Teksti on Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä. Romaanin 14. luvun loppuosassa on kuvaus jahtivoudiksi ylenneen, Eeron ajatuksia: "Synnyinmaa ei ollut hänelle enään epämääräinen osa epämääräisessä maailmassa, ilman mitään tietoa missä ja minkälainen. Vaan tiesipä hän missä löytyi se maa, se kallis maailman-kulma, jossa Suomen kansa asuu, rakentelee ja taistelee ja jonka povessa lepäsivät isiemme luut.---"
Teksti löytyy esimerkiksi Aleksis Kiven Teokset -julkaisusta (Otava 1984) romaanin sivulta 675.
Arto-artikkelitietokannasta löytyi muutama puutarhamyymälöitä koskeva lehtiartikkeli. Valitettavasti nämä eivät olleet ihan uusia, eivätkä kerro nykytilanteesta.
Muutama esimerkki kuitenkin:
- Jalkanen, Jyrki: Elämykset houkuttelevat puutarhamyymälään, Puutarha ja kauppa 2003:5
- Uimonen, Jyri: Etelä-Pohjanmaan taimistolla markkinointi ei häiritse tuotantoa, Viherympäristö 2001: 1
- Närhi, Seppo: Puutarhamyymälän suunnittelusta, Viherympäristö 1997:3
- Soini, Marianne: Uutta ajattelua puutarhakauppaan, Puutarha & kauppa, 2000:30
Esimerkkejä Aleksi-artikkelitietokannasta:
-Puutarhakeskus voi olla keskellä metsää, Puutarhasanomat 2007:6
- Kalliopää, Katri: Puutarhojen kova kilpailu pitää taimien hinnat kurissa, Helsingin sanomat 1.5.2001…
Varsinaisia aikuisille tarkoitettuja käynnissä olevia esseekirjoituskilpailuja en onnistunut löytämään. Ylipäänsäkin tieto kirjoituskilpailuista on melko hajallaan eli kattavaa listaa ei näytä olevan olemassa. Kuitenkin esim. Netticolosseum –keskustelufoorumilla pyritään pitämään yllä päivitettyä listaa käynnissä olevista kilpailuista. http://tieteiskirjoittajat.utu.fi/netticolosseum/viewforum.php?f=6
Muita hyödyllisiä linkkejä ovat http://www.feiring.blogspot.com/#kilpailut (Teemakalenteri/Kirjoituskilpailut yms.)
http://www.katajala.net/jussi/kirjoittaminen/kirjoituskilpailut.php
http://www.uta.fi/~kasawa/tammerkyna/kilpailuja.html
http://www.finlit.fi/arkistot/keruut.htm
Yksi keino on hakea vaikka Googlella esim.hakusanoilla…
Väärinkäytösten välttämiseksi PIN-koodin voi saada vain asioimalla itse kirjastossa ja esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Pääkaupunkiseudulla tämä onnistuu missä tahansa HelMet -alueen kirjastossa (Kauniainen, Vantaa, Espoo tai Helsinki).
Helsingin kaupunginkirjastossa kirjan korvaamisesta samalla kirjalla pitäisi aina sopia erikseen kirjan omistavan kirjaston kanssa. Yleisesti ottaen pehmeäkantisella kirjalla ei voi korvata kovakantista kirjaa, sillä pehmeäkantinen versio ei vastaa kovakantista kirjaa vaan on sekä hinnaltaan halvempi että yleensä materiaaliltaan vähemmän kestävä kuin kovakantinen kirja.
Kyseinen peli on vuodelta 1999. Helmet-kirjastojen kokoelmiin peli on hankittu joulukuussa 2002. Tuosta vuodesta on niin paljon aikaa, ettei hankintapaikalla taida olla enää väliä, sillä peliä tuskin on enää myynnissä.
Huomasin, että pelistä oli paljon viime aikaista keskustelua netissä. Ehkäpä saisit ostettua pelin käytettynä vaikkapa jonkin nettihuutokaupan kautta?
Helmet-kirjastojen lainattavat kappaleet löydät tämän linkin kautta:
http://www.helmet.fi/record=b1087693~S9*fin
Jyväskylän kaupunginkirjasto järjestää perinteisen poistomyynnin myös vuonna 2010. Myynti on marraskuun ensimmäisellä viikolla. Asiasta tiedotetaan tarkemmin lähempänä tilaisuutta.
Meillä on vanhempia Ylioppilastutkintolautakunnan A-tason ylioppilaskuuntelukokeita vuosilta 1990-1992, mitkä ovat kasettimuotoisina. Uudempia kursseja kuullunymmärtämisen harjoituksineen löytyy muun muassa Riitta Silkin Abi englanti (ylin taso) vuodelta 2007 sekä Stephanie Sinclairin Yo-englannin valmennusopas (ylin/A-taso) (2002, 2004 ja 2008 painokset). Näissä 2000-luvun kursseissa on kirjan tai kysymysvihkosen lisäksi cd-levyt liitteenä.
Löydätte nämä myös tietokannastamme hakemalla käyttäen kahta asiasanaa: englannin kieli ja kuullun ymmärtäminen.
Kirja lienee Richard W.Langen kirja Ikkunallani kasvaa sitruuna ja taatelipalmu, joka ilmestyi 1980. Kirja oli muistaakseni tavallista kirjaa kapeampi.
Helsingin yliopistossa on voinut opiskella farmasiaa Farmasisian laitoksella vuodesta 1897:
http://www.helsinki.fi/farmasia/tietoa/historia.htm
Varsinainen Farmasiamatrikkeli on julkaistu vain vuonna 1992. Helsingin yliopiston keskusarkistosta löytyy kuitenkin Farmasian laitoksen opiskelijamatrikkeli 1908-1976.
Voit ottaa yhteyttä tai mennä käymään Keskusarkistossa. Yhteystiedot löytyvät linkin kautta:
http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/
Laulellen on Olle Bergmanin 1950-luvun puolivälissä säveltämä kappale, jonka suomeksi on levyttänyt Olavi Virta vuonna 1955. Laulun alkuperäinen nimi on Sjung och le.
Laulun sanat ja nuotit löytyvät Suuresta Toivelaulukirjasta numero 13. Laulettuna kappale löytyy cd-levyilta:
Virta Olavi: Kootut levyt. Osa 19 : 1955. Fazer Records, 1995.
Laulu on myös mukana sikermässä cd-levyllä:
Virta, Olavi: Kootut levyt. Osa 28 : 1960-1962. Fazer Finnlevy, 1993.
Ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoista levyjä on hyvin saatavilla.
Valitettavasti kirjastolla ei ole lainausoikeuksia Komisario Palmun DVD-elokuviin. Kirjastojen täytyy tekijänoikeudellisista syistä ostaa lainausoikeudet elokuviin, mutta kaikkiin elokuviin lainausoikeuksia ei ole edes saatavilla.
Pieni määrä stressiä voi parantaa sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia ja estää esimerkiksi ikävystymistä. Voimakas ja pitkään jatkunut stressi johtaa kuitenkin monenlaisiin haitallisiin oireisiin, muutoksiin terveydessä ja jopa sairauksien puhkeamiseen. Ihmiset reagoivat kuitenkin hyvin yksilöllisesti samankin kaltaiseen tilanteeseen: oireet voivat olla psyykkisiä, fyysisiä tai niitä ei juurikaan ole. Aihetta on tutkittu ja siitä on kirjoitettu hyvin paljon. Yllä olevat tiedot ja tietoa vaikutuksista tarkemmin löytyvät Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n sivuilta:
http://www.yths.fi/terveystieto_ja_tutkimus/terveystietopankki/112/stre…
Työterveyslaitoksen Työ Terveys Turvallisuus –lehti (2011/8) listaa stressin vaikutuksia…
Kasvien selviytyminen pitkästä epäsuotuisasta vuodenajasta edellyttää syksyistä talveentumista, jonka aikana muutokset aineenvaihdunnassa parantavat kasvin kykyä sietää pakkasta, routaa ja muita talvisia stressitekijöitä. Varsinkin puilla tärkein talveentumisen käynnistämistä ja ruskan alkamista ajoittava tekijä on valon määrän vuotuinen vaihtelu eli lyhenevä päivä. Valojakso ei kuitenkaan ole ainoa talveentumiseen vaikuttava ympäristötekijä, vaan myös alhaiset lämpötilat edistävät prosessia.
Kausivihannilla lajeilla eli kasveilla, jotka pudottavat lehtensä, ruska on näkyvä merkki talveentumisen käynnistymisestä. Ruskan värit alkavat hehkua, kun lehtivihreä eli klorofylli alkaa hajota. Kasvi kuljettaa lehdistään varteen ja silmuihin…
Pekkarinen on savolainen sukunimi. 1500-luvulta siitä on mainintoja Pellosniemeltä, Rantasalmelta, Vesulahdelta ja Tavinsalmelta.
Tuhkanen-nimisiä on asunut 1500-1600-luvulla ainakin Pellosniemellä, Juvalla, Kangasniemellä, Sortavalassa, Kesälahdella, Sotkamossa ja Kemissä.
Kalliokoski on pääosin länsisuomalainen nimi. Eniten tämännimisiä on Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, Oulussa ja Tampereella. Muutaman kerrannimi on otettu nimenmuutoksen myötä: esim. nimet Backman ja Fossi on joissakin tapauksissa suomennettu Kalliokoskiksi 1900-luvun alussa.
Syrjälä on yleinen talonnimi koko Suomessa. Sukunimenä sitä esiintyy Porvoo-Oulu-linjan länsipuolella.
Kokkonen on savolainen ja kannakselainen sukunimi. 1500-luvulla Kokkosia oli ainakin…
Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen sivuilta ( https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm ) kaikki kirkonkirjat ja muu materiaali ei ole nähtävissä, jos ei ole yhdistyksen jäsen! Jos ei vielä jäsenenäkään näe toivottuja dokumentteja on käännyttävä kyseisen seurakunnan puoleen. Seurakuntien käytännöt kuulemma vaihtelevat ja joissain dokumentteihin voi päästä tutustumaan hyvinkin nopealla aikataululla, mutta toisissa tapauksissa pitää tiedot pyytää lomakkeilla ja odotusaika voi olla 6 kk tai jopa 12 kk.
Sukututkimuksen saloihin varsin syvälle vie vanhahko (1994), mutta yhä tiettävästi hyvin perus-prinsiipit esittelevä kirja 'Selvitä sukusi - tietoa sukututkijalle' (Toim. Marja-Liisa Putkonen, ISBN 951-692-297-X )…
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan (2004) mukaan aprikoida-verbin ainoa vastine on karjalan kielen sana aprikoija. Sanan äännerakenne ja levikki viittaavat siihen, että kyseessä voisi olla venäläinen laina, mutta varsinaista lainaetymologiaa ei ole tiedossa. Aprikoosi ei ole sukua aprikoida-sanalle, sillä aprikoosi on lainattu suomeen ruotsin sanasta aprikos.
Tilastokeskuksen rahanarvonmuuntimen mukaan vuoden 1969 rahamäärää 1 200,00 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2022 oli 2 012,60 euroa.
Lähde: Tilastokeskuksen rahanarvomuunnin: https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Tilastokeskuksella on tilastoja myös palkoista: https://guides.stat.fi/kotimaisentilastotiedonopas/palkatjatyovoimakust…
Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-yrityshaulla löytyy rekisterinumerolla 150.321 tieto Oy Stefan Kollman Ab:sta, jonka toiminta on lakannut 1.8.1983. Liike toimi Fredrikinkatu 31:ssä nimellä Kollman Kappa. Liikeyrityksestä saattaa löytyä lisää tietoa Helsingin kaupunginmuseosta tai -arkistosta. Kollman(n) oli syntyisin itävaltalaisesta juutalaisperheestä, joka pääsi Suomeen pakolaisena 1930-luvulla. Kyseisen takin valmistusmaata emme pysty varmistamaan.
Lähteet: Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-yrityshaku, verkkosivusto Vaatekauppa.fi
Ruokasooda on natriumbikarbonaattia (NaHCO3) ja ruokasuola on natriumkloridia (NaCl). Molemmat sisältävät natriumia, joka on yksi suolan komponenteista, mutta ruokasooda ei ole suolaa, mikäli sillä tarkoitetaan ruokasuolaa.
