Ruotsalainen Marinshopen ylläpitää verkkosivuillaan moottorien mallihakemistoa. Sivuston osoite on http://www.marinshopen.se .
Suzuki-moottorin tunnistamiseen tarvitaan sarjanumeron lisäksi sen edessä oleva kirjainyhdistelmä (DT tai DF). Sarjanumeron ensimmäinen osa ilmoittaa vuosimallin, mutta sen lisäksi täytyy tietää moottorin väri.
Sivustolla on autenttisia kuvia, jotka helpottavat haun etenemistä.
Alla oleva osoite vie suoraan Suzuki-moottorien aloitussivulle.
http://www.marinshopen.se/Motorer/OmMotorer/Suzuki/Fastställmotornummer…
Inferno on Julie Kagawan Talon-saagan viides osa. Julkaisija on Harper Collins Nordic. Kustantajalta ilmoitettiin, että näillä näkymin Talon-saagan viidennestä osasta ei ole tulossa suomennosta.
Koulujen alun aikaistuminen johtuu varmaan päivittäisen ja viikottaisen työajan lyhentymisestä.
Ellinoora Sandellin juttu YLEn sivuilla kertoo koululaisten kesäloman muutoksista näin."Ennen koulua käytiin kuusi päivää viikossa. Silloin suomalaislasten syyslukukauden katkaisi perunannostoloma. Viisipäiväinen työviikko tuli Suomessa yleiseksi käytännöksi 1960-luvun lopulla. Koska lauantait eivät olleet enää myöskään koulupäiviä, koulut alkoivat jo elokuun puolella." https://yle.fi/uutiset/3-9692125
Myös vuonna 2013 on pohdittu lukuvuoden alun aikaistumista. Valtioneuvoston sivuilta löytyy asiaan liittyvä historiakatsaus. https://valtioneuvosto.fi/-//1410845/koulujen-tyo-ja-loma-ajat-lukuvuonna-2013-2014
Wikipedia on koonnut…
Elsa, joka tunnetaan meillä jo 1700-luvun lopulta, on alkuaan saksalainen lyhentymä Elisabetista. Suomessa Elsaa on lisäksi käytetty Elisan kutsumamuotona. Katolinen kirkko tuntee monta Elisabet nimistä autuutettua ja pyhimystä, joista meidän almanakkaamme nimen on tuonut 17.11. v.1231 nuorena kuollut ja myöhemmin pyhimykseksi julistettu Unkarin kuninkaan tytär Elisabet Thüringeniläinen. Tellervo on Kalevalan nimistöä, alkuaan ilmeisesti alkusoinnun synnyttämä naispuolinen vastine Pellervolle. Kalevalassa Tellervo oli "Tapion neiti", metsän haltija, kultahiuksinen neito, joka kaitsi Tapion karjaa. Lähteet: Lempiäinen, Pentti : Nimipäiväsanat (1983) ja Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja (1999) sekä Vilkuna, Kustaa : Etunimet (1990).
Eemi on Eemil nimen yksi monista kutsumanimistä. Eemil tulee meille ranskasta, jossa sen muoto on Émile, joka taas juontaa juurensa muinaisroomalaisesta Aemilius-patriisisuvun nimestä.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. Vilkuna ...et al. Otava.
Tomas on useissa kielissä Tuomaan muunnos, Suomen ruotsalaisessa almanakassa nimi on perinteisenä apostoli Tuomaan päivänä 21.12. Tämän epäilijä-, mietiskelijä- ja rakentaja-apostolin nimen lukuisista muunnoksista ovat suomenkielisessä almanakassa lisäksi Tuomo, Tommi ja Tomi ja ruotsinkielisessä Tom ja Tomas.
Lähteet: Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja ja Lempiäinen, Pentti : Nimipäivättömien nimipäiväkirja
Taksiliitto neuvoo näin:
"Jos taksimatkaan liittyy jotain, joka kaipaa selvittämistä jälkikäteen, tulee asiakkaan tietää vähintään auton järjestysnumero tai rekisteritunnus sekä matkan päivämäärä ja kellonaika. Järjestysnumero ilmenee yleensä taksin katolla olevasta kuvusta. Ilman näitä tietoja asioiden selvittely on vaikeaa. Huomattava lisäapu on siitä, että asiakas muistaa myös lähtöpaikan. Tarpeelliset tiedot löytyvät myös kuitista. Valitus- ja muissa epäselvissä tapauksissa asiakas voi kääntyä taksitarkastajan, taksiyhdistyksen tai tilausvälityskeskuksen puoleen ja antaa sinne edellä mainitut tiedot. Samoista paikoista voi tiedustella myös taksiin unohtuneiden tavaroiden kohtaloa"
https://www.taksiliitto.fi/taksipalvelut/palautetta-…
Kansalliskirjaston Digi.kansalliskirjasto.fi:ssä ovat luettavissa tällä hetkellä (25.10.2018) kaikki Suomessa vuosina 1771-1929 ilmestyneet sanomalehdet. Sanomalehtiä ovat saatavilla myös mikrofilmeinä
Kansalliskirjaston mikrofilmien lukusalissa (maakuntalehdet vuoteen 1946 lukusalin hyllyssä) sekä Helsingin kaupungin pääkirjastossa Pasilassa, file:///C:/Users/granlni/Downloads/mikrofilmatut%20lehdet%20(1).pdf
Sukunimi Taskinen on todennäköisesti lähtöisin Laatokan Karjalasta ja levinnyt sieltä Pohjois-Karjalaan, Savoon ja Pohjanlahden perukoille asti. Nimeen sisältyvä taski saattaa olla lyhennelmä miehen nimestä Ostaski (Venäjällä Ostas(sh)ko. Taski -sanalle ei löydy selitystä ainakaan Karjalan kielen sanakirjasta. Lisää tietoja voi hakea mm. Väestörekisterikeskuksen sivuilta
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
ja osoitteesta www.genealogia.fi/nimet/nimi36acs.htm
Lähteet: Mikkonen, Pirjo: sukunimet (Uud. laitos) Helsinki, 2000 Uusi suomalainen nimikirja, Helsinki, 1988
Olisikohan kyseessä Suomalaisia nimenmuutoksia, jonka sisältö on seuraava:
Etsi nimenmuutoksia mm. Suomalaisesta virallisesta lehdestä (1888-1985), Finlands allmänna tidningista (1875-1916) sekä oikeusministeriön nimenmuutosluetteloista (1935-1937). Lisäksi sukunimiehdotuksia 1800-luvun sanomalehdistä ja Suomalaisuuden liiton luetteloista (1907-1984).
Löytyy osoitteesta www.genealogia.fi, kohdasta Henkilönnimet ja edelleen Nimitietokantoja.
Jenna on kansanomainen muunnos nimestä Johanna. Nimipäivä on 21.7. Johanna puolestaan tulee Raamatusta, ja heprean kielessä nimi merkitsee 'Jahve on armollinen'. Johanna on ollut suomalaisessa kalenterissa vuodesta 1705 ja Jenna vuodesta 1995. - Lähteet: Uusi suomalainen nimikirja; Suuri etunimikirja /Pentti Lempiäinen.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tilastotietokannassa Sakastissa, ilmoitetaan kirkkojen määräksi vuonna 2013 n. 830 kirkkoa http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp3?open&cid=Content4020FC .
Hei!
Valitettavasti mistään nimikirjasta ei löytynyt nimeä Sella.
Väestörekekisterikeskuksen nimipalvelun https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 mukaan Suomessa on annettu kahdeksalletoista naiselle nimi Sella.
Makupaloissa on myös kattavia etunimhakemistoja http://www.makupalat.fi/kieli1.htm#nimet ja ainakin Rean nimihakemistossa http://uotila.tripod.com/uotila/etunimi.html esiintyi nimi Sella, selitys valitettavasti puuttui.
Äänneasultaan nimi muistuttaa Ceciliaa tai Seljaa, näiden näiden nimien nimipäivää vietetään 22.11.
Islannin suurlähetystön ylläpitämillä internetsivuilla (http://www.iceland.org/fi/suurlahetysto/tietoa-islannista/maa-ja-kansa/…) on runsaasti tietoa Islannista. Kaupunkiasioista siellä kerrotaan näin:
"Islannin suurin kaupunki on Reykjavík, jossa on noin 114 000 asukasta. Pääkaupunki ja sen lähikaupungit Mosfellsbær, Kópavogur, Garðarbær, Seltjarnarnes ja Hafnarfjörður muodostavat tiheimminasutun, yhteensä noin 185 000 asukkaan taajaman. Noin 60 % islantilaisista asuu pääkaupunkiseudulla. Muut suuret keskukset ovat: Akureyri pohjoisessa (16 086; 2003), Keflavík 50 kilometrin päässä Reykjavíkista (10 907; 2003) ja Vestmannasaaret etelärannikolla (4 344; 2003). Keflavikin lentokentälle laskeutuvat kaikki ulkomailta saapuvat lentokoneet.…
Merja Jalosta löydät tietoa ainakin Sanojen aika -tietokannasta osoitteesta: http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Myös seuraavissa kirjoissa on tietoa Merja Jalosta:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (toim. Ismo Loivamaa, 2001) sekä Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän (toim. Kari Hatanpää ja Marketta Härkönen, 1996).
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty Merja Jalosta ennenkin. Aikaisemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita hakuruutuun: Merja Jalo.
Suomen keskiajan sanotaan useimpien määritelmien mukaan alkaneen 1100-luvun jälkipuoliskolla. Ajanjakson alku voidaan liittää ensimmäiseen ristiretkeen, joka tapahtui noin vuonna 1155.
Suomen keskiaika jaotellaan varhaiskeskiaikaan, sydänkeskiaikaan ja myöhäiskeskiaikaan. Myöhäiskeskiajan katsotaan päättyneen Suomessa 1500-luvun alkupuolella.
Lisää tietoa aiheesta löydät esimerkiksi Wikipedian Suomen keskiaikaa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_keskiaika) ja keskiaikaa yleisesti (http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskiaika) käsittelevistä artikkeleista. Myös Suomen historian pikkujättiläinen -kirja käsittelee keskiaikaa laajasti.
Anneli Kivelän Katajanmäki-sarjassa viimeisin on 2010 ilmestynyt Salaisuuksia Katajanmäellä. Mitään merkkejä sarjan päättymisestä ei ole, joten voi olettaa että seuraava kirja ilmestyy vuonna 2011. Asian voi varmistaa Kivelän kustantajalta Karistolta http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/yhteystiedot/ . Mukavaa, että olette löytäneet mieluisan kirjasarjan.
Suomessa italiansalaatiksi kutsuttu salaatti on saanut nimensä alkuperämaansa Italian mukaan. Muualla maailmassa se tunnetaan tavallisemmin alkuperäisen italiankielisen nimensä insalata alla russa (tai insalata russa) mukaisesti venäjänsalaattina.
Italian kielessä hyvin sotkuista huonetta sanotaan "tosi venäläiseksi", minkä vuoksi myös monista satunnaisista aineksista kokoonpantu salaatti on saanut Italiassa nimekseen insalata alla russa ("venäläinen salaatti").
Lähteet:
Herkuttelijan keittiö. Italia : alkuperäisiä ruokaohjeita eri puolilta Italiaa
Kaarina Turtia, Gastronomian sanakirja
1.Olisikohan näistä sivustoista apua vastauksen löytämisessä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Osoite
https://www.google.com/search?q=kunnan+osoitej%C3%A4rjestelm%C3%A4&rls=…
2. Kannattaa poiketa omassa lähikirjastossa, esimerkiksi Petri Hiltusen Väinämöisen paluu –sarjakuvaa löytyy monista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista hyllystä. Sarjakuvasta löydät oikean vastauksen!
3. Don Rosan Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita löytyy myös useista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista, kannattaa siis suunnata ja selailla sarjakuva läpi!
4. Näiltä nettisivuilta löytänet vinkkejä tähän kysymykseen:
http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288524448393.html
http://koti.welho.com/kpontisk/tolkien.html
5. Suosittelen piipahtamaan…
Medioissa on spekuloitu paljon, ovatko tietyt julkisuudenhenkilöt autismin kirjolla eli onko heillä todettu esimerkiksi Aspergerin oireyhtymä. Sekä Spielbergin että Gatesin kohdalla liikkuu paljon ristiriitaista tietoa (ks. mm. linkit lähteissä). Bill Gatesin kohdalla pidetään todennäköisempänä, että hän on autismikirjolla, joskin arviot perustuvat ns. keittiöpsykologien arvioihin ja asiantuntijoiden etäanalyyseihin. Spielbergin diagnoosista on käyty kiivastakin debattia: yhtäältä hänet on julistettu autistiseksi useita kertoja, toisaalta hänen asiamiehensä mukaan hänellä ei ole Aspergerin syndroomaa. Spielbergiä on jopa syytetty siitä, että hän on tehnyt "sairaudellaan rahaa".
Aspergerin syndrooman ja muiden…
