Kaikkiin kirjastoihin on hankittu journalistiikkaa käsitteleviä kirjoja. Uusimmat ja esim. kurssikirjoina käytetyt ovat kyllä enimmäkseen lainassa. Tässä muutamia Itäkeskuksen kirjastoon hankittujen kirjojen nimiä:
- Parempi lehtijuttu / Lauri Kotilainen
- Oivaltava toimittaja / Esko Salminen
- Toimittaja - tiedon etsijä ja vaikuttaja / Tapani Huovila
- Hyvä lehtijuttu : kirjoittajan opas / Lauri Kotilainen
- Lehdentekijän käsikirja / Lauri Kotilainen
Saat aihetta käsittelevistä kirjoista luettelon Helmet-tietokannan kautta (www.helmet.fi). Kirjoita aihe-hakuun jokin näistä sanoista: journalismi, toimitustyö tai toimittajat. Voit rajata haun koskemaan vain Itäkeskuksen kirjaston kirjoja näin: hae ensin jollakin hakusanoista, napsauta…
Kuopion kaupunginkirjaston lehtisalissa Kauppalehteä ja Taloussanomia paperiversioina säilytetään vain kuluva vuosi. Mikrotallenteina kyseisiä lehtiä vuosilta 2001 ja 2004 ei kirjastossamme ole, mutta voitte saada ne kaukolainana luettavaksi, ei kuitenkaan kotilainaksi. Mikrofilmit voitte lukea lehtisalin sukututkimushuoneessa mikrofilminlukulaitteen avulla ja tarvittaessa ottaa siellä kopioita (A3-kopion hinta 0,40e/kpl).
Kaukopalvelupyynnön voitte tehdä kirjaston tietopalvelussa (puh. 017-182319) tai netissä osoitteessa:
http://ncs.kuopio.fi/elomake/lomakkeet.php?lomake_id=312
Sieltä näette myös kaukopalvelumaksut.
Etsimäsi lehti löytyy Pasilan kirjaston kirjavarastosta, ja sen saa sieltä luettavaksi ja valokopioitavaksi paikan päällä kirjastossa. Kotilainaan sitä ei kuitenkaan anneta.
Tässä Pasilan kirjaston yhteystiedot:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/yhteystiedot/
Tietokantojen mukaan etsimäänne William Ross Wallacen runoa ei valitettavasti ole suomennettu.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi
http://www.kirjasto.sci.fi/runokanta/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Kysymänne runo on Viljo Kojon Kuollut mies ja se löytyy ainakin kokoelmasta Iloitse kanssani, johon Terttu Pajunen-Kivekäs on koonnut valikoiman huumoria luettavaksi ja lausuttavaksi. En tiedä missä Kojon kokoelmassa se on alun perin ilmestynyt, mutta ko. Iloitse kanssani -kokoelmaa voitte pyytää kaukolainaksi lähikirjastoonne.
Elokuvien tekijänoikeudellista tilannetta on yleensä vaikea selvittää julkisista lähteistä, mutta lähtökohtana voi pitää sitä, että ne lähes poikkeuksetta on kerätty elokuvaa levittävälle yritykselle. Leni Riefenstahl kuoli vasta 2003, joten ainakin hänen moraaliset oikeutensa elokuvan ohjaajana ovat voimassa vuoteen 2074 asti. Kansainvälisen elokuvatietokannan IMDB:n mukaan elokuvaa ovat olleet tuottamassa ainakin Olympia Film GmbH, International Olympic Committee ja Tobis Filmkunst. Todennäköisesti tiedon elokuvan tämänhetkisistä oikeudenhaltijoista saa Suomen elokuvatoimistojen liitosta (SEL), puhelin (09) 6877 2315 / (09) 6877 2313 tai tero.koistinen@filmikamari.fi. SEL varmaan myös osaa neuvoa, miten mahdollinen lupa on hankittavissa…
Matkasuunnitelmiin ja matkasuuntaan liittyviä ajatelmia löytyy Valittujen Palojen kokoelmasta Ajattomia mietteitä (1997), matkoista löytyy myös kokoelmasta Suuri ajatelmakirja (2006). Sinikka Salokorpi on toimittanut kokoleman nimeltä Pieniä sanoja sinulle, joka olet lähdössä matkalle (1990). Kiinalaista viisautta matkalla olosta löytyy Pertti Seppälän valikoimasta kokoelmasta Kiinalaista elämänviisautta (2006). Maija Paavilaiselta löytyy mietekirja nimeltä Reissunainen (2004).
Matkoihin eivät suoraan liity, kuitenkin liikkeellä oloon ja elämänfilosofiaan: Robert Louis Stevensonin Kävelyretkistä ja Henry David Thoreaun Kävelemisen taito. Mieleen tulee myös Santiago del Compostella pyhiinvaellusretkiä kuvaavat lukuisat kirjat.
Muuttuneen nimen voi vaihtaa kirjaston asiakasrekisteriin missä tahansa HelMet-kirjastossa eli Vantaan, Helsingin, Espoon tai Kauniaisten kaupunginkirjaston toimipisteessä. Tarvitset mukaan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, josta käy ilmi uusi nimi. Internetin kautta nimenmuutosta ei voi ainakaan toistaiseksi tehdä, eikä nimenmuutos kirjaudu automaattisesti kirjaston asiakasrekisteriin.
Vantaan kaupunginkirjaston toimipisteiden yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät osoitteesta http://www.vantaa.fi/fi/kirjasto/kirjastot_ja_aukioloajat_.
Kappale on Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan vain Toiveiskelmiä 9 -teoksessa, joka on vuodelta 1956:
https://finna.fi
Tätä nuottijulkaisua on vain Kansalliskirjaston ja Musiikkiarkisto Japan kokoelmissa:
http://www.kansalliskirjasto.fi/
http://www.musiikkiarkisto.fi/
Porin kaupunginkirjastossa on sidottuna vuosikertana Kunnallissanomat vuodelta 1973. Vanhemmat vuosikerrat löytyvät Helsingin yliopiston kirjastosta mikrofilmattuina. Lehdessä olevista artikkeleista ei valitettavasti ole viitteitä tietokannoissa tai hakuteoksissa. Porin kaupunginkirjaston kokoelmissa on Myllymaan julkaisu Selostus Simo Matinpoika Knuutilan jälkeläisistä ja suvun vaiheista 1500 luvulta lähtien (Kiukaisten osuuskassa 1969).
Maarit-nimi on muotoutunut nimestä Margareta.
Nimeä on käytetty maamme länsi- ja pohjoisoisissa, rinnalla esim. Inarista saatujen tietojen mukaan on ollut Maaret, joka on päässyt almanakkaan lappalaisena muotona.
Lähde:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Helsinki: Otava, 2005. ISBN: 951-1-18892-5
Masokismin taustasta ei ole olemassa mitään varmaa, yksiselitteistä tietoa, ja eri aikakausina sitä on selitetty eri tavoin. Hyvä tiivis yhteenveto löytyy esim. Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sadomasokismi). Lisää tietoa kannattaa hakea seuraavista kirjoista: Taru Höykinpuro (toim.): Kivun kauneus (Sanasto 2006) ja Auli Kaartinen: Sadomasokismi (Gaudeamus 1990). Freudin ajatteluun voi laajemmin tutustua teoksessa Sigmund Freud: Seksuaaliteoria (Gummerus 1971).
Tampereen kaupunginkirjaston sivuilla on esitetty yleinen kymmenluokitus selkeästi:
http://www.tampere.fi/kirjasto/opkaava1.htm#luok
Pienemmissä kirjastoissa on useimmiten käytössä hiukan karkeampi versio eli kaikkia alaluokkia ei käytetä.
Kymmenluokituksesta on myös verkkoversio, jossa voit sanahaulla hakea haluamasi aiheen luokkanumeroa:
http://ykl.kirjastot.fi/
Mikkelin kaupunginkirjasto-Etelä-Savon maakuntakirjaston kotisivut ovat uudistuneet. Tuo kysymäsi Hurriganesin keikka löytyy kun etsit seuraavaa polkua: www.mikkeli.fi, palvelut, kirjasto. Kun olet kirjaston sivuilla valitse ylhäältä tiedonhaku ja siitä kirjaston verkkojulkaisut ja Rock in Mikkeli ja konsertit. Sieltä löytyy kysymäsi asia. Kuvat on otettu sanomalehdistä mutta teksti ei ole. Keikka pidettiin Mikkelin Yhteislyseolla ei Mikkelin Lyseolla 5.12.1973
Tästä kirjasta voisi olla sinulle hyötyä:
Miten minusta tuli minä / Marko Gustafsson (2009)
Alla mainituista lehtihaastatteluista saisit myös jotakin. Suluissa on lehden nimi, numero ja sivut, joilta haastattelu löytyy. Kysy kirjaa ja lehtiä kirjastostasi.
- M nin kuin maito : Haastateltavana kirjailija Sofi Oksanen (Gloria 2010, nro 11, s. 40-42)
- Salaisuuksien Sofi : Haastattelussa kirjailija Sofi Oksanen (Aamulehti, 2009-04-05)
- Kolme hymyä Sofilta : Haastateltavana Finlandia-palkittu kirjailija Sofi Oksanen (Anna, nro 50-51, s. 42-45)
Suomessa yhdistyksiä hallinnoi Patentti- ja rekisterihallitus.
Yhdistyksiä on Suomessa n. 130 00.
PRK ylläpitää Yhdistysrekisteriä, josta voi etsiä yhdistyksiä.
Palvelu on heidän internet-sivuillaan Yhdistysnetti-nimellä.
Saatavat tiedot ovat kuitenkin niukkoja, eivätkä sisällä esim. henkilökuntaa. Laajemmat tiedot ovat maksullisia.
Ohessa linkki palveluun:
http://yhdistysrekisteri.prh.fi/etusivu.htx
Kansalaisyhteiskunta-sivustolla voi käyttää Järjestöhakemistoa.
Haun voi tehdä järjestön nimen, toimialan ja/tai asiasanan
perusteella. Hakutuloksissa on linkki järjestön kotisivulle.
Sivun alussa on kerrottu suurimpia järjestöryhmittymiä
jäsenmäärineen.
Ohessa linkki:
http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/jarjestohakemisto
Englanninkielisen Wikipedian mukaan pakkopaidan keksi ranskalainen Guilleret vuonna 1790. Ennen kuin sitä alettiin käyttää psykiatrisessa hoidossa, pakkopaitaa käytettiin vankiloissa väkivaltaisten vankien rauhoittamiseen. Tässä käytössä olleen pakkopaidan kuva löytyy alla olevan British Museumin linkin kautta:
http://www.bbc.co.uk/ahistoryoftheworld/objects/e2nDsF2MTT2K3qrDCxTmRg
http://en.wikipedia.org/wiki/Straitjacket
Pääseehän sinne. Keskiviikkoiltapäivisin kirjavarastossa on avoimet ovet, ja silloin sinne voi mennä vapaasti ilman erillistä sopimista:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/helmet_kirjavarasto/
Muina kirjaston aukioloaikoina varastoon kyllä pääsee myös, jos siellä on riittävästi henkilökuntaa paikalla ottamaan vierailijan vastaan. Tällaisista käynneistä on sovittava Pasilan kirjaston henkilökunnan kanssa.
Kirjastojen laitteilta ei tällä hetkellä saa tallennettua kuin DVD-levyille.
Omalle koneelle voi asentaa ohjelman, jolla DVD-levyn sisällön saa haettua käsiteltävään muotoon.
Jakobiitit olivat Yhdistyneen kuningaskunnan historiassa vaikuttanut ryhmittymä, joka kannatti Stuart-kuningassuvun palauttamista Englannin ja Skotlannin valtaistuimille. Jakobiittien ajamaa asiaa kutsuttiin jakobitismiksi. Sana juontuu vuonna 1688 syrjäytetyn Englannin kuningas Jaakko II:n eli Skotlannin Jaakko VII:n latinankielisestä nimestä Jacobus.
Helsingin yliopiston kirjastosta löytyvät ainakin seuraavat Skotlannin historiaa ja jakobiitteja käsittelevät teokset (hakusanat "Skotlanti", "jakobiitit"):
Daniel Szechi, 1715: the great Jacobite Rebellion (Yale University Press, 2006)
Evelyn Lord, The Stuart's Secret Army: English Jacobites, 1689-1752 (Pearson Longman New York, 2004)
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa HELKA-tietokannasta…
