Kirja on monien kirjastojen kokoelmissa, ei kuitenkaan Vaasan kaupunginkirjaston. Voit saada sen kaukolainaksi Laihin kaupunginkirjaston kautta. Referoitua kopiota siitä ei kirjastoilla ole. Tekijänoikeuslain mukaan ”Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten”, mutta kirjastojen kokoelmissa kopioita ei saa olla. Referoituja teoksia kirjastoilla ei myöskään ole.
Kappaleen nuotit on julkaistu Ranskassa Céline Dionin nuottikokoelmalla "On ne change pas". Tätä ei kuitenkaan löydy mistään Suomen kirjastosta. Voit koittaa tilata sen muualta Euroopasta kaukolainana. Kaukolainapyynnön voit tehdä vaikkapa Pieksämäen kirjaston kautta.
Löysin internetistä kappaleen sanat, sointumerkinnät ja kitara-tabit osoitteesta: http://www.e-tabs.org/tab/garou/sous_le_vent
Sointumerkkien avulla kykenet varmaankin laatimaan oman pianosovituksen kappaleesta.
Linkki:
http://www.note4piano.com/EN/catalog.php?action=showitem&numart=BEUS0231
Mikkelin kaupunginkirjastosta löytyy tämä selkokielinen kirja Excelistä:
Sainio, Ari
Microsoft Excel : taulukkolaskentaa selkokielellä / [alkuperäinen käsikirjoitus: Petri Ilmonen] ; [mukautus selkokielelle: Ari Sainio] ; [... piirrokset: Pekka Rahkonen]. - [Helsinki] : Kehitysvammaliitto, oppimateriaalikeskus Opike, [2003] (Tampere : Tammer-paino). - 136 s. : kuv. ; 21 x 29 cm. - (Tikas-sarja) (Opike-sarja)
Selkokirja
ISBN 951-580-368-3 (rengaskirja)
atk-ohjelmat : Excel ; taulukkolaskenta
Kirja on pääkirjastossa selkokirjahyllyssä luokassa 51.5.
Kyyti-tietokannasta löytyy seuraavat kirjat:
-Varilo: Kehrääjän kirja
-Hukkinen: Luonnonkuitujen kehruu
Näistä Hukkisen kirja on yksityiskohtaisempi. Molemmat kirjat ovat esim. Kotkan pääkirjaston kokoelmissa. Aleksi-tietokannasta löytyy artikkeli Raippa: Koiran villa lämmittää Koiramme-lehdestä (numero 10, vuosi 2003). Internet-sivulla http://www.tkukoulu.fi/~tkkroger/innajaliisa/koirankarva.htm on tietoa koiran karvan käsittelystä.
Varauksia teokselle on yhteensä 27 ja olet varausjonossa neljäntenä. Jos oikein tulkitsin teoksen, jota tarkoitat, sinulla pitäisi olla mahdollisuuksia saada teos parin viikon kuluttua. Tosin ei ole mahdollista luvata, että ihmiset palauttaisivat aineiston määräaikaan mennessä takaisin kirjastoon.
Teosta Toimiva pakkaus (toim. Järvi-Kääriäinen, Terhen ja Ollila, Margareetta. Pakkausteknologia ry – PTR. 2007. ISBN 9789518988413) ei tosiaan ole pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmissa eikä sitä löydy hankintalistoiltakaan. Kirja kuuluu kuitenkin esim. Helsingin yliopiston kirjastolaitoksen (Viikin tiedekirjasto) kokoelmiin https://finna.fi
Teoksesta voi jättää myös hankintatoivomuksen. Linkit pääkaupunkiseudun eri kuntien kirjastojen hankintaehdotuksiin löytyvät HelMet-verkkokirjaston etusivulta http://www.helmet.fi
Welho-laajakaistoja voi lainata Helsingistä Pasilan ja Itäkeskuksen kirjastoista sekä Kirjasto 10:stä ja Kohtaamispaikalta. Vantaalla niitä lainataan Tikkurilan, Länsimäen, Myyrmäen ja Hakunilan kirjastoista. Lainaaja voi asua missä vain Suomessa, mutta hän tarvitsee Helmet-kirjastokortin. Kannettavia tietokoneita Helmet-kirjastoista ei lainata.
Kirjastojen asiakastietokoneiden käyttöaika on yleensä 1-2 tuntia päivässä, mutta ainakin Pasilan kirjastossa on yksi tietokone, jolle voi varata ajan neljäksi tunniksi kerrallaan.
RefWorks on Internet-pohjainen, web-selaimella käytettävä henkilökohtainen kirjallisuusviitteiden hallintaohjelma. Opiskelijaa tai tutkijaa RefWorks auttaa mm. lähdeluettelon tekemisessä, lähdeviittauksien tekemisessä tai vaikka oman viitetietokannan tekemisessä. Kun tuot (import) viitteitä tietokannasta RefWorksiin, joudut päättämään millä filtterillä ne tuot. RefWorksiin on tehty 800 erilaista filtteriä, jotta tiedot erilaisista tietokannoista tulisivat jouhevasti ohjelmaan. Osalle tietokannoista soveltuvin filtteri on RefWorks Tagged Format. Suomalaista tietokannoista mm. Artosta ja Fennicasta tuodessa soveltuvin filtteri on RefWorks Tagged Format.
RefWorksin käyttöön löydät hyviä ohjeita yliopistojen kirjastojen sivuilta:
Tampere: http…
Vuonna 2010 Suomessa oli 312 pääkirjastoa ja 486 sivukirjastoa. Laitoskirjastoja eli kuntien kirjastopisteitä esimerkiksi sairaaloissa tai vanhainkodeissa oli 44 ja kirjastoautoja 154. Lisäksi toimi yksi kirjastovene.
Tiedot löytyvät Suomen yleisten kirjastojen tilastoista:
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-fi/perustilastot.aspx?AreaKey=Y2010T1N1
Kysyimme nimestä Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjastolta.
He kertovat, että missään heidän kirjastossa olevassa venäläisiä sukunimiä käsittelevissä hakuteoksissa ei mainita sukunimeä ”Sekirkin” (mask.) tai ”Sekirkina” (fem.).
Internetistä he sitä vastoin löysivät sivun, josta löytyi tieto, että nimi on venäläistä alkuperää tai valkovenäläistä, ukrainalaista… – lähde kertoo myös muista mahdollisuuksista. Nimen oletetaan olevan peräisin varhaisten kantajiensa nimestä, lempinimestä tai ammatista.
Edelleen sivu kertoo, että sukunimi ei ole Venäjällä kovin yleinen. Aristokraattien säätyyn kuuluvista pihkovalaisista pajareista sukunimeltään ”Sekirkin” on mainintoja 1500-1600 –luvun kronikoissa. Sukunimen historialliset juuret löytyvät…
Matkan opetus, kotiintulon syyt sekä jumalten puolet ja kannanotot löytyvät Odysseiasta, eepoksen lukeminen on toki kova urakka. Antiikin hakusanakirjoja löytyy, esim. Castren Antiikin käsikirja, jumaltaruja kuvataan esim. vanhassa Lindskog, Claes Kreikkalaisia jumalaistaruja ja satuja. Verkostakin löytyy materiaalia, esim. Encyclopedia Mythica http://www.pantheon.org/ . Odysseuksen kotimatkan venymisen syyksi kerrotaan eepoksessa Poseidonin, meren jumalan viha. Jo alkuun Poseidon katsoo Odysseusta karsaasti, mutta kun Odysseus miehineen joutuu Poseidonin pojan, kyklooppi Polyfemoksen vangiksi ja pakenee sekä sokaisee Polyfemoksen ainokaisen silmän, Poseidon vihastuu toden teolla ja nostattaa tuulet sekä meren aallot Odysseusta vastaan. (…
Kari Loimun teoksessa ”Yhdistyksen ABC – opas suomalaiseen yhdistystoimintaan” (2015) kerrotaan seuraavasti yhdistyksen puheenjohtajan tehtävien lainsäädännöstä:
”Puheenjohtajan tehtäväksi on laissa määrätty vain yhdistyksen nimenkirjoitus (ellei säännöissä ole muuta määrätty) sekä yhdistysrekisteriin tehtävän perus- ja muutosilmoituksen allekirjoittaminen. Säännöissä puheenjohtajalle voidaan määrätä muitakin tehtäviä.”
Kunniapuheenjohtajan tehtävistä ja oikeuksista vastattiin aikaisemmin seuraavasti:
”Kunniapuheenjohtajuudessa pääpaino taitaa olla sanassa kunnia. Kunniapuheenjohtajaksi voidaan nimittää pitkään ja ansiokkaasti yhdistyksen hyväksi toiminut henkilö. Tietoja tehtävistä ei oikein löydy. Laki ei sano asiasta mitään, maininnat…
Yleisten kirjastojen verkkopalvelut sivulta löytyy Mainio-kirjastotietokanta ( http://mainio.kirjastot.fi/ ) , josta voit etsiä kunnan- ja kaupunginkirjastojen osoite/yhteystiedot. Palvelussa on aakkosellinen
luettelo kirjastoista ja lisäksi tietoja voi etsiä kirjastoittain tai alueittain.
Truffautin v. 1968 ohjaamaa elokuvaa Morsian pukeutui mustaan ei ole suomeksi tekstitettynä videoversiona olemassa, joten Suomessa on hankala saada nauha katsottavaksi musiikin tekijöiden tarkastamista varten. Halliwellin elokuvahakemiston mukaan ko. elokuvan musiikin on tehnyt Bernard Herrman, mutta ei ole tietoa siitä onko elokuvassa hänen musiikkinsa lisäksi myös esim. Vivaldin musiikkia. Voit tiedustella lisää Suomen elokuva-arkiston kirjastosta, sähköposti kirjasto@sea.fi Suomen elokuva-arkiston osoite Internetissä: http://www.sea.fi
Väestöliiton sivulla tuosta touhutipasta käytetään nimitystä esiliukaste:
”Esiliukaste tunnetaan monesti nimellä ”touhutipat”. Kyseessä on nestemäinen aine, jota tulee peniksestä kiihottuessa.
Kun penis jäykistyy, voi peniksen päästä tulla nopeastikin nestemäistä ainetta. Kyse ei ole spermasta eli siemennesteestä vaan esiliukasteesta, jota erittyy peniksen päästä ennen siemensyöksyä. Ajatellaan, että se on peräisin peniksen rauhasista, jotka sijaitsevat virtsaputkessa. Esiliukastetta erittyy vaihteleva määrä, mutta kovin paljon sitä ei tule.”
https://www.hyvakysymys.fi/artikkeli/mita-ovat-touhutipat-eli-esiliukas…
Kuoroille saatavilla olevia nuotteja voit etsiä pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (http://www.lib.hel.fi), kohdasta Kirjat ja muu aineisto käyttämällä asiasanoina kuoromusiikki, mieskuorot, naiskuorot tai sekakuorot ja valitsemalla aineistotyypiksi nuottijulkaisut. Nuotteja voi kopioida omaan käyttöön. Saman haun voit tehdä myös lähimmässä kirjastossasi asiakaspäätteellä.
Kaarina Kaurinkoski on kirjoittanut seuraavat Pietaria käsittelevät kirjat: Pietarin kaupunki, Pietarin kultainen katu ja Pietarin sydämessä. Varmaankin perusteellisin suomenkielinen Pietarin kulttuurihistoriaa käsittelevä teos on Solomon Volkovin Pietari: eurooppalainen kulttuurikaupunki.
Muita aiheeseen liittyviä ovat:
Abraham Rask Pietari: Pietarhovi, Tsarskoje Selo, Pavlovsk
Matti Klinge Euroopassa, Pietarissa
Jarmo Nironen Suomalainen Pietari
Lisäksi Pekka Pesosen kirjassa Venäjän kulttuurihistoria on oma lukunsa Pietarista.
Digitaalinen aineisto on määritelty julkaisussa "Kirjastopoliittisen ohjelma 2001-2004: työryhmän muistio", joka on julkaistu myös internetissä osoitteessa
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/linjauksia/kirpol09_3_2001… "Esitys kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi 2001-2004". Julkaisun lopussa on liiteosassa "Käsitteiden ja termien määrittelyä".
Kattava Helle Kannila -sivusto löytyy verkosta osoitteesta http://www.kaapeli.fi/~fla/kannila/ .
Tiiviin selostuksen löydät myös Ylen Suuret suomalaiset -sivulta osoitteesta
http://www.yle.fi/suuretsuomalaiset/100_suurinta/index.php?top100_id=80…
Kannattaa myös kokeilla hakua HelMet -kirjastojen aineistotietokannasta, jos haluat muutakin kuin verkkomateriaalia. Laita HelMet-haussa (www.helmet.fi) kohtaan sanahaku "helle kannila" ja aineistotyypiksi kirjat niin näet, mitä pääkaupunkiseudun kirjastoissa on saatavana.
