Ainakin seuraavissa nuottijulkaisuissa on Gershwinin Summertime kuorosovituksina:
4 voices: Das Chorbuch für gemischte Stimmer sekä
Sing all the best: SATB: Gershwin: volume 2. Kyseessä on nuotinnos 4 äänelle (sopraano, altto, tenori, basso) pianosäestyksellä.
Kyseessä lienee Cumulus-yhtyeen esittämä laulu Lämmin maa, jossa tosin ei lauleta paljaasta maasta, vaan tekstin tuo kohta kuuluu muistaakseni: "on alla jalkain lämmin maa, en kaipaa paikan vartijaa". Laulun on säveltänyt Cay Karlsson ja sanoittanut Hector. Yhtyeen naispuolinen jäsenhän oli Anki Lindqvist. Levytys näyttää olevan vuodelta 1971, ja laulu löytyy esim. seuraavilta äänitteiltä:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=a%3Acumulus+…
Laulun tekstiä sisältävää nuottijulkaisua en valitettavasti onnistu löytämään kirjastojen tietokannoista.
Muun muassa seuraavissa romaaneissa käsitellään perhettä tai sukua, niiden dynamiikkaa ja vaiheita sekä perheenjäsenten kehitystä. Osassa teoksia on mukana myös laajahko historiallinen perspektiivi ja linkitys samanaikaiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen.
Burnard, Bonnie: Hyvästä kodista (Otava, 2002)
Cunningham, Michael: Samaa sukua (Gummerus, 2003)
Desai, Kiran: Menetyksen perintö (Otava, 2007)
Dorrestein, Renate: Pojallani on seksielämä ja minä luen äidille Punahilkkaa (WSOY, 2009)
Franzen, Jonathan: Muutoksia (WSOY, 2002)
Honkasalo, Laura: Eropaperit (Otava, 2009)
Ibrahimi, Anilda: Punainen morsian (Tammi, 2010)
Lundán, Reko: Ilman suuria suruja (WSOY, 2002)
McAdam, Colin: Jotain suurta (WSOY, 2005)
McMillan, Terry: Kaikki kotona? (…
Kuntien kirjastoissa ei tällaisia tiettävästi ole. Joillakin kirjastoilla voi olla kokoelman osana erityiskokoelma. Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston Rikhardinkadun kirjastolla on RikArt-taiteilijakirjakokoelma. Siitä lisätietoa täältä:
http://rikart.lib.hel.fi/
Linkki muiden kuntien kirjastojen erityiskokoelmiin kirjastot.fi-sivuilta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/kunnan-ja-kaupunginkirjastot/er…
Yliopistojen, taidemuseoiden yms. kirjastojen joukossa on myös kysymiisi aiheisiin erikoistuneita kirjastoja. Tällaisia ovat ainakin nämä:
- Kansallisen audiovisuaalisen arkiston kirjasto (elokuva-ala, Helsinki)
- Kiasman tutkijakirjasto (taide, Helsinki)
- Museoviraston kirjasto (kulttuuri, Helsinki)
- Suomen Ympäristökeskuksen…
Vain chat-palveluun osallistuivat Haapajärven, Haapaveden, Kuusamon, Pyhäjoen sekä Raahen kirjastot. Lisäksi Seinäjoen korkeakoulukirjasto osallistuu myös vain chat-palveluun. Lisäksi muita Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa toimivia kirjastoja päivysti chatissa: Espoon, Helsingin, Joensuun, Joroisen, Juvan, Jyväskylän, Kirkkonummen, Lahden, Oulun, Porin, Rantasalmen, Rovaniemen, Seinäjoen, Tampereen, Turun ja Vaasan kaupungin/kunnankirjastot.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajakirjastot, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta/kirjastot
8.1.2019 Chat-palvelu lakkautettiin vuoden kokeilun jälkeen, koska kysymyksiä ei tullut kovin paljon ja valtakunnan laajuinen päivystys vaati paljon ylläpitoa.
Suomenkielisiä esim.
Vehviläinen, Olli-Pekka
Kansallissosialistinen Saksa ja Neuvostoliitto 1933-1934 : Hitlerin valtaantulosta Baltian pöytäkirjaa koskevien neuvottelujen raukeamiseen. - WSOY, 1966
Assarsson, Vilhelm
Stalinin varjossa. - WSOY, 1963
Myllyniemi, Seppo
Baltian kriisi 1938-1941. - Otava, 1977
Hyytiä, Osmo
Viron kohtalontie 1933.. 1939.. 1940. - Yliopistopaino, 1992
Allard, Sven
Stalin ja Hitler : tutkielma Neuvostoliiton ulkopolitiikasta vuosina 1930-1941. - WSOY, 1972
Virkkunen, Veli
Stalinin urut : Amerikan sota-apu Neuvostoliitolle. - Alea-kirja, 1983
Werth, Alexander
Venäjä sodassa 1941-45 1-2. - Kirjayhtymä, 1966
Taylor, A. J. P.
Toisen maailmansodan synty. - Kirjayhtymä, 1962
Gardner, Brian
Toisen maailmansodan…
Sanonta esiintyy Iltalehden keskustelufoorumilla osion Vapaa-aika alaosiossa Uskonto
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1153808&goto=nex…
Muodossa Juuri kun olin päästämässä lampaita laitumelle niin eiköhän : lumihiutaleita hiljalleen sataa maahan lumivalkoiseen..sen on esittänyt nimimerkki Tango Kalevan Juttutuvassa http://www.kaleva.fi/juttutupa/tiede-ja-luonto/lunta-lunta/313498?page=2
Muodossa Juuri kun sain lampaat laskettua laitumelle, niin: "lumihiutaleita hiljalleen sataa maahan lumivalkoiseen"! se on julkaistu yli yksitoista vuotta sitten Puutarha.netin keskusteluissa
http://puutarha.net/indexfr.aspx?s=/keskustelu/keskustelu.asp?id=169
Sitaatin jälkiosa "lumihiutaleita hiljalleen sataa maahan…
Tieto tuntuu olevan hyvin piilossa, olemme etsineet HAM:in julkiset veistokset palvelusta Julkiset veistokset https://www.hamhelsinki.fi/veistokset/, Löytöretki muistomerkeille : pääkaupunkiseudun julkiset teokset -oppaasta sekä arkkitehti Taucheria koskevista teoksista.
Aalto-yliopistosta tietoa ei löytynyt. Sieltä sain tällaisen vastauksen: Huutokonttorin seinän reliefin tekijä ei valitettavasti ole selvinnyt Aalto-yliopioston kokoelmien avulla. Julkisten taideteosten luettelotkin sivuuttavat täysin tämän reliefin.
Kannattaisi varmaan kääntyä Helsingin kaupunginmuseon puoleen. Ehkä pitäisi selvittää, kuka on ollut Huutokonttorin rakennuttaja ja omistaja silloin, kun reliefin seinään sijoittamisesta on tehty päätös. Onko rakennuttaja…
Aiheestasi löytyy sen verran viitteitä, että niitä kaikkia ei voi luetella tässä. Erityisesti koulutustarpeesta löytyy paljon viitteitä. Sinun olisi paras varata aika Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemalle (ns. verho-koneet), josta on pääsy LINDA-tietokantaan (Suomen tieteelliset kirjastot) ja tehdä aihehaku sanoilla osaaminen, henkilöstö, henkilöstökoulutus ja kehittäminen. Näin löytyvät esim. teokset
Välimäki, Tomi Henkilöstön osaamisen kehittämisen toteutuksen arviointi, 2000
Ranki, Anneli Vastaako henkilöstön osaaminen yrityksen tarpeita? 1999
Hakkarainen, Pentti Ammatinhallinnan kehittäminen oppivassa organisaatiossa, 1999
Ritsilä, Jari Alueellisen osaamistarve-ennakoinnin kolme ulottuvuutta Henkoosta-hankkeen väliraportti,…
Kysymyksessä on ns. haloilmiö, joka syntyy, kun valo heijastuu ilmakehässä leijuvista jääkiteistä. Haloilmiöistä löytyy runsaasti tietoa Tähtitieteellinen yhdistys Ursan halosivuilta osoitteesta
http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/halot/ sekä teoksesta Minnaert: Maiseman valot ja värit.
Kysymyksestäsi ei selviä mistä kaikkialta olet teoksen nimeä jo hakenut. Tämä tieto olisi hyödyllinen, koska kysmyksessä on Ahlmanin vihjailevan puheen takia arvoitus jota ei aiheeseen perehtymätön kykene noin vain ratkaisemaan. Olet ehkä jo tutustunut Mikko Salmisen kirjoihin ja artikkeleihin. Teoksessa Suomalaisen kulttuurin vuosisata (1998) hän esittelee 1900-luvun suomalaisia filosofeja ja artikkelissa "Näkijöitä vai ajopuita?:suomalaisten filosofien poliittis-yhteiskunnallinen ajattelu toisen maailmansodan aikana" (Historiallinen aikakauskirja 1998:2)käsitellään myös Erik Ahlmania ja hänen suhdettaan kansallissosialismiin. Entä mitä tietoja löytyisi Ahlmanin tyttärenpojan professori Eerik Lagerspetzin avulla? Hän on kirjoittanut mm.…
Sekä Turun sanomat että Vakka-Suomen sanomat löytyvät mikrofilmeinä Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastosta (2. krs.). Turun sanomia löytyy 1.1.1905 - alkaen ja Vakka-Suomen sanomia ajalta 12.1.1950 - 31.12.1998. Mikrofilmilukulaitteet ovat käsikirjastossa, ja filmeistä voi itse ottaa kopioita. Asiakkaan kannattaa varata lukulaite etukäteen, puh. 2620 629 tai 2620 630.
Tässä ei ole mahdollista paneutua asian yksityiskohtiin, mutta yksilöt voivat olla geneettisesti täysin samanlaisia vain siinä tapauksessa, että lisääntyminen tapahtuu kloonautumalla. Useimmat eliölajit lisääntyvät suvullisesti siten, että yksilön geenistö on yhdistelmä "isän" ja "äidin" geeneistä. Sukusolutkaan eivät ole identtisiä, joten myös samojen yhdistelmien jälkeläiset poikkeavat toisistaan monissa yksityiskohdissa. Geenimutaatioita tapahtuu koko ajan ja myös kloonautumalla syntyvät yksilöt ovat niiden vaikutuksen piirissä. Seepran raidasto on karkeilta piirteiltään samantyyppinen kaikilla seeproilla, mutta yksityiskohdissaan poikkeava kuten monet muutkin piirteiden yksityiskohdat. Esimerkisi ihmisen sormissa oleva kuviointi (…
Yhdistystoimintaopas kertoo näin:"Yhdistyslaki määrittää yhdistyksen toiminnan raamit, ja yhdistyksen omat säännöt määrittävät toiminnan ja sen tarkoituksen. Jokaisen hallituksen jäsenen on tärkeä tietää pääpiirteissään niiden sisältö. Epäselvissä tilanteissa kannattaa aina ensin kerrata oman yhdistyksen sääntöjä ja yhdistyslakia." http://www.sinut.fi/files/204/Yhdistystoimintaopas_nettiin.pdf
Yhdistyslaki ei ota kantaa päätösten takautumineen. Se antaa raamit päätöksen teolle ja mahdolliselle päätöksen moittimiselle. "27 § Päätöksentekojärjestys
Yhdistyksen päätökseksi tulee, jollei säännöissä ole toisin määrätty:
1) se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä;
2) äänten mennessä tasan se…
"Ei kannettu vesi kaivossa pysy" on varmasti tunnetuin kaivoaiheinen sanonta. Myöskin Kankkulan kaivo on yleisesti tunnettu, esimerkiksi merkityksessä "rahat menivät kuin Kankkulan kaivoon".Naulan kantaan - nykysuomen idiomisanakirjasta löytyi lisäksi seuraava sanonta:"Mennä kuin hohtimet kaivoon" (kadota jäljettömiin)Suurella sydämellä ihan sikana - Suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja mainitsi myös seuraavan sanonnan:"Kuin kantaisi vettä kaivoon"Wikiquoten suomalaiset sananlaskut -listalla on valtava määrä suomalaisia sananlaskuja, jotka on koottu useammasta painetusta lähteestä. Listalta löytyi myös seuraavia kaivoaiheisia, paikallisia sanontoja:"Elä sylli kaivoo, syllityssä kaivossa vettä juut." (Inkeri, Narvusi) "Hätäkös tässä…
Ruotsinkielisessä Bach-elämänkerrassa kyseisestä soittimesta käytettiin nimeä "cittra" (Bengtsson: Bach och hans tid). Musiikkisanakirjasta (Brodin) puolestaan löytyy cittra-sanalle käännös: "sitra". Samassa teoksessa mainitaan Bellmanin soittaneen kielisoitinta nimeltä "citrinchen" ja kyseisestä soittimesta löytyy myös kuva.
Comeniusohjelma on osa Euroopan unionin koulutusohjelmaa, Sokratesta. Sen tavoitteena on lisätä eurooppalaista yhteistyötä koulutuksen alalla. Sauvosaaren koulun Comeniusprojektin sivuilta http://www.kemi.fi/~keskus/comenius.htm löytyy kuvaus Johan Amos Comeniuksesta (1592-1670) joka oli tshekkiläinen kasvatustieteilijä http://www.kemi.fi/~keskus/come4.htm Comeniuksesta Google-haku http://www.google.com/ hakusanana "Johan Amos Comenius" löytyy runsaasti tietoa http://members.tripod.com/~FroebelWeb/web7002.html http://comenius.50megs.com/links.html
