Ainakaan Hessen nimissä julkaistun suomeksi käännetyn lyriikan joukosta tällaista runoa ei löydy. On mahdollista, ettei sitä ole lainkaan suomennettu.
Hermann Hesse on tavallisesti ilmoitettu tämän Das Leben, das ich selbst gewählt -nimisen runon kirjoittajaksi, mutta täyttä varmuutta sen tekijästä ei ole. Se ei ole peräisin yhdestäkään Hessen julkaisemasta kirjasta, eivätkä sitä tiettävästi ole Hessen kirjoittamaksi pystyneet vahvistamaan sen paremmin hänen saksalainen kustantajansa Suhrkamp kuin Hesse-museoiden asiantuntijat Saksassa ja Sveitsissä.
Heino Kaski oli säveltäjä, joka syntyi Pielisjärvellä (nyk. Lieksa) vuonna 1885.
Meren rannalla -niminen laulu (Op. 11 No. 4), joka on sävelletty Larin-kyöstin tekstiin, on tehty vuonna 1917.
Sinisellä sillalla -teos (Op. 26 No. 1) on myös sävelletty Larin-kyöstin tekstiin. Sen tekijänoikeusvuosi on 1921.
Molempien laulujen nuotit ja tiedot löytyivät "Heino Kaski : yksinlauluja - solosånger - lieder" -nuottijulkaisusta (Tuloisela, Matti, toim., Warner/Chappell Music Finland 1998.)
Molemmat laulut löytyvät esimerkiksi seuraavalta äänilevyltä (LP): Kaski, Heino, et al. Barcarole: Lauluja = Songs. (Fuga, 1984.)
Marja Kurkelasta ei kovin paljon löydy tietoa. Meillä on kuitenkin täällä Tampereen kaupunginkirjastossa hänestä kerättynä lehtileikkeitä, jotka saa lainaan viikoksi. Lehtileikkeitä voi pyytää virkailijalta.
Marja Kurkela on kirjoittanut myös teoksen Toinen nainen vasemmalta, 1977.
Suomen kirjailijat -matrikkelista Kurkelasta löytyy myös lyhyt selostus.
Netistä ei tosiaan löydy juuri mitään tietoa kyseisestä taitelijasta. Yhden teoksen kohdalla mainitaan Münchener Schule, joka Wikipedian mukaan viittaisi Münichin kuninkaalliseen kuvataidekouluun (Akademie der Bildenden Künste). Rassbergin nimeä ei kylläkään erikseen mainita nimiluettelossa.
Pyysin lisätietoja sähköpostilla Münchenin kuvataideakatemian kirjastosta sekä huutokauppa ZeitGenossenilta, jossa Rassbergin teos on ollut myynnissä ja odottelen vastausta.
Pelkästään Saksan kuvataidetta käsittelevää aineistoa Helmet-kirjastoista löytyy melko vähän. Varasin nyt tarkasteltavaksi kirjat German art in the 20th century : painting and sculpture 1905 - 1985 sekä Deutsche Kunst im…
Saippuakupla-aine on nimensä mukaisesti saippuaa ja vettä eli pari tippaa vaikka astianpesuainetta ja loput vettä. Näin kirjastonhoitaja ainakin muistaa lapsena homman hoidelleensa.
Tieteellinen näkökulma saippuakupliin löytyy seuraavasta linkistä:
http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/kysykemiasta/arkisto/saippuakupli…
Kaikkien Suomen kaupungin- tai kunnankirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kunnankirjastot/ .
Pääkaupunkiseudun kaupunkien avoimista työpaikoista, kesätöistä ja keikkatöistä löytyy tietoa osoitteista:
Helsingin kaupunki http://www.helsingintyopaikat.fi/
Espoon kaupunki http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;29;11891
Vantaan kaupunki http://www.vantaa.fi/i_alaetusivu.asp?path=1;14800 .
Seure Oy http://www.seure.fi/ välittää Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginvirastoihin, myös kirjastoihin (sivistysala), keikkatyöntekijöitä. Sivuilta löytyy myös kirjastoalan hakulomake.
Ilman koulutusta on vaikeaa päästä töihin. Helsingissä kaupunginkirjastoon keikkatöihin otettavilta edellytetään…
Turun kaupungin internet-sivuilta löytyvästä nimistöhausta (http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=11989&culture=fi-FI&cont…) löysin tiedon, että Virvoitus oli aikoinaan hyvin suosittu ulkoravintola, joka on sijainnut suunnilleen siinä kohdassa, jossa Uuden hautausmaantie eroaa Uudenmaantiestä. http://ympto.turku.fi/ympakaavi/sivut/Kaavoitus/sivut/Asemakaavoitus/si…
Turun kaupunginkirjastossa on laaja kokoelma Turun historiaa käsittelevää kirjallisuutta, mutta yksityiskohtaisen tiedon löytäminen vaatii tarkkaa lukemista. Kirjoista saattaisi löytyä lisää tietoa alueen historiasta. Selaamalla en kuitenkaan löytänyt enempää.
Anneli Asplund käsittelee kirjassaan ”Balladeja ja arkkiveisuja” myös ”Euran kirkkomaalta” -arkkiballadia, joka kuuluu euralaisen Frans Juho Järwisen (1857-1918) sepitteisiin. Laulun taustalla on ilmeisesti ollut todellinen tapahtuma, mutta laulu poikkeaa jonkin verran siitä, mitä paikkakunnalla on kerrottu. Asplundin kirjassa on laulusta useita toisintoja, sekä sanoituksia että melodianuotinnoksia.
Euran kirkkomaalla on tiettävästi hauta, josta Järwinen on saanut laulun aiheen. Asplund viittaa tässä kohtaa Savon Sanomien artikkeliin (6.4.1987) ”Maailmalta opittua. Euran viisu”. Eurassa on kerrottu torppari Iisakki Anttilasta ja hänen vaimostaan Fredriikasta. Heidän 16-vuotias tyttärensä Leena Sofia rakastui torpparin renkiin Hermanniin.…
Etsimäsi Anna-Mari Kaskisen runo on nimeltään Kallion mänty ja se alkaa "Ei ole multaa hennoille juurille".
Voit lukea runon teoksista Runometsä : kauneimmat lastenrunot (2005) ja Jos jäisi yksi sana : valittuja runoja ja lauluja (2007).
https://finna.fi/Record/helmet.1741698
https://finna.fi/Record/helmet.1834320
https://www.helmet.fi/fi-FI
Topeliuksen satu Lasse Liten ja siihen sisältyvä runo Lasse, Lasse liten! ovat tosiaan alkujaan ruotsinkielisiä kirjassa Läsning för barn 5 vuonna 1880. Linkki Zacharias Topelius skrifter
Runosta on monta suomennosta.
Ensimmäisessä suomennoksen koko teoksesta on julkaissut Porvoolainen kustantamo Werner Söderström 1883. Doria kuvailee teosta: "Nimiösivulla myös: Tekijän luvalla suomennettu. - Kuvilla varustettu painos.
Suomentanut Aatto Suppanen, paitsi runot Em. Tamminen ja Olof Berg." Linkki Lukemisia lapsille 5des osa
Tosin D Palanderin kirjapaino Porvoossa on julkaisut saduista Pikku-Matti ja Wähä-Lassi C. A. Grönebergin suomennoksen jo 1871. Linkki Doria.fi
Runo on julkaistu myös Immi Hellen…
Palautuspäivän näkee vain niistä kirjoista, jotka on palautettu myöhässä ja joista ei ole maksettu myöhästymismaksua. Ajoissa palautettujen kirjojen palautuspäivät eivät näy.
Maurice Blanchot'n teoksen Le dernier homme (1957) englanninnos The last man (1987) kuuluu Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talon kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/helka.9917232743506253
https://www.edition-originale.com/en/literature/first-and-precious-book…
Voit tiedustella omasta lähikirjastostasi mahdollisuutta tilata teos kaukolainaan.
https://www.tuusula.fi/lomake/show.tmpl?id=190&sivu_id=1721
Digi- ja väestötietoviraston osoitepalvelusta voi tiedustella, onko joku henkilö kuollut. Tietoja ei luovuteta kaikille, vaan siihen vaaditaan hyväksyttävä syy. Kenen tahansa tietoja ei voi luovuteta kysyjälle. Tiedot myös ovat maksullisia. Lue lisää: Kuolintodistukset | Tilastokeskus Muut todistukset | Digi- ja väestötietovirasto
Kyse on ilmeisesti laulusta, jonka alkusanat ovat "Saisinko, saisinko rinnallasi astua".
Melodianuotti sanoineen tähän lauluun löytyy laulukirjasta Karjalaisia kansanlauluja Kiihtelysvaarasta : Kyllikki Maliston kokoelma (Toim. Ahti Sonninen, 1978, ISBN 951-9363-11-4 ).
Teosta on useissa kirjastoissa, myös Lastu-kirjastojen kokoelmissa
Rautatiehotelli Kaivokatu 7:ssä esiintyy ensimmäisen kerran Helsingin osoitekalenterin (Adresskalender för Helsingfors stad) osastossa 'Hoteller och logis för resande' vuonna 1880. Hotelli toimi tässä osoitteessa ainakin vuosisadan vaihteeseen saakka. Vuoden 1900 jälkeiseen aikaan sijoittuvia viitteitä Kaivokadun Rautatiehotellista ei vastaani tullut. Hotellitoiminnan päätyttyä tilat olivat rautatien sairaalan käytössä. Siellä oli myös rautatieläisten asuntoja. Uuden rautatieaseman valmistuttua rakennusta pidettiin kaupunkikuvan pilaajana sen seinien "räikeiden reklaami-ilmoitusten" vuoksi ja sen purkamista suunniteltiin pitkään. Kaupungissa vallinneen asuntopulan vuoksi purkutöihin päästiin kuitenkin vasta syyskuussa 1925.…
En uskalla lähteä tulkitsemaa työtoverisi viestintää, mutta tässä muutama kirjavinkki:
Body talk : kehonkieli työelämässä / Judi James, 2002
Ruumiinkieli / Markku T. Hyyppä, 1986
Kehosi kielii / Anne Hietanen, 2001
Lisää aiheeseen liittyvää materiaalia löydät pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta.Aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi. Käytä esimerkiksi hakusanoja ruumiinkieli, sanaton viestintä, eleet,ilmeet,tulkinta.
