Kuopion kaupunginkirjaston musiikkiosastolla on saatavana Brahmsin unkarilaisiin tansseihin nro 4 ja 5 monenlaisia nuottisovituksia, mm. pianolle, pianolle nelikätisesti sekä viululle (mukana pianosäestys). Nuotteja voit tiedustella musiikkiosastolta tai halutessasi pyytää myös kaukolainaan oman paikkakuntasi kirjaston kautta.
Lefkaksen (käytetään myös nimeä Lefkada) saaresta löytyy tietoa useista Kreikan saaria käsittelevistä kirjoista.
Piki-kirjastojen alueella uusimpia kirjoja ovat:
Greek islands (Lonely Planet), 2004
Kreikan saaret (Kaupunkikirjat), 2003
Seuraavista lehdistä löytyy artikkeli Leftaksen saaresta:
Matkaopas 2006, nro 1
Matkalehti 2002, nro 3
Immanuel Kantin (1724-1804) kotikaupunki Itä-Preussin Königsberg (nyk. Kaliningrad) pystyi varmaankin yliopistokaupunkina tarjoamaan monipuolista musiikillista ammattitaitoa. Kantin aikakauden aattelliset puitteet muodostuivat kirkollisesta puhdasoppisuudesta, herätyskristillisestä pietismistä ja valistusfilosofiasta, joka ei Saksassa yleensä ollut omaksunut yhtä radikaalia luonnetta kuin esim. Ranskassa. Kant oli saanut vaikutteita kaikista kolmesta. Koska hän ei filosofisessa ajattelussaan ja opetustoiminnassaan aktiivisesti toiminut kirkkoa ja uskontoa vastaan, voimme olettaa että hän on viettänyt joulua eikä ole vierastanut juhlanvieton uskonnollisiakaan aineksia. Valistuksen ja yksilöllistä hurskautta korostavan pietismin…
Kyseessä lienee Sergei Kozlovin satukirja "Makea porkkanametsä: satuja" (WSOY, 1989). Kirjan sivulla 76 on satu "Afrikan reuna", jossa jänis lähtee purjehtimaan kookospähkinällä ja purjeena on banaaninlehti. Purjehtivasta jänöstä on pieni kuvakin!
Merirosvoista kertovia fiktiivisiä kirjoja on viime vuosina ilmestynyt joitakin, jos siis sailor-kirjoilla tarkoitat sellaisia?
Kaksi melko tuoretta kirjaa on muun muassa Somper, Vampiraatit; Rees, Merirosvoja! Viimeksi mainittu kertoo kahden naismerirosvon seikkailuista.
Muutaman vuoden vanhempia ovat romaanit: Ruusuvuori,Itämeren merirosvot: piraattitarinoita pohjoisesta; Smith, Monsuuni; Edessä tyrskyjä!: kertomuksia merestä ja merenkulkijoista; Jo viheltää takilassa: kertomuksia merestä ja merenkulkijoista.
Puhelinlankojen "vongunta" on tuulen aiheuttamaa; talven ja pakkasen kanssa sillä ei pitäisi olla mitään tekemistä.
Göran Grimvall kirjoittaa ns. Kármán-ilmiöstä kirjansa Miksi taivas on sininen? (WSOY, 1995) osiossa "Tuulen suhina". Ilmiö syntyy, kun ilmavirta osuu poikkileikkaukseltaan pyöreään tankoon - esimerkiksi pingotettuihin köysiin tai vaijereihin - kohtisuoraan sivulta. Tankoon osuvan ilman virtaus häiriintyy niin, että tangon taakse syntyy ilmapyörteitä. Näiden pyörteiden värähtelytaajuus on suoraan verrannollinen tuulen nopeuteen ja kääntäen verrannollinen tangon paksuuteen. Jos tuulen nopeus on 22 metriä sekunnissa ja tangon paksuus on yksi senttimetri, sen synnyttämien pyörteiden taajuus on 440 hertsiä (yksiviivaisen a:n…
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla Andreas Staikosin Herkullisia suhteita.
Kirjan takakannen esittelyteksti tiivistää tarinan juonen seuraavasti: "Kreikkalaiskirjailijan veikeässä pikku romaanissa Nanan kaksi rakastajaa, Damoklis ja Dimitris, hemmottelevat lemmittyään herkkuaterioita valmistamalla. Vaikka he ovat naapureita, he eivät aluksi tiedä toisistaan. Kun totuus paljastuu, kilpailu Nanan suosiosta kiihtyy jännittäväksi."
Toiseksi vaihtoehdoksi on ehdotettu Anthony Capellan romaania Ruokaa amore.
"Laura on kaunis amerikkalainen opiskelija, joka joutuu italialaismiesten piirittämäksi auringon lämpöä ja historiaa huokuvassa Roomassa. Kuumaveriset Tommaso ja Bruno taistelevat Lauran rakkaudesta valmistamalla hänelle toinen…
Tätä on kysytty ennenkin joitakin vuosia sitten, mutta vastausta ei löytynyt silloin eikä löytynyt nytkään.
Kaksitoistaosaisen englanninkielisen kirjasarjan The works of Aristotle hakemistossa ainoa viite punkkeihin oli Historia animaliumin ’The tick is generated from couch-grass,’. Parasiitti-hakusanat eivät myöskään tuottaneet sopivaa sitaattia.
Lukemattomilla nettisivuilla todellakin esiintyy tuo kysytty pätkä, usein niin että ensin siteerataan edellä mainittua Historia animaliumin lausetta ja sitten lisätään, että Aristoteles myös sanoi punkkien olevan inhottavia loisia. Sitä ei koskaan kerrottu, mistä Aristoteleen teoksesta jälkimmäinen lause on peräisin.
Hei, kannattaa varmistaa asia Teostosta http://www.teosto.fi/teosto/websivut.nsf. Se, että musiikki on lainattu kirjastosta, ei muuta asiaa. Kyse on julkisesta esittämisestä. Kun esitys on julkinen, tilaisuuden järjestäjä tarvitsee esittämiseen musiikin tekijöiden luvan. Edellisestä on kumminkin poikkeuksia. Tällaisia poikkeuksia voivat olla se, että teosten esittäminen ei ole pääasia, tilaisuus on maksuton eikä sitä järjestetä ansiotarkoituksessa. Tekijänoikeuslaki löytyy osoitteesta
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pi….
Helpointa olisi, jos hän noutaisi varauksesi ja lainaisi ne omalla kortillaan. Silloin homma toimii niin, että hän vain kertoo asiakaspalvelutiskillä, mitä varauksia on hakemassa. Jos noutajalla ei ole kirjastokorttia, se voidaan tehdä nopeasti, jos hänellä on kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Varaukset on mahdollista lainata myös sinun kortillesi, mutta silloin varausten noutajalla täytyy olla allekirjoitettu valtakirjasi. Valtakirjasta täytyy käydä ilmi, mitä varauksia noutaja on hakemassa ja mille kortille.
Kollegat ympäri Suomen vinkkasivat vielä näitä kotimaisia romaaneja, joissa käsitellään yksinäisyyttä:
Bargum, Johan: Syyspurjehdus
Carpelan, Bo: Benjamin
Haahtela, Joel: Perhoskerääjä ja Elena
Hietamies, Eve: Niin paljon kuuluu rakkauteen
Huovi, Hannele: Pesula
Jalonen, Riitta: Hula-hula
Kaipainen, Anu: Vihreiksi poltetut puut
Karumo, Antti: Männyt
Kilpi, Eeva: Unta vain ja Kuolinsiivous
Kummu, Essi: Karhun kuolema
Kälkäjä, Mirjam: Umpistaival
Lehtolainen, Leena: Tappava säde
Liehu, Rakel: Helene
Lundberg, Ulla-Lena: Kökarin Anna
Lönnroth, Helena: Murhaaja tulee netistä
Melender, Tommi: Ranskalainen ystävä
Nevanlinna, Arne: Hjalmar, Marie ja Varma
Nuotio, Eppu: Onnellinen loppu
Onkeli, Kreeta: Beige
Pakkanen, Outi: Pelistä pois
Parkkinen…
Kyllä, jokaisella kirjalla on oma numeronsa, jolla pystytään yksilöimään saman teoksen eri kappaleet. Numero näkyy kirjassa olevassa viivakooditarrassa. Aiemmin näitä numeroita rakennettiin Seinäjoella isbn-numeron perustella (isbn+niteen järjestysnumero+sijaintia tarkoittava numero, esim. 01=pääkirjasto). Nykyään viivakoodin alussa on kuntatunnus 743, jonka jälkeen tulee kirjain N, erotukseksi kirjastokortin numeroista, jotka alkavat 743A. Kirjaimen jälkeen tulee juokseva numerointi, eikä samaa numeroa voi tulla useammalle eri teokselle.
Helsingin sovittelutoiminnan sivuilla osoitteessa http://www.sovittelutoiminta.fi/in_english käytetään itse toiminnasta termiä ”mediation in offences and disputes”. Sivuilla olevassa esitteessä käytetään sovittelijasta termiä ”voluntary mediator”.
Kenties siltä pohjalta voisi muodostaa termin ”voluntary mediator in offences and disputes”, joka selittäisi, mistä on kysymys. Tuollaista termiä tosin ei ainakaan Google-haun mukaan näytä olevan käytössä, mutta ainakin täsmällinen merkitys välittyisi.
Joku muu voi käydä lainaamassa varaamasi kirjan. Tällöin hän joko lainaa kirjan omalle kortilleen tai mikäli haluat hänen lainaavan sen sinun kortillesi, sinun pitää kirjoittaa hänelle mukaan vapaamuotoinen, kertaluontoinen, päivätty valtakirja, josta käy ilmi varaamasi kirjan nimi.
Yleisten kirjastojen koko ja siitä johtuen niiden kokoelmien laajuus vaihtelee paikkakunnasta ja alueesta riippuen. Jokaisessa Suomen kirjastossa ei varmastikaan löydy kirjoja tai lehtiä haluamastasi aiheesta. Mutta se ei tarkoita sitä, että pienen kunnan kirjaston asiakas ei saisi haluamaansa kirjaa tai muuta aineistoa ulottuvilleen. Suurten maakuntakirjastojen kokoelmat ovat kaikkien kirjaston käyttäjien ulottuvilla kaukolainamahdollisuuden ansiosta.
Kun en tiedä mikä on lähikirjastosi, asutko maalla vai kaupungissa, on syytä antaa vain vinkkejä miten ja mistä aineistoa kannattaa hakea.
Internetissä voit tehdä hakuja yleisten kirjastojen tietokantoihin sivulla http://www.kirjastot.fi/ Asiasanahaussa kannattaa käyttää sanoja VAMMAISUUS…
Runo on nimeltään Uamupäevän kuva ja se löytyy Kalle Väänäsen kirjasta Sanarieskoo. Kirja sisältää Väänäsen koottuja murrerunoja ja on lainattavissa Lohjan kaupunginkirjaston pääkirjastosta.
Ehdotuksia musiikkihankinnoista Helsignin kaupunginkirjastolle voi tehdä internetin kautta menemällä ensin kirjaston pääsivulle http://www.lib.hel.fi . Sieltä löytyy kohta Hakemisto jota klikkaamalla pääsee aakkostettuun hakemistoon. H-kirjaimen kohdalta löytyy otsikko Hankintaehdotus. Sitä klikkaamalla pääsee kohtaan Internetin välityksellä,jonka kautta löytyy varsinainen Hankintaehdotussivu.
Voi tehdä myös siten,että pääsivulta http://www.lib.hel.fi avataan kohta Tiedonhaku internetistä,sen jälkeen Kirjastot ja kokoelmat,ja sieltä Henkilökuntahaku. Sen valitsemalla löytyy valikko Osaamisalue,johon voi kirjoittaa sanan musiikki,jolloin saa näkyviin listan musiikkiin erikoistuneesta henkilökunnasta. Heihin voi myös ottaa yhteyttä…
Helsingin kaupunginkirjastossa kirjaston peruskäyttö on maksutonta. Jos kuitenkin kirjaston aineisto palautetaan myöhässä, perittävät myöhästymismaksut ovat joulukuussa -01 seuraavat Laina / päivä: aikuiset 0,50 mk (0,08 €), enintään 30 mk (5,05 € ) Video ja CD-ROM / päivä / tallenne; 4 mk (0,67 €) / päivä, aikuiset ja lapset; enintään 60 mk (10,09 € ) / tallenne.
Mahdollisesti kertyneet myöhästymismaksut tai muut kirjastossa perittävät maksut säilyvät asiakaskirjanpidossa, samassa järjestelmässä ovat niin Helsingin-, Espoon-, Vantaan kuin Kauniaisten kaupunginkirjasto. Helsingin kaupunginkirjaston käyttösääntöjen mukaiset kirjastossa perittävät maksut löytyvät tarkemmin osoitteesta http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h23/q110.htm#…
