Verkkomaksamismahdollisuus on kyllä kehitteillä, mutta tällä hetkellä ei ole tiedossa milloin se saadaan käyttöön.
Kirjastokortteja ei valitettavasti ole mahdollista postittaa kotiin. Huonokuntoiset kortit vaihdetaan uusiin kirjastoasioinnin yhteydessä.
Nuotteja ei löytynyt. Katsoin Kirjastot.fi:n Frank-monihaun sekä VIOLAn (Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia.)
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
Suomeksi löytyvät mm. seuraavat kirjat:
- Juhani Mattila: Ujoudesta, yksinäisyydestä (2004)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1685467
- Laurie Helgoe: Introversion voima (2012)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2059115
- Susan Cain: Hiljaiset : introverttien manifesti (2012)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2037244
- Philip G. Zimbardo: Ujous : mitä ujous on? (1978)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1597818
Helgoen ja Cainin kirjat löytyvät myös englanniksi. Niiden lisäksi englannin kielisiä ujoutta käsitteleviä kirjoja löytyy
-Ruth Searle: Overcoming shyness and social anxiety (2008)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1869400
- Oakes, Bor, Eriksen: Coping successfully with shyness (2012)…
Yleisesti on niin, että joku viittaa ihmiseen ja jokin esineeseen, asiaan tai eläimeen. Nykysääntöjen (v. 2012) mukaan sana joku voi kuitenkin viitata myös asiaan joissain tapauksessa, koska puhekielessä tätä sanaa käytetään yleisesti myös toisessa merkityksessä, esim. kysymyksessä: Vaivaako joku asia mieltäsi?
Jos kuitenkin merkitys on vaarassa muuttua, pronominia joku ei voi vaihtaa sanaan jokin. Esim. lause "Jokin liikkuu illalla pimeässä" muuttaa merkitystä, jos sana jokin vaihdetaan sanaan joku. "Jokin liikkuu illalla pimeässä" viittaa eläimeen tai luonnonilmiöön, "joku" taas ihmiseen.
http://www.kielitohtori.fi/kielenhuoltovinkit-ohjeartikkelit/milloin-jo…
Sosiaali- ja terveysalalla opiskeluvalinta on kaksivaiheinen. Ensin on esivalinta ja sen jälkeen osa hakijoista kutsutaan varsinaiseen valintakokeeseen. Lopullinen valinta tehdään ylioppilastutkinnossa saatujen pisteiden ja valintakokeesta saatujen pisteiden perusteella tai pelkästään valintakokeesta saatujen pisteiden perusteella.
Tarkempia tietoja esivalinnassa- ja varsinaisesta valinnassa painotettavista asioista löydät alla olevista linkkien kautta. Valintaperiaatteet ovat samat muissakin oppilaitoksissa, vaikka ne esitelläänkin yhden oppilaitoksen kautta.
http://www.saimia.fi/haku/fi/kevaan-yhteishaku/amk-tutkinnot/sosiaali-j…
http://soteli.metropolia.fi/
Vaino merkinnee tässä lähinnä "sotaa, vihanpitoa". Tutkain merkitsee kirjaimellisesti (jonkin) terävää kärkeä. Kaunokirjallisuuden tutkain on tavallisimmin luonteeltaan kuvaannollinen. Nykysuomen sanakirja antaa tästä hyviä esimerkkejä: "Vornanen tunsi sanojensa tutkaimen pistävän itseään", "Kipeään kohtaan osasi majuri kyselynsä tutkaimen työntää". Pienen pojan "vainon tutkaimen torjuminen" voitaisiin tulkita vaikkapa menestykseksi puolustustaistelussa vainolaista vastaan.
Suomenkielistä tietoa Astrid Lindgrenistä löydät helposti lainaamalla lähimmästä kirjastostasi esim. teokset Ljunggren: Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1992) tai Strömstedt: Astrid Lindgren (1988). Kirjassaan Lapsuuteni Smoolanti (1988) Astrid Lindgren kuvailee lapsuutensa maisemia Vimmerbyn kaupungissa, jonne myös hänen kirjojensa tapahtumat usein sijoittuvat. Tiivistä tietoa Astrid Lindgrenistä löydät esim. Mervi Kosken Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita –teoksesta (1998). Pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistotietokannasta ( http://www.helmet.fi/ )voit tarkistaa kirjojen saatavuuden. Ainakin vastaamishetkellä kaikkia em. teoksia oli saatavana monessakin kirjastossa. Internetistä löytyy myös monia linkkejä. Katso esim.…
Äitisi lausuma runo on varmaankin Kaarlo Sarkian Elämän malja -niminen runo. Se alkaa näin: "Olla laps, olla viiden vuoden lie ihmettä, ihmettä varmaan..."
Runo löytyy Sarkian runokokoelmista Kohtalon vaaka (vuosien 1943 ja 2013 painokset) ja Runot (1959). Kirjat ovat Lastu-kirjastojen kokoelmissa. Saat kirjan varaamalla lähikirjastoosi. Alla linkki kirjaston tietoihin kirjoista:
https://lastu.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=kohtalon+vaaka&type0%5B%5D=Title&lookfor0%5B%5D=sarkia&type0%5B%5D=Author&join=AND&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F%22&limit=20
Tämän kappaleen suomenkielisiä sanoja ei valitettavasti löytynyt. Kappale löytyy kyllä useilta äänitteiltä musiikkiaineiston yhteistietokanta Violan mukaan ja pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussan mukaan. Voit katsoa äänitteitä ja niiden saatavuutta (ja kirjoittaa sanat äänitteeltä!) kirjoittamalla nimekkeeksi laulun nimen osoitteesta http://www.libplussa.fi .
Iskelmien laulutekstejä voit etsiä esim. osoitteesta http://www.makupalat.fi/music3d.htm#sanat tai artistien kotisivuilta.
Suomenkielisinä löytyvät mm. teokset: Haasio: Ulkomaisia nykydekkarikirjailijoita 1 ja 2; Haasio: Kotimaisia dekkarikirjailijoita; Kukkola: Suomalaisia rikoskirjailijoita. Verkossa kannattaa selata Dekkarinettiä, https://dekkarinetti.tornio.fi/ ja Kirjasampoa, https://www.kirjasampo.fi/fi/genre/j%C3%A4nnityskirjallisuus. Makupalat.fi:n kokoelmasta Dekkareita löytyy lisää vinkkejä, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/dekkareita.
Astrid Lindgrenistä on kirjoitettu useita kirjoja:
Andersen, Jens, Astrid Lindgren : tämä päivä, yksi elämä (suom. Kari Koski) WSOY 2015
Astrid Lindgren : elämän kuvat (toimittaja: Jacob Forsell ; teksti: Johan Erséus ; esseet: Astrid Lindgren ja Margareta Strömstedt ; suomentanut Helene Bützow), WSOY 2007
Björk, Christina Astrid Lindgrenin lapsuuden maailma / [teksti:] Christina Björk ; [kuvat:] Eva Eriksson ; suomentanut Helene Bützow WSOY 2007
Ljundgren, Kerstin: Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1997)
Strömstedt, Margareta: Astrid Lindgren (1988).
Kirjailijan muistelmateos Lapsuuteni Smoolanti (Astrid Lindgren, Margareta Strömstedt, Jan-Hugo Norman ; [suom. Anja-Liisa Vartiainen])kertoo kirjailijan lapsuudesta ja nuoruudesta.…
Pertti Virtarannan kirjassa Suomalaismetsissä lause oli Itä-Karjalasta lähtöisin olevan vanhan miehen sanoma. Kyseessä on siis jokin karjalan murre/kieli. Karjalan kielen sanakirjan mukaan djo tarkoittaa jo ja hambahatoi hampaaton. Valitettavasti käytössäni oleva sanakirjasarja päätty s-kirjaimeen, mutta osoitteessa http://www.veps.de/Sanasto/ olevan sanakirjan mukaan ynnäliine tarkoittaa koko, kokonainen. Ynnäh muistuttaa tuota sanaa, joten kontekstin perusteella voisi arvata, että lause on käännettynä suurin piirtein ”Minä olen jo täysin hampaaton”. Osoitteesta http://www.yourdictionary.com löytyy muuten lukuisia eri kielten verkkosanakirjoja.
Mainitsemistasi Darfurissa elävistä alkuperäiskansoista kolme on suomeksi: zagawat, masaliitit, tunjurit. Lisäksi voi mainita heimoista vielä furit, dajut, birgedit. ”Rizeigat”-heimon suomenkielistä nimitystä ei käytössäni olevista lähteistä löytynyt. Mutta monissa Euroopan kielissä se esiintyy yllä mainitussa muodossa. Lähteenä on käytetty YLE:n Radio 1:n ohjelmaa ’Darfurin kriisin syyt ja seuraukset’. Sen tekstiversio on luettavissa osoitteessa
http://www.yleradio1.fi/haku.php?action=page&id=190331&search=omavaraiskäyttöön . Se on myös haettavissa YLE Radio 1:n arkistohausta. Hae-paniketta klikkaamalla pääset kategoriahakuun. Valitse kategorioista ’Puheenvuorot’ ja kirjoita hakusanaksi ’Darfur’.
Lisäksi Sudanin heimoja…
Suomeksi on toistaiseksi ilmestynyt vain Paul Gravettin kirja Manga: 60 vuotta japanilaista sarjakuvaa (2005 sekä kappale Ulkomaisia sarjakuvantekijöitä 1 -kirjassa. Lehdet olit jo löytänytkin, lisäksi tulee mieleen Anime-lehti. - Jos muunkielinen kirjallisuus kiinnostaa, voit katsoa vaikka Frank-monihausta http://frank.kirjastot.fi/ asiasanalla manga tai aneime ja materiaalityyppi kirjat, mitä yleisissä kirjastoissa on saatavana.
Kuntien tiedottamista käsittelevät ainakin seuraavat kirjat:
- Kunnan viestintä / [toimittanut Satu Tyry-Salo]
- Viestintäjohtaminen kuntahallinnossa : viestintä johtamisen apuvälineenä kuntahallinnossa / Reima T. A. Luoto
- Kunnallinen tiedottaminen ja Jaska Jokunen : tutkittua tietoa ja tutkimattomia tulkintoja / Pertti Hemanus
- Julkisesti palveluksessanne : paikallisviestinnän tienviittoja / toimittanut Marjatta Pöllänen ; [kirjoittajat: Seppo Aaltonen..et al.]
- Suomen kuntien tiedotustoiminnan peruskartoitus / [tekijä: Maija Taskila]
Aiheesta kirjoitettuja lehtiartikkeleita on mm. seuraavissa lehdissä
- Kuntalehti 2006, nro 11, s. 27-29 (Pietilä, Jyrki, Viestinnän haasteena kunnan ja kuntalaisten vuoropuhelu)
- Tietosuoja 2006, nro 1…
Aino Ukkalan selkokielelle mukauttama, Yrjö Kokon ihanainen tarina ”Pessi ja Illusia” (Ilias, 2004) löytyy tosiaankin pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista. Mutta kirjaa on toki lähellä Janakkalaa ainakin seuraavissa kirjastoissa: Hyvinkäällä niin pääkirjastossa kuin Hakalan kirjastossa, Riihimäellä sekä Hämeenlinnassa. Saatavuustietoja pääset kätevästi tarkistamaan vaikkapa Frank-monihaun kautta: http://monihaku.kirjastot.fi/ > maakuntakirjastoalueet > valitse kirjastot: Kanta-Häme ja kaikki > tekijä: ukkala, aino, nimeke: pessi ja illusia > hae.
Hämeenlinnan seudun kirjastot tekevät yhteistyötä. Janakkalan kunnankirjasto kuuluu esimerkiksi Hämeenlinnan ja Lammin kirjastojen kanssa samaan Vanajanverkkoon, jonka…
Valitettavasti Lapin läänin kirjastoarkkitehtuurista ei löydy yhtenäistä sivustoa. Kirjastorakennusten kuvia löytyy vaihtelevasti kirjastojen omilta kotisivuilta, joihin pääsee esim. Lapin kirjasto -sivustolta https://lapinkirjasto.finna.fi/ (valikko kirjastojen yhteystiedot). Kirjastojen verkkosivujen kuvat ovat aika pieniä. Niitä kannattaa mieluummin käydä tutkimassa Kirjastohakemistossa, https://hakemisto.kirjastot.fi
Lapin maakuntakirjaston arkkitehtuurille on omat sivut osoitteessa http://arkkitehtuuri.rovaniemi.fi/kuvat2.htm
