Hei,
Eepi on aika harvinainen nimi, josta ei löydy oikein tietoa. Kyseessä on pääasiassa miehille annettu nimi. Digi- ja väestötietoviraston (ent. Väestörekisterikeskus) nimipalvelun tietokannan mukaan nimeä on annettu joitain kymmeniä viime vuosisadan alkupuollella ja nyt 2000-luvun molemmin puolin. Joinain vuosikymmeninä nimeä on annettu niin vähän (alle viisi), että tieto merkitään molempien sukupuolten sarakkeisiin tietosuojan takia.
Todennäköisesti Eepi nimenä kuuluu Erik-nimen johdannaisiin joita Kustaa Vilkunan Etunimet-opus mainitsee mm. Eirikki, Erikka, Riikki, Era, Ero, Eeri, Eeru, Eka, Eke, Eki, Eko, Eku, Ekka, Ekke, Ekki, Ekku, Eekke, Eekki, Eekko, Eekku, Eppo, Eppu, Eetsa, Ertsa, Eirikka, Eiro, Eikka, Ierkka jne...…
Suomen kirjakielessä keiju on mainittu ensi kertaa niiden lisäysten joukossa, joita Henrik Gabriel Porthan 1770-luvulla teki Daniel Jusleniuksen sanakirjaan Suomalaisen Sana-Lugun Coetus (1745). Tällöin sen merkitykseksi on ilmoitettu 'keinu'. Porthanin lisäyksissä on mainittu myös 'vainajan henkeä' merkitsevä johdos keijukainen.
Kristfrid Gananderin Mythologia Fennicassa (1789) kejjuset (keijuset) eli kejjungaiset (keijunkaiset) mainitaan pienten lentävien luonnonhaltijoiden nimityksenä. " -- niitten silmissä, jotka uskovat näkevänsä näitä olentoja ruumissaatoissa, hautausmailla ja teillä, ne muistuttavat lumihiutaleita, pieniä lasten nukkeja, tulensäikeitä; epäilemättä ovat tuhottuja henkiä. Heitä uskotaan olevan valkeita ja mustia…
Suomennoksia on useita, mutta suomentajan nimeä tai laulun alkusanoja ei aina mainita julkaisuissa tai julkaisujen kuvailutiedoissa. "Pyhiinvaeltajien kuoro" (tai "Pyhiinvaeltajain kuoro") on Richard Wagnerin säveltämästä oopperasta "Tannhäuser, WWV70" osa "Beglückt darf nun dich, o Heimat". Wagner kirjoitti myös oopperan libreton.
"Tannhäuser" esitettiin suomeksi ensimmäisen kerran 17.10.1919. Suomennoksen teki Toivo Muroma. Tämä suomenkielinen libretto on julkaistu nimellä "Tannhäuser ja Wartburgin laulukiista" ja löytyy esimerkiksi Varastokirjastosta. Suomennoksen on myöhemmin tarkistanyt Tauno Pylkkänen. Finnan viitteen mukaan Muroman sanoitus alkaa "Oi onnea kun taas nään synnyinmaani".
Myös Kalevi Haikara ja…
Voit etsiä kuunnelmia Helmet -tietokannasta menemällä sanahakuun. Hakukenttään kirjoitetaan ”kuunnelmat”. Sanahaussa voit rajata haluamasi aineiston tyypin, kielen, kirjaston sekä myös ilmestymisvuoden mukaan.
J.K. Rowlingin kirjaa Harry Potter and the philosopher's stone on Turun kaupunginkirjastossa, saatavuustiedot aineistotietokannastamme http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139910783&ulang=… .
Oletin, että ensimmäiset kolme hakusanaa kuuluisivat samaan tiedonhakuun ja lisäksi on kaksi kolmesanaista tiedonhakua.
1. Onkohan tämä lehden nimi lähellä sitä mitä ollaan etsimässä (löytyy vapaasti käytettävästä Find Articles.comista): Sex Roles: A Journal of Research
An interdisciplinary, behavioral science journal with a feminist perspective publishes original research reports that illuminate the underlying processes and consequences of gender role socialization, gendered perceptions and behaviors, and stereotypes. Nettiosoite lehden vuosikertoihin ja itse palveluun . Löytyy paljon myös haulla "informal adult education".
2. Vapaasti käytettävä eViikki löytää yhden artikkelin haulla "gender equal*" (asteriski-merkki on katkaisumerkki)…
Paimensukuisilla lapinkoirílla tarkoitetaan sellaisia lapinkoira-rodun edustajia, jotka polveutuvat vanhoista, tunnetuista työkoirasuvuista. Niiden katsotaan olevan lähimpänä vanhaa Tunturi-Lapin paimenkoirakantaa sekä ulkomuodoltaan että luonteeltaan. Tarkempaa tietoa sekä paimensukuisten lapinkoirien taustasta että nykytilanteesta löydät niitä harrastavan seuran kotisivuilta, osoitteesta http://www.paimensukuinen.fi/.
Etsimäsi kirja on Astrid Lindgrenin Kultasiskoni. Tätä WSOY:n vuonna 1974 julkaisemaa kuvakirjaa on vielä muutama kappale Helmet-kirjastojen kokoelmissa: http://www.helmet.fi/record=b1375676~S1*fin
Satu on myös Lindgrenin satukirjassa Satuja (WSOY, 1981)
http://www.helmet.fi/record=b1377222~S1*fin
Kultasiskoni on myös nimellä Rakkahin sisko satukirjassa Pekka Peukaloinen (WSOY 1951).
HelMet-kirjastoista lainattuja teoksia voi palauttaa ainoastaan muihin HelMet-kirjastoihin eli Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen toimipisteisiin.
Kysymäsi dvd on tällä hetkellä lainassa Riihimäeltä, eräpv. on 26.4. Laitoimme tästä varauksen sinulle. Jos haluat saada aineiston nopeammin, voimme pyytää sen seutulainaksi (2€) Kirkesistä, jossa se on paikalla tällä hetkellä. Ilmoittele Tietopalveluun p. 019 758 4678, kirjasto@riihimaki.fi
Voit lainata kaikista Helmet-kirjastoista, eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastoista. Tarvitset Helmet-kirjastokortin, jonka saat mistä tahansa näistä kirjastoista. Ota mukaan voimassaoleva henkilötodistus, jossa on valokuva ja henkilötunnus.
Helmet-verkkokirjaston sivuilta löytyvät mm. kirjastojen yhteystiedot:
http://www.helmet.fi/
Helmet-kirjastojen tarjoama ePress-palvelu, jossa voi lukea kotimaisia paikallis- ja maakuntalehtiä, ei ole ollut missään vaiheessa etäkäytettävä. Palvelua voi käyttää kirjaston asiakaskoneilla tai langattomasti omilta tai kirjaston mobiililaitteilta kirjaston langattomassa verkossa.
PressReader-palvelu, johon kirjautumalla voi lukea ulkomaisia sanoma- ja aikakauslehtiä, on etäkäytössä. Siihen kirjautumiseen tarvitset vain verkkoyhteyden, kirjastokortin numeron ja pin-koodin.
Olisiko mahdollista, että kyse on yrityksen tilaamasta ePressistä, joka on toiminut yrityksen sisäisessä verkossa, mutta jonka tilaus on päättynyt?
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(…
Kustannusyhtiö Otavan sivuilta löytyy tietoa Bert-kirjojen kirjoittajasta Anders Jacobssonista ja lista suomennetuista Bert-kirjoista. osoite on http://www.otava.fi/
Muuten netistä löytyvä suomenkielinen aineisto Bert-kirjoista on lähinnä nuorten lukijoiden palautetta erilaisilla kirjallisuussivuilla. Tässä muutamia esimerkkejä:
http://www.tampere.fi/kirjasto/arvost.htm
http://www.edu.espoo.fi/~matilda/
http://www.ouka.fi/kirjasto/nuorkir.htm
http://hyvan-a5.pc.helsinki.fi/chilias/kirjoista.html
http://www2.hrsk.edu.fi/~kari/Ateljee/verkkolehti/ryhma1/bert.htm
Seena ei valitettavasti löytynyt mistään tutkimistani nimikirjoista. Nimeä eniten muistuttavat muodot ovat vironkielinen Senna sekä englanninkielinen Sheena, joka on muunnelma skottilaisesta nimestä Sine. Nimi esiintyy mm. elokuvassa Sheena - Viidakon kuningatar.
Digi- ja väestötietoviraston mukaan nimen ovat saaneet Suomessa alle 15 miestä ja alle 55 naista. Katso tarkemmin sivulta https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Hei,
koulun aloittaminen on jännittävää aikaa kaikille lapsille. Onneksi Suomen kirjastoissa on paljon loistavia kirjoja tukemaan koululaisen alkavaa taivalta yhdessä luettavaksi ja mietittäväksi. Tässä muutama lämmin suositukseni aiheeseen liittyvistä viihdyttävistä ja hyödyllisistä kirjoista:
- Gliori, Debi: Pikkupöllön suuri päivä. Hellyttävä kuvakirja rohkaisee silloin, kun arveluttaa aloittaa jotakin uutta - esimerkiksi koulunkäynnin Koulussa oppiikin paljon uutta, hyödyllistä ja jännittävää. Samalla voi löytää uusia ystäviä. Uuden kokeilemisessa voi siis olla paljon hienoja uusia yllätyksiä.
- Kallioniemi, Tuula: Karoliina ja lentävä reppu. Kirja esittelee vilkkaan Karoliinan, jolla on hieman tekemistä…
Niccolo Machiavellin kirjat Valtiollisia mietelmiä sekä Ruhtinas löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta useina käännöksinä ja painoksina. Voitte tarkistaa tarkemmat tiedot ja kirjojen saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi
