Porvon kirjaston käyttösäännöissä mainitaan, että viottuneistä videoista, dvd-levyistä yms. peritään asiakkaalta kirjaston määräämä korvaushinta. Videokasetteja, joiden nauha on poikki, emme voi korjata, koska viottunut nauha katkeaa pian uudelleen ja voi myös vahingoittaa asiakkaiden videolaitteita.
Tiedustelimme myyjältä, voiko ko. videota ostaa uuden kappaleen kirjastoon, mutta saimme kuulla, ettei sitä ole enää saatavana. Tässä tapauksessa meidän täytyy periä asiakkaalta videon koko hinta eli 42 euroa. Asiakas saa korvaamansa videokasetin omakseen.
Videoita ei asiakas voi korvata jollakin toisella videolla, koska kaikilla kirjaston videoilla täytyy olla lainausoikeudet. Juuri nämä kirjasto-oikeudet tekevät kirjaston videoista…
Kyseessä on Franz Kafkan novelli Rangaistussiirtolassa, joka sisältyy kokoelmiin Nälkätaiteilija sekä Novellin parhaita. Kirjojen saatavuustiedot löytyvät HelMetistä osoitteessa www.helmet.fi.
Eipä löydy. Joistakin kirjastoista on elokuva lainattavissa DVD-levynä ja sen musiikki cd-levynä, mutta nuottia ei ole kirjastojen kokoelmissa.
Tieto löytyy kirjastojen Frank-monihaun kautta:
http://monihaku.kirjastot.fi/
HelMet-kirjaston (pääkaupunkiseudun yleiset kirjastot) kokoelmista löytyy aineistohaussa osoitteessa http://www.helmet.fi sanahaussa lausekkeella itsemurha** and not kaunokirja** and not elokuva** lukuisia teoksia, esim. seuraavat:
1 Helposti särkyvää : nuoren kasvun turvaaminen / toimittanut Kaarina Määttä KIRJA 2007
2 Lähde. 2006 : Kuolema : historiatieteellinen aikakauskirja / julkaisija Labyrintti ry - Joensuun yli KIRJA 2006
3 Lopun elämää : itsemurhan tehneiden läheiset kertovat / [toimittanut] Mari Teinilä KIRJA 2006
4 Ibsen Suomessa / Hanna Korsberg (toim.) KIRJA 2006
5 Miten päästä yli mahdottoman? : narratiivinen tutkimus itsemurhamenetyksistä / Tuula Uusitalo KIRJA 2006
6 Surman jälkeen itsemurha :…
Ranskalainen Nobel-kirjailija Albert Camus (s.1913) kuoli 4. tammikuuta vuonna 1960 auto-onnettomuudessa Villeblevinissa lähellä Pariisia. Auton, joka oli merkiltään Facel Vega FV3b, omisti hänen kustantajansa Michel Galimard. Camus ei itse ohjannut onnettomuusautoa.
Tapahtumapaikalla otettu kuva kolariautosta löytyy osoitteesta
http://www.viewimages.com/Search.aspx?mid=2667834&epmid=3&partner=Google .
Kuva löytyy Googlen kuvahausta myös mm. hakusanoilla facel vega wreck.
Kuvan alla olevassa tekstissä sanotaan, että kuva on vain katselutarkoitukseen.
Muut lähteet:
http://www.meta-religion.com/Philosophy/Biography/Albert_Camus/albert_c…
http://de.wikipedia.org/wiki/Albert_Camus#Tod
Hyllypaikka ei toimi HelMetissä hakuterminä juuri tuosta mainitsemastasi syystä: eri kirjastot käyttävät sitä eri tavoin. Kirjastoilla täytyy nimittäin olla mahdollisuus merkitä omiin kokoelmiinsa erilaisia asioita oman tarpeensa mukaan. Osa kirjastoista tekee hyvinkin yksityiskohtaisia merkintöjä tuohon Hyllypaikka-kenttään, osa taas ei. Esimerkiksi Pasilassa kaikkia kaunokirjallisuuden lajeja ei siihen välttämättä merkitä. Eri kirjastojen hyllypaikkamerkinnöistä ei ole mitään listaa, eikä oikein voi ollakaan, koska joka päivä tähän kenttään saattaa tulla uudenlaisia merkintöjä.
Tehokkain tapa etsiä haluamaasi kirjallisuutta on valita HelMetin etusivulta kohta "Tarkenna hakua". Kirjoita sitten hakukenttään vaikkapa "tieteiskirjallisuus…
Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirja (WSOY, 1979) esittelee päivätyöpirkan, muistiinpanovälineen, johon merkittiin torpparin työpäivien määrä. Pirkka oli puukapula, jonka yhteen sovitettuihin puoliskoihin tehtiin merkit, minkä jälkeen kumpikin osapuoli otti oman puoliskonsa haltuunsa. Tarvittaessa voitiin puoliskojen merkkejä verrata keskenään. Vuorelan kirjan sivulta 341 löytyy piirros päivätyöpirkasta hakusanan "pirkka" kohdalta.
Tiedot tuetuista kameramalleista löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneiden Info-sivulta, kun klikkaa kohtaa Käyttöopas ja sen jälkeen vielä kohtaa Digikamera. Oppaassa sanotaan näin:
Tuetut kameramallit (huomaa, että myös useat muut kamerat toimivat Asko-koneessa, mikäli ne eivät vaadi erillisiä ajureita):
Canon: Ixus 40*, Ixus 500*, PowerShot A510*, Powershot S2 IS*
Olympus C-50 Zoom**
Panasonic Lumix DMC-TZ1**
Sony Cyber-shot DSC-P93**
* toimii kuvankäsitteluohjelman kautta (twain)
** toimii levyasemana (E tai F-asema)
Käyttöopas, joka sisältää myös muita ohjeita digikameran käytöstä Asko-koneilla, löytyy osoitteesta:
http://www.lib.hel.fi/asko/info.htm
Ulrich Lins on kirjoittanut esperantonkielisen teoksen La dangera lingvo: studio pri la persekutoj kontrau esperanto.
Tämä teos on aikanaan kuulunut Oulun maakuntakirjaston kokoelmiin.
Saksankielinen käännös löytyy Tampreen yliopiston kirjastosta:
Lins, Ulrich: Die gefährliche Sprache : die Verfolgung der Esperantisten unter Hitler und Stalin. Gerlingen : Bleicher, 1988.
Samantapaisia teoksia löytyy esim. Kaari Utrion ja Tuula Rotkon
tuotannosta. Utriolta esim. Pirkkalan pyhät pihlajat sekä Vaskilintu,
Rotkolta Riikka Näkijä. Myös Helena Wariksen Uniin piirretty polku
käsittelee maagista muinaissuomalaisuutta.
Raili Mikkasen nuortenkirjatrilogia Myrkkypuun marjat, Kahdentoista
vala ja Pähkinäpuinen lipas sijoittuvat 1600-luvulle. Myös Maria
Vuorion Kultaraha nurkan alla liittyy suomalaiseen mytologiaan.
Muistiinpanosi viitannee tähän:
Carlo Ginzburg: Juusto ja madot - 1500-luvun myllärin maailmankuva (Gaudeamus, 2007)
1500-luvulla Italiassa eläneen mylläri Domenico Scandellan eli Menocchion omintakeiset ajatukset herättivät historiantutkija Carlo Ginzburgin uteliaisuuden, kun tämä törmäsi niihin udinelaisessa paikallisarkistossa 1960-luvulla. Noin 400 vuotta aikaisemmin Menocchion ajatuksista oli kiinnostunut myös inkvisitio, jolle mylläri joutui tekemään tiliä käsityksistään Jumalasta, uskonnosta ja maailmankaikkeudesta.
Inkvisition kuulustelupöytäkirjojen perusteella Ginzburg hahmottelee Menocchion maailmankuvan, joka ei ollut sopusoinnussa katolisen kirkon eikä kerettiläisten lahkojen oppien kanssa. Hänen mukaansa se heijastaa…
Tässä lista muutamista teoksista, jotka voisivat vastata etsimääsi:
Nina Honkanen: Joka kymmenes vuosi (Wsoy, 2005) – kuvaa 90-luvun lamaa ja talousvelkaa
Jera Hänninen: Harakkapoika (Bazar, 2006) - konkurssi
Tommi Liimatta: Aksel Sunnarborgin hymy : romaani (WSOY, 2004)
Hanna Marjut Marttila: Kertoi tulleensa petetyksi (Otava, 2002)
Hanna Marjut Marttila: Lahjakas Anu Lovack (Otava, 2005)
Hannu Raittila: Pamisoksen purkaus (WSOY, 2005)
Arto Salminen: koko tuotanto käsittelee kysymyksesi teemoja
Turkka Hautalan: Salo (Gummerus, 2009)
Jani Saxell: Ensilumi ja muita novelleja (WSOY, 2002)
Jani Saxell: Unenpäästäjä Florian (Avain, 2010)
Maarit Verronen: Karsintavaihe (Tammi, 2008)- tieteiskirjallisuuden näkökulma aiheeseen, dystopia…
Valtioina Venäjä/Neuvostoliitto ja Yhdysvallat eivät todellakaan ole koskaan olleet sodassa toisiaan vastaan. Mutta kuten kysyjä olettaa, ovat - sikäli kun tiedämme - niiden sotilaat joskus taistelleet toisiaan vastaan.
Venäjän sisällissodan aikaan vuosina 1918-1922 Yhdysvallat oli siirtänyt joukkojaan Venäjän Kaukoitään, mutta tiedossa ei ole, taistelivatko ne mitään sodan venäläistä osapuolta vastaan. Todennäköisesti Yhdysvallat vetäytyivät alueelta ennen kuin bolševikit, joita sisällissodan lopputuloksen vuoksi voi kai pitää Venäjän/Neuvostoliiton valtion edustajina, varsinaisesti vakiinnuttivat täällä valtansa.
Korean sodassa 1950-1953 Pohjois-Korean armeija oli Neuvostoliiton aseistama ja kouluttama. Taisteluihin osallistuivat myös…
Mot-verkkosanakirjan Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanan puolillaan merkitys on "puoliksi, puoliväliin täynnä". Puoliksi-sanalle samainen sanakirja antaa kaksi merkitystä:
"1. kahteen yhtä suureen osaan, kahtia. Leikata leipä puoliksi. Voitto pantiin puoliksi.
2. (rinn. puoleksi) puoleen määrään asti, puolittain. Puoliksi palanut puu. Vene oli puoliksi maalla, puoliksi vedessä. Hanke toteutui vain puoliksi. Ovi on puoliksi auki. Puoliksi leikillään. Ei puoliksikaan niin etevä kuin veljensä."
Sanakirjan mukaan ilmaus puoliksi täynnä, puoliksi tyhjä näyttäisi olevan suomen kielen mukainen.
Sanonnan alkuperästä tai vaikutuksesta asennoitumiseen ei löytynyt tietoa.
Parhaiten voit tutustua niihin Julinin lehtisalissa, missä kuluvan vuoden numerot ovat paikalla ja vuoden 1999 numerot arkistossa.
Kokoelmatietokantamme lehtiluettelosta näet, mihin aluekirjastoihin lehti tulee. (Webissä http://www.turku.fi/kirja/lehtiluettelo/lehtilue.html)
Kysymykseen on vastattu aiemmin: https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-the-bourne-identity-on?language_con…
Alkuperäiseen vastaukseen lisään, että ensimmäisessä romaanissa The Bourne Identity (Medusan verkko, 1980) mainitaan salainen operaatio nimeltä Medusa, joka liittyy päähenkilön taustaan. Päähenkilön todellisen henkilöllisyyden selvittäminen on tarinan keskeinen juonne, minkä alkuperäinen nimikin tekee selväksi. Ilmeisesti tässä on haettu ajatusta, että tuon vuosien takaisen operaation alkuun panemat tapahtumat ovat "verkko", johon päähenkilö on takertunut.
Medusan verkko on myös luultavasti vaikuttanut jännittävämmältä nimeltä agenttitrillerille kuin "Bournen henkilöllisyys", varsinkin kun nimen Bourne…
Aki Kaurismäen elokuvan Mies vailla menneisyttä (2002) lopussa soi Marko Haaviston säveltämä kappale Jää mun luo eli Stay. Englanninkieliset sanat kappaleeseen on tehnyt Vesa Haaja. Kappaleen esittävät Marko Haavisto & Poutahaukat.
https://www.imdb.com/title/tt0311519/soundtrack/?ref_=tt_trv_snd
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1043868
Myöskin sisältää sanan myös sekä liitteen -kin, jonka merkitys on ’myös’. Kokonaisuus on siis merkityksen kannalta toisteinen. Sama koskee myös-sanan ja -kin-liitteen yhdistelmää, jossa -kin on kiinnittynyt eri sanaan. Usein merkitystä ’myös’ ilmaisemaan riittää joko pelkkä myös tai pelkkä -kin.
Kielteinen (ei) myöskään eroaa myöskin-sanasta siinä, että siihen liite -kään kuuluu erottamattomasti: toisteinen "myös tänäänkin" voidaan korvata sanomalla kieliopillisesti korrektisti "myös tänään", mutta "ei myöskään tänään" ei vastaavalla tavalla ole korvattavissa ilmaisulla "ei myös tänään".
Kieltoa vahvistava myöskään on neutraali ja yleiskielen mukainen. Se…
