeistöä löytyy k.o. kirjasta.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=pyh%C3%A4koululauluja&searchsc…
Turusta Helsinkiin 1828 muuttanut yliopisto oli nimeltään Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto vuoteen 1919.
Yliopistossa oli neljä kantatiedekuntaa:
Filosofinen tiedekunta
Lääketieteellinen tiedekunta
Oikeustieteellinen tiedekunta
Teologinen tiedekunta
Filosofinen tiedekunta jakaantui vuonna 1853 kahteen osaan:
Historiallis-kielitieteellinen tiedekunta/tiedekuntaosasto
Fyysis-matemaattinen tiedekunta/tiedekuntaosasto
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_yliopisto#Keisarillinen_Aleksant…
Voisiko kysymyksessä olla Veikko Haakanan kirjoittama seikkailukertomus Luolamiehen poika. Haakana on kirjoittanut myös muita kivikauteen sijoittuvia nuortenkirjoja.
1957 Luolamiehen pojat
1958 Luolapoikien paluu
1959 Poikkikirves iskee
1961 Jäätikkö uhkaa
1962 Kuonokasvoinen kauhu
1969 Kivinen biisoni
Lisätietoa Veikko Haakanasta löytyy mm. scifi ja fantasikirjallisuuteen erikoistuneelta Risingshdow-sivustolta (http://fi.risingshadow.net/library?action=author&author_id=1216) sekä Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämältä Sanojen aika-sivustolta (http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonID=1641&PageConte…)
Uusi suomalainen nimikirja (1988) kertoo näin Liutu-sukunimestä: sekä sisällöltään että alkuperältään ovat nimet Liuta ja Liutu lähellä nimiä Hulkka ja Hulkkonen. Molemmat ovat kehittyneet joukkoa merkitsevästä sanasta ja molemmilla on saksalaiset vastineensa: Liut (=Volk), Liutho, Liutto, Leudi. Liutu-nimistä sukua asuu Joutsan ja Puumalan suunnassa.
Löytyy mm. seuraavat arvostelut:
Thanatos, häpeä ja muita tutkielmia / Pentti Ikonen, Eero Rechardt (Psykologia 1996, Kirja-arv., nro 2, sivu 141-142) ja
Thanatos, häpeä ja muita tutkielmia / Pentti Ikonen, Eero Rechardt (Suomen lääkärilehti 1996, Kirja-arv., nro 8, sivu 856-858)
Karistolle ei löydy sähköpostiosoitetta. Muita yhteystietoja oli Suomen kustannusyhdistyksen sivuilla http://booknet.cultnet.fi/yhdistykset/sky/ , josta löytyvät niiden suomalaisten kustantajien sähköpostiosoitteet ja www-sivujen osoitteet, joilla sellaiset on.
Kariston yhteystiedot:
Osoite PL 102, 13101 HÄMEENLINNA, Paroistentie 2, 13100 HÄMEENLINNA
Puhelin 03 - 616 1551, Telefax 03 - 616 1565
Toiseen kysymykseen voisi Oulun kaupunginkirjaston osalta vastata, että Alkumetsä näyttää olevan edelleen suosittua luettavaa.
Saamelaisista löytyy paljon tietoa mm. internetin kautta. Paljon hyviä linkkejä saa esim. Oulun yliopiston virtuaalikirjastosta, jonka kautta löytyy 20 linkkiä aiheesta saamen kieli ja kulttuuri. Internetosoite linkkeihin on http://pc124152.oulu.fi/ROADS/saamen_kieli_ja_kulttuuri.html/
Kysymyksestä ei käy varmuudella ilmi, onko kyseessä kysyjän itsensä kustantama julkaisu eli onko hän myymässä omaa tuotettaan kirjastoille vai hankintatoivomuksen jättämisestä kysyminen. Oletan seuraavassa, että kysyjällä on myytävänä käännetty omakustanne, hankintatoiveen voi useimmissa kirjastoissa tehdä sähköisesti.
Useimmat kirjastot ostavat pääosan kirjoistaan sopimusvälittäjän kautta (esim. Kirjavälitys, Booky.fi jne). Tällöin kustantajan tehtävänä on tarjota kirjaansa näille välittäjille eli tehdä sopimus ehdoista, joilla välittäjät tarjoavat kirjaa kirjastoille. Taloudellisesti tämä on yleensä vähätuottoinen tie, koska moni kokki matkalla ottaa osansa.
Toinen vaihtoehto on lähestyä kirjastoja suoraan itse käymällä, soittamalla…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan etymologia-sana tarkoittaa sanojen alkuperän tutkimusta. Suomen yliopistoissa ei ole etymologia-nimistä oppiainetta, mutta useimmilla etymologeilla lienee tohtorintutkinto kielitieteitten alalta. Alan töitä on niukalti. Esimerkiksi sanakirjaprojekteissa ja kriittisten editioiden laadinnassa tarvitaan usein myös etymologeja, mutta yleisin työ on tutkijana yliopistossa.
Kyseessä lienee elokuva Vaarallisen kiven metsästys. Tätä on kysytty aikaisemminkin kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
https://www.kirjastot.fi/kysy/joskus-pienena-tyttosena-katsottiin-kaverin
Kyseessä voisi myös olla Albert Barillen animaatiosarja ihmiskehosta Olipa kerran elämä. Sarjan osa 4 käsittelee roansulatusta ja aineenvaihduntaa. Sarja on ilmestynyt vuonna 1984 ja siitä on julkaistu sekä kirjoja että DVD-levyjä.
Wikipedia-artikkelissa on sarjasta hiukan lisätietoja (https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Etusivu)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Olipa_kerran_el%C3%A4m%C3%A4
Sarjaa näyttää olevan jonkin verran katsottavissa YouTube:ssa (https://www.youtube.com/)
https://www.youtube.com/results?sp=mAEB&search_query=olipa+…
Hei
En valitettavasti löytänyt tietoa sukunimen alkuperästä.Tuomas Salste on tehnyt tutkimusta suomalaisista sukunimistä. Myös Räbinä nimi löytyy Salsteen sukunimi-infosta. Sieltäkään ei suoraan selviä mistä nimi on peräisin. Sieltä löytyy kuitenkin linkkejä, joiden kautta asiaa voi edelleen tutkia. Alla linkit käyttämilleni sivustoille.
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/rabina.html
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/linkit-R%C3%A4bin%C3%A4~rabina
https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=sukunimet
Hallin Jannen laulusta on kaksikin melko pitkää versiota. Tässä niistä pidempi Aulis Ojan artikkelista 1974. Pidempi versio eli tämä 1870 julkaistu uusi laitos lienee "PilliHermannin” käsialaa. Linkki artikkeliin."1. Woi kuin minä olen joutunut tänne ruunun linnaan maata, Sydäntäni surettaa etten ajatella 2. Tätä pitäs nuorten poikain kokonansa muistaa, Etteiwät he sillälailla ruunun linnaan luista. 3. Täss’ on laulu kirjotettu sanoi Hallin Janne, Kaulas on rauta, jalois on puntti, suolilla suuri wanne. 4. Woi jos Jannen waiwat pantais kaikki ruunun waakaan Ja ne raudat on niin raskahat kuin Jannen päällä makaa. 5. Posti se ajoi Hallin pihaan, kello on lyönyt kuusi, Silloinpa toi Janne poika Santeria huusi. 6…
Samantapaiseen kysymykseen on vastattu viime vuonna, eikä tilanne vaikuta tästä valitettavasti muuttuneen. Yksittäisiä kirjoja voi ostaa ja ladata lukulaitteelle useilta eri tahoilta (esim. https://www.ellibs.com/fi/, https://www.adlibris.com/fi/kampanja/e-kirjat, https://www.suomalainen.com/collections/e-kirjat. Sen sijaan Suomessa toimivista kuukausimaksullisista e-kirjapalveluista mikään ei tarjoa mahdollisuutta lukea e-kirjoja lukulaitteilla. Storytelin kirjoja tosin voi lukea heidän omalla Storytel Reader -lukulaitteellaan, mutta sen valmistus on lopetettu (https://support.storytel.com/hc/fi/articles/13875414424732-Miksi-Storytel-Readerin-valmistus-lopetetaan). Myöskään kuntien yhteisen E-kirjaston aineistoja ei ole…
Varmaa tietoa en valitettavasti löytynyt, eikä asiantuntemukseni aiheesta ole riittävää. Kuvassa voisi olla pallohämähäkkeihin kuuluva pilkkupavukki (Steatoda bipunctata) tai seinäkaistakki (Leviellus stroemi).
Tässä muutama linkki, joiden avulla tunnistusta voi yrittää.
Suomen lajitietokeskus ylläpitää laji.fi –sivustoa, jossa on mm. lajien tunnistuspalvelu. Rekisteröityneet käyttäjät voivat lähettää kuvia palveluun tunnistettavaksi. https://laji.fi/theme/identify
Eskon kuvat –sivustosta löytyy toista sataa harrastelijavalokuvaaja Esko Vesasen ikuistamaa kuvaa suomalaisista hämähäkeistä.
https://eskonkuvat.kuvat.fi/kuvat/Suomen+hämähäkkejä.../Pilkkupavukki+(Steatoda+bipunctata),+naaras.+Theridiidae-+Pallohämähäkit.+/
https://…
Valitettavasti aiheesta ei ole olemassa parempaa teosta kuin 99 kissaa, kollia ja kattia.
Sen innoittamana voi varmaankin keksiä vielä enemmän kissa-sanoja, mutta varsinasta hakukonetta sanoille ei ole.
Lauttasaaren kirjastossa on Kehitysvammaliiton selkokirjoja kaksi kappaletta.
Kirjat ovat:
Rakkaus, tulista ja lempeää / toimittanut Pertti Rajala
Suomen historia selkokielellä / Pertti Rajala
Lauttasaaren kirjastossa on selkokirjoja jotka on julkaissut muu kuin Kehitysvammaliitto. Kun menet Lauttasaaren kirjastoon kysy virkailijalta missä selkokirjat on, niillä on oma hyllynsä.
Selkokirjoja voi varata Internetin kautta kirjaston HelMet-aineistohaulla. Internet-osoite on http://www.helmet.fi/ Käytä Aihehakua ja kirjoita hakusanaksi: selkokirjat. Näin saat luettelon kirjoista. Varaus tehdään napsauttamalla kohtaa Varaus. Ohjelma kysyy nimesi kirjastokortinnumeron ja tunnusluvun, sekä kirjaston mistä haluat kirjan hakea. Varaus maksaa 0,50…
Lassi Sinkkosesta löytyy tietoja Pekka Tarkan teoksesta Suomalaisia nykykirjailijoita. T 1980 vai vanhempi painos.
Tuosta kirjasta on otettu 3 painosta vuoden 1980 jälkeen, niistä ei löydy tietoja Sinkkosesta, kannattaa siis lainata nimenomaan vuoden 1980 laitos.
Kreetta Onkelista löytyy lyhyet perustiedot osoitteesta http://sammakko.com/media/Onkeli.php
Hänestä on kirjoitettu myös lehtiartikkeleita seuraavissa lehdissä:
Kodin Kuvalehti 2/2005
Kulttuurivihkot 6/2003
Kotiliesi 22/2003
Suomen kuvalehti 20/2003
