Kyllä, kirjastonhoitajana on kivaa. Mutta, kuten itsekin tiedät, aina ei voi mikään työ tai oleminen olla vain tasaisen kivaa. Työhömme kuuluu monenlaisia asioita. Kaikki työtehtävät eivät näy sinne varsinaisen kirjaston puolelle.
Työhömme kuuluu arkisia rutiiniasioita, jotka välillä ovat tylsiä. Mielestäni kaikkein hauskinta on se, kun saan olla kirjastoa käyttävien ihmisten, asiakkaiden, kanssa. Etsiä tietoa, vastata erilaisiin kysymyksiin ja suositella vaikka jotain hyvää kirjaa.
Tähän sinunkin esittämääsi kysymykseen on kiva vastata.
Jyväskylän kaupunginkirjaston tietokannasta http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2&sesid=1059021636 voit etsiä aineistoa esim. kirjoittamalla asiasana -kohtaan joko aurinkokunnat, planeetat tai tähtitiede. Muutamia kirjoja esim. Karttunen: Tähtitiede (2002); Lehto: Tähtitiede (1999); Stott: Tähtitaivas (2001); Levy: Tähtitaivas (1998).
Netistä löytyy avaruusasioista tietoa, katso esim. Linkkikirjastosta luokasta 52 ja sen alaluokista, http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto .
Tällä hetkellä Hyperion-levymerkki julkaisee Monteverdin teosten hengellisten sävellysten kokonaislevytystä teoksilla, jotka on aikoinaan julkaistu erillisinä tai muiden säveltäjien kokoelmissa.
Tässä linkki:
http://www.hyperion-records.co.uk/
Vasemmalta pääsee kohdasta "composers" etsimään Monteverdi-levytyksiä, joista on selkeästi informoitu levyjen sisällöt ja ylhäältä voi klikata kansikuvat esiin ja yksittäisten levysisältöjen kohdalta saa kohdasta "sleeve notes" kansitekstit.
Salasanan Anders-verkkokirjastoon saat käymällä kirjastossa ja esittämällä kirjastokorttisi tai henkilöllisyystodistuksesi.
Lainat voi myös uusia puhelimitse, Kokkolan kaupunginkirjaston lainaustoimisto puh. 06-8289560, neuvonta puh. 06-8289561.
Aidsin historiaa käsitellään ainakin seuraavissa kirjoissa:
Vuorinen: Tautinen historia (Vastapaino, 2002)
McNeill: Kansat ja kulkutaudit (Vastapaino, 2004)
Lisäksi seuraavassa Duodecim -lehden artikkelissa kerrotaan AIDS:n historiasta:
Leinikki, Pauli: HIV-epidemian menneisyys ja tulevaisuus
Duodecim 2005; 121 (6): 581-882.
Mene sivulle http://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri
Heti mmattikalenteri -otsikon alla on seuraava teksti:
"Ammattikalenteri tavoittaa kattavasti koko kirjastokentän. Kalenteria on helppo seurata tilaamalla ilmoitukset omaan sähköpostiin. Rekisteröidy ensin Kirjastot.fi:hin, ks. ohje." Ohjeen kautta voit rekisteröityä käyttäjäksi ja saada mm.tiedot avoimista työpaikoista omaan sähköpostiisi.
Suomen kansallisbiografiasta, jota on nyt ilmestynyt 8 osaa (A-Sillanpää), käy ilmi, että monet sotilaat todella olivat palvelleet ulkomailla, erikoisesti Ranskassa. Tämä on ymmärrettävää sikäli, että Ranska oli, paitsi Euroopan johtovaltio 1600- ja 1700-luvuilla, myös pitkiä aikoja liitossa Ruotsin kanssa ja maksoi huomattavia summia Ruotsin sotavoimien ylläpitämiseksi. Opinkäynti ulkomailla oli muutenkin yllättävän tavallista tuon ajan säätyläisillä. Kirkolliselle alalle tähtäävien ohella aatelismiehetkin kävivät ulkomaan yliopistoissa. Tästä perinteestä on Jussi Nuortevan väitöskirja ///Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640. - 1997///. Upseereiden yhteiskunallisesta asemasta, koulutuksesta,…
Resepti on julkaistu kirjassa
Lawson, Nigella, Forever summer. Chatto & Windus, 2002. Teos löytyy Vaasan ammattiopistosta. Teos löytyy myös ruotsinkielisenä
Lawson, Nigella, Nigellas sommarmat. Stockholm : Forum, 2003 ((Italien)). Teosta löytyy useammasta kirjastosta, katso http://monihaku.kirjastot.fi . Voit tiedustella lähikirjastostasi, miten voisit tilata näitä kirjoja kaukopalvelun kautta.
Nigella Lawsonin kotisivuilta ei löydy tätä ohjetta.
Katso lisää
http://www.nigella.com/index.asp
Turun kaupunginkirjastosta ei löydy lehtiartikkelitietoa Hakasalon oikeusjutusta. Ainoa lehtiartikkeliviite Hakasaloon on Aikamerkki-lehdessä "On vain niin hyvä olla...: viimeinen elossaoleva suuri hypnotisoija Olliver Hawk eli Olavi Hakasalo" (1985:4, s.26-27, 34), mutta vain artikkelin lukemalla selviää, mainitaanko siinä oikeusjuttua. Lehteä ei löydy meiltä, mutta sitä voi kysyä Turun yliopiston kirjastosta tai kaukolainata Varastokirjastosta.
Wikipedian artikkelissa http://fi.wikipedia.org/wiki/Olavi_Hakasalo mainitaan, että Olavi Hakasalo tuomittiin Kouvolan hovioikeudessa 15.4.1981. Teidän kannattaa ottaa tämä lähtökohdaksi ja yrittää jäljittää, löytyykö Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta hovioikeuden ratkaisua.…
Kyseessä on varmaankin teos Jokivarren savuista kasvukunnaksi : Kiiminki 150 vuotta, julkaistu 2008. Kirja on paikalla Kiimingin kirjastossa.
Netin mukaan teos on myynnissä Kiimingin kirjastossa http://www.kiiminki.fi/fi/palvelut/kirjastopalvelut/kirjasto_tiedottaah… 40 euroa.
Tässä tiedot kirjan tehneestä toimikunnasta http://www.kiiminki150.fi/index.php?216 .
Hei!
Topeliukselta löytyy Tuhkimo (Kolme-seikkailullinen satuleikki). Se on Topeliuksen kirjassa Lukemisia lapsille 2. WS 1982.
(lienee vanhemman kaitoksen 3. osassa, ellen väärin muista)
Kyseessä on luultavasti Esa Pakarisen kappale "Lapsuuvem muistoja" (sanat Kalle Väänäsen), joka löytyy ainakin levyiltä "Savolaesta sanarrieskoo" ja hiljattain ilmestyneeltä laajalta "Meiltähän tämä käy!" kokoelmalta. Valitettavasti kyseistä kappaletta ei löydy Jyväskylän kaupunginkirjasto kokoelmista, joten emme voineet omin korvin tarkistaa asiaa.
Hei!
Internetistä löytyy sivusto vahinkojen uhreille osoitteesta http://www.uhri-info.fi/ Sieltä voi katsoa apua. Sivuston antaman ohjeen mukaan valtiolta voi periä korvauksia, ellei rikoksen tekijä pysty itse maksamaan.
Finlex-tietokannasta löytyy myös tietoa vahingonkorvauksista, osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20051204?search%5Btype%5D=pi…
Lastenkirjoja on eniten Itäkeskuksen kirjastossa, jos katsotaan ihan raa’asti kirjojen lukumääriä. Heti kannoilla tulee Pasilan kirjasto; jos Pasilan kirjavaraston lastenkirjat lasketaan mukaan, kokonaismäärä on jopa suurempi kuin Itäkeskuksessa. Kolmantena ovat kirjastoauton kokoelmat, mutta niistä on toki aina vain pieni osa kerrallaan itse autossa. Seuraavaksi eniten lastenkirjoja on Vuosaaren, Töölön ja Rikhardinkadun kirjastoissa. Yleisesti ottaen suurissa kirjastoissa on suurempi määrä lastenkirjoja kuin pienemmissä. Nämä tiedot ovat vuoden 2010 lopulta löytyvät Excel-taulukosta osoitteesta http://www.lib.hel.fi/docs/vuositilastot/Tilastokirja_2010/2010_yhdiste….
Lastenkirjakokoelmat saattavat olla eri kirjastoissa erilaisia.…
Kirjastoala on perinteisesti ollut melko naisvaltainen ala. Miesten osuus kirjastoalan henkilökunnasta on kuitenkin vähitellen kasvamassa.
Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston henkilökunnasta oli vuonna 1998 naisia 75,9% ja miehiä 24,1%. Vuonna 2007 naisia oli 72,6% ja miehiä jo 27,4%.
Helsingin kaupunginkirjaston henkilöstöpoliittiseen tasa-arvosuunitelmaan kuuluu mm. sukupuolirakenteen tasapuolistaminen.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa vanhat Turun Sanomat ovat mikrofilmeillä, joita on mahdollista lukea Pääkirjaston Uutistorilla. Uutistorilla on myös mahdollista skannata mikrofilmiltä A4-kokoisia alueita, joita voi tallentaa omalle muistitikulle tai tulostaa hintaan 0,20€/kpl. Mikrofilmilukulaitteelle kannattaa varata etukäteen aika Uutistorilta, puh. 02-2620621. Samasta numerosta voit tehdä tilauksen mikrofilmeistä. Lukulaitteet toimivat itsepalveluperiaatteella ja Uutistorin virkailijat neuvovat laitteiden käytössä.
Nyky-Venäjän oikeuskäytäntöä käsittelevä suomenkielinen kirjallisuus näyttää olevan suhteellisen niukkaa. Toivottavasti seuraavista teoksista on apua.
Rikosoikeudenkäynti, oikeusapu ja rikosvastuu Suomessa ja Venäjällä / Sanna Iskanius & Jarmo Koistinen (toim.)Joensuun yliopiston täydennyskoulutuskeskus, 2008.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1886779
Honkanen, Matti : Onnistu Venäjällä : tunne lainsäädäntö ja kulttuuri. Lakimiesliiton kustannus, 2011. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2020723
Verkkoaineistona on Jarmo Koistinen & Sonja Kortelainen (toim.) Normit, käytännöt ja etiikka Suomen ja Venäjän tuomioistuimissa. University of Estern Finland. Aducate Reports and Books 1/2011. http://epublications.uef.fi/…
Vanhan mallisella havelikolla saadusta saaliista kerrotaan saagassa Palon Uunon mettäreisu, joka sisältyy kokoelmaan Neljän tuulen saagat (Kirjayhtymä, 1985).
Tuon mainitsemasi levyn lisäksi Sieltä mun armaani tuleepi -kappale on Esko Ahon levyllä nimeltä Esko Aho. Levy on c-kasettimuotoinen ja Iisalmen kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmassa.
Muilta äänitteiltä kappaletta ei löydy. Kysy lähikirjastostasi mahdollisuudesta saada levy kaukolainaan.
