Täällä Pohjantähden alla -trilogian ensimmäinen ja toinen osa on käännetty venäjäksi, ensimmäinen 1963 ja toinen 1966 nimellä Здесь под северной звездою… Kolmas osa jätettiin aikoinaan kääntämättä Neuvostoliitossa samoin kuin Tuntematon sotilaskin, joka ilmestyi venäjäksi nimellä Неизвестный солдат vuonna 1991.
Yrjö Varpion teoksessa Pentinkulma ja maailma, tutkimus Väinö Linnan teosten kääntämisestä, julkaisemisesta ja vastaanotosta ulkomailla (1979) selvitellään Linnan kirjojen tilannetta myös Neuvostoliitossa.
Googlaamalla kirjan venäjänkielistä nimeä ja tekijää Линна Вяйне ei löytynyt merkkejä kolmannen osan tai kahden ensimmäisen osan uusien painosten olemassaolosta. Kolmatta osaa ei ollut myöskään Venäjän kansalliskirjaston…
Hei,
Voiskohan kyseessä olla Robert Sabatierin Kesän lapset (Les enfants de l'été ; suom. 1979)? Kannessa oranssi appelsiini (tai vastaava sitrkushedelmä) Takakansitekstikin tuntuisi täsmäävän:
"Isoisä Siffreinin tiilikattoiseen taloon saapuvat kymmenvuotias Alain sekä orvoksi jäänyt vietnamilaistyttö Maria-chen viettämään kesää. Ja Pariisista saapuu myös kirjailija, josta tulee lasten hyvä ystävä.
Kertoessaan tämän onnellisten hetkien täyttämän tarinansa Robert Sabatier taikoo esiin koko lapsuuden kadotetun kuvamaailman, tarinoiden, mielikuvituksen, pelkojen ja haaveiden, satujen ja unelmien valtakunnan – ihmeiden maailman, joka on yhtä kiehtova kaikenikäisille tai paremminkin sanottuna kaikille lapsille neljästä aina…
Hieman epäselvä kuva, mutta näyttää kovasti punkilta eli puutiaiselta.Niitä on tänä vuonna tavallistakin enemmän. Linkki YLE uutinen 16.7.2025THL kehottaa hankkimaan puutiaisaivotulehdusrokotteen. Rokotetta tarjotaan suuren riskin alueilla ilmaiseksi. Linkki Rokotustieto sivustolle.
Tämä Britt Lindeborgin säveltämän ja sanoittama kappale löytyy Brita Koivusen laulamana vuonna 1961 ilmestyneeltä vinyylilevyltä Aatu ja Iita. Brita Koivusen laulaa kappaleen myös Ylen Iskelmäkaruselli-videotallenteella (1999) Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola: https://finna.fi
Ikävä kyllä nuottia siihen ei ole kirjastoissa.
Koronatilanteesta löytyy tietoja monelta eri taholta. Näistä luotettavin on maailman terveysjärjestö WHO:
WHO: Coronavirus disease (COVID-19) Pandemic - ajantasaista tietoa koronan levinneisyydestä
WHO: Coronavirus disease (COVID-19) Situation Dashboard - koronatilanne kartalla
WHO: Situation reports - viikoittaisia tilannetiedotteita
Mainitsemiasi lähteitä voidaan kyllä myös pitää hyvinä. Niissä on käytetty pääasiallisena tiedonlähteenä WHO:n koronatietoja, mutta lisäksi tietoja poimitaan muista, mm. kansallisista lähteistä. Erot luvuissa johtunevat käytettyjen lähteiden eroista ja tietojen päivitystahdista. Globaalissa mittakaavassa lukujen erot eivät kuitenkaan ole kovin merkittäviä.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega muistaisi etsimäsi runon. Ilmoitamme mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä runoa?
Kyseessä on Raimo Lukkarisen sävellys "Asemamiehen jenkka". Siitä on julkaistu äänite muutamalla vanhalla LP-levyllä ja kasetilla, kovin helppoa sitä ei ole saada käsiinsä. Suomen Jazz & Pop Arkistossa on nuotista valokopio, siinä kaikki.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tyrskysaaria ei löytynyt, mutta Pienillä Antilleilla on muutama pikkuvaltio, joissa ulkomaalaisen on mahdollista ostaa kansalaisuus. Tämän uskotaan luovan saarille rikollisten vapaakaupungin. Tietoa siitä, että Aku Ankka -lehti viittaisi juuri näihin valtioihin, ei ole.
Tietoa lisää mm. Globalis-tietokannasta ja Ylen uutisesta (15.10.2013):
https://www.globalis.fi/Maat/Saint-Kitts-ja-Nevis
https://yle.fi/uutiset/3-6883337
Mainitsemasi esimerkit olivat nuortenkirjoja. Toivottavasti aikuisten kirjatkin käyvät. Tässä joitain esimerkkejä: Havaste, Paula : Kaksi rakkautta. Gummerus, 2012. – Perheenäiti jatkaa opintojaan sodan aikana Helsingin yliopistossa. Epäsovinnainen rakkausromaani. Laulajainen, Leena : Maria ja taikalyhty : romaani nuoreta Maria Jotunista. Tammi, 2011. 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun vuosiin sijoittuva nuortenromaani. Nuori Maria Jotuni opiskelee Helsingin yliopistossa saatuaan vapautuksen sukupuolestaan. Kirjailijan ura on alussa.Hämeenanttila, Virpi : Suden vuosi. Otava, 2003. – Nuori nainen opiskelee kirjallisuutta Helsingin yliopistossa. Elämää varjostaa sairaus, epilepsia. Rakkaus naimisissa olevaan runouden…
Ihan pelkän kansikuvan avulla voit tuskin kirjoja löytää. Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-tietokannasta (www.helmet.fi) saat luettelon Romanovien sukua käsittelevistä kirjoista menemällä aihe-hakuun ja kirjoittamalla ruutuun Romanov tai Romanov, suku. Uusimmasta päästä ovat esim. kirjat Zeepvat, Tsaariperheiden kuva-albumi (2005) ja Erickson, Alexandra,the last tsarina (2002).
Samalla tavoin löydät Kennedyjä käsitteleviä kirjoja: aihe-hakuun sana Kennedy tai Kennedy, suku. Elämäkertoja ovat mm. Donald Spoton Jacqueline Bouvier Kennedy Oasis - elämäkerta (vuodelta 2000) tai Jacqueline Kennedy, toimittaneet Aili Palmen ja Kirsti Korpi (1964).
Kyllä, Espoon kaupunginkirjastosta lainattuja kirjoja voi palauttaa Helsingin kaupunginkirjastoon. Poikkeus ovat kaukolainat, joita ei voi palauttaa seuturajan yli.
Lisää tietoa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa asioinnista löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j….
Helsingin katukaivojen kansista ei ole luetteloa.
Uusi Suomi -lehden päivän kuvassa 14.7.2015 pohditaan miksi kaivon kannet ovat pyöreitä ja jutussa on myös kuvia erilaisista kaivonkansista.https://www.uusisuomi.fi/autot/88999-paivan-kuva-miksi-katujen-kaivonkannet-ovat-pyoreita
Wiki-sivulta löytyy lisää vinkkejä kaivonkansien jäljittämiseen ja kuvia kansista. https://wiki.openstreetmap.org/wiki/Fi:Key:manhole
Flicristä löytyy runsaasti kuvia, mutta valitettavasti paikannus ei yleensä onnistu. (Hakusanat: Manhole Cover in Helsinki ) https://www.flickr.com/search/?text=manhole%20cover%20in%20Helsinki
Lasketko taideteokset kaivonkansiksi? Tuula Närhisen vuonna 2003 valmistunut taideteos kluuvinlahden fossiilit löytyy…
Khinchidi on hindinkielinen nimitys kasvisruokalajeille, joissa on riisiä ja linssejä. Linkki Mangojauhetta blogiin
Hieman eritavoin maustetun Bhuna khinchidin ohje löytyy Pinjan herkkula blogista. Linkki blogiin
Myös Vegeviettelys blogissa on riisi-linssi padan ohje. Linkki blogiin
Useimmista intialaisista keittokirjoista löytyy riisi-linssi ruoka. Esim. Suuri intialainen keittokirja : 325 helppoa ja herkullista ruokaohjetta aidosta intialaisesta keittiöstä / Mridula Baljekar, Rafi Fernandez, Shehzad Husain ja Manisha Kanani ; suomentanut Kiti Szalai ; [valokuvat: Edward Allwright ... et al.]. Kirjat löytyvät tarkennetulla haulla ja hakusanoilla intia ja keittokirjat. Linkki Helmet hakutulokseen
Paavi Johannasta on suomen kielellä kirjoittanut Tuomas Heikkilä artikkelissa Paavi Johanna: mistä hän tuli? : mihin hän joutui? . Tiede, (5), 42-46 (2004), .Jaakko Tahkolahti käsittelee naispaavin tarinaa kirja-arvostelussa Paavittaren myytti Alain Boureaun kirjasta "The Myth of Pope Joan" (2001) "Ennen & nyt", numerossa 3/2003, https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/108224/63245.
Boureaun kirja on käännetty englanniksi, mutta suomeksi sitä ei ole saatavilla. Myös Jacques Le Goff: Heroes and marvels of the Middle Ages. Reaktion Books Ltd 2020 löytyy englannin kielellä ja sisältää kappaleen naispaavista.
Naispaavin kertomuksen varhaisimmat kirjalliset lähteet ovat 1200-luvulta. Ellei mitään yllättäviä, uusia lähteitä löydetä,…
Valitettavasti tähän kysymykseen en löytänyt mitään selkeää vastausta. Voisi olettaa, että rahapelit, joiden ikäraja on muutenkin 18 vuotta, ovat sellaisia, etteivät niihin voi osallistua alaikäiset. Samaa voisi olettaa parinmuodostus-, -vaihto- tai -pettämiskilpailuista. Janne Porkan haastattelusta käy ilmi, että Onnenpyörää on on nauhoitettu laivalla silloin, kun hän sitä juonsi, joten voi olla, että sekin on ollut yksi syy ikärajaan, https://www.mtv.fi/viihde/televisio/artikkeli/missa-he-ovat-nyt-janne-p…;
Onnenruudut on näköjään ollut myös MTV:n ohjelma. Valitettavasti MTV lupaa palautesivullaan kylläkin lukea kaikki palautteet, muttei vastata niihin, joten en tiedä, hyödyttäisikö sinun kysyä sieltä, palaute löytyy…
Kysymääsi peliä en onnistunut löytämään. Selvitin, että 2000-luvun alussa käytössä on ollut ainakin alla olevat aapiset, joihin peli voisi liittyä. Voit itse selvittää asiaa lisää esimerkiksi ottamalla yhteyttä kirjojen kustantajiin.
Tuula Kallioniemi: Aapinen : satulakka, viestivakka, tietopakka (https://outi.finna.fi/Record/outi.1195106)
Hannele Huovi: Iloinen aapinen (https://outi.finna.fi/Record/outi.1197833)
Tuula Kallioniemi: Aapinen : Hauska matka (https://outi.finna.fi/Record/outi.518386)
Mervi Wäre: Pikkumetsän aapinen (https://outi.finna.fi/Record/outi.821421)
Eero Ojasen säveltämä "Laulu veden ja taistelijan tehtävistä" alkaa: "Vuorilla sataa, puro lähtee kulkemaan". Laulun sanoituksena on Matti Rossin samanniminen runo kokoelmasta "Soi, kivinen lanka". Runo kuuluu chileläiselle taiteilijalle Victor Jaralle omistettuun kokonaisuuteen "Ääni kansansa suuressa äänessä", jonka pohjalta Kalle Holmberg, Kaisa Korhonen, Måns Hedström, Eero Ojanen, KOM-teatteri ja Matti Rossi rakensivat KOM-teatterin musiikkinäytelmän "Kaikki muuttuu". KOM-teatterin levytys laulusta sisältyy äänilevylle "Kaikki muuttuu" (Love Records, 1974). Myös Avaruuslintu-yhtye on levyttänyt laulun. Avaruuslinnun esitys sisältyy esimerkiksi cd-levylle Ojanen, Eero: "Opi perusasiat" (Siboney, 2002).
Lähteitä:
Rossi, Matti:…
Yksittäisiä Robert Louis Stevensonin runoja on julkaistu suomeksi eri antologioissa. Linkki maailman runouteen -tietokannasta (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/) löytyy 28 osumaa, mutta mikään näistä ei ole ”Heather Ale”. Juhani Lindholmin kirjassa ”Kalassa kielen merellä ja muita kirjoituksia” (2021 Aporia) löytyy myös muutama Stevensonin suomennettu runo, joita ei löydy runotietokannasta, mutta mikään näistäkään ei ole kyseinen runo. Lisäksi Stevensonilta on suomennettu lastenrunoja teoksissa ”Lapsen runotarha” (WSOY 1987) ja ”Runojen puutarha” (Kolibri 1992), mutta myöskään näistä ei kyseistä runoa löydy.
Todennäköisesti runoa ei siis ole suomennettu.
Linnut kuulevat yleensä korkeita ääniä heikommin kuin ihminen ja muut nisäkkäät. Lintujen enemmistö kuulee tarkimmin 200–9 000 hertsin taajuiset äänet. Lajikohtaisia eroja toki esiintyy: esimerkiksi punatulkku kuulee äänet 25 000 hertsiin eli värähdykseen sekunnissa, kyyhky taas voi erottaa matalia ääniä kymmenen hertsin taajuudella.Linnuilla on ilmiömäinen kyky erottaa äänen taajuuden ja voimakkuuden vaihtelua. Vaikka peräkkäisten äänten taajuusero ei olisi prosenttia suurempi, lintu kuulee ne erillisinä, samoin jopa puolen millisekunnin välein toistuvat äänet, kun ihmisellä vastaava raja-arvo on satakertainen.Lähde: Pertti Koskimies & Markus Varesvuo, Tiesitkö tämän linnuista?
