Tietoa masa-arvoista ja viite-arvojen tulkinnasta löytyy Terveyskirjaston sivuilta. Tarkempia tietoja kannattaa kysyä lääkäriltä.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk0…
Vaihtoehtoja on monta. Voit lainata varatut teokset siskosi kortilla. Voit myös ottaa mukaan kirjeen, sähköpostiviestin tai sinulle edelleenlähetetyn tekstiviestin, jossa varauksen noudosta ilmoitetaan siskollesi ja lainata kirjat omalla kortillasi. Olet tällöin vastuussa lainaamistasi kirjoista.
Keskiajalla kirjoitettuja runoja löytyy kokoelmasta Tuhat laulujen vuotta (82.2). 1100-luvulla eläneen nunnan Hildegard Bingeniläisen runoja on koottu kokelmaan Hildegard Bingeniläinan : hengähdä minussa vihanta henki (24.11).
Musiikkiosastollamme on keskiajan musiikkia, joista joihinkin LP- tai CD-levyihin liittyy laulujen sanat. Esim Troubadour songs and medieval lyrics (LP 78.912).
Keskiaikaa käsitteleviä kirjoja on todella runsaasti. Niistä on poimittavissa avioliittoon liittyviä tapoja, monista löytyy tekstejä, jotka saattaisivat sopia kysymääsi tilanteeseen. Esimerkkeinä Päivi Setälä: Keskiajan nainen (32.3), Keskiajan kulttuurihistorian lukukirja (91.6), Llitzen: Keskiajan kulttuurihistoria (91.6) ja Ihmeiden peili : keskiajan…
Useilla nettisivuilla sitaatti mainitaan Pablo Picasson kirjoittamaksi. Lähteitä ei kuitenkaan mainita, eikä käännöksestäkään valitettavasti löytynyt tietoa.
Nimellä "string cheese" tarkoitetaan Wikipedian englanninkielisen artikkelin mukaan juustoa, joka on erikoisella valmistustekniikalla saatu nauhamaiseksi. Esimerkiksi Slovakiassa tällaisen juuston nimi on korbáčik. Suomen markkinoilla en itse ainakaan ole tällaista nähnyt, mutta ehkä jollain erikoistuneella juustokaupalla tätäkin on. Prismoista ja Citymarketeista on turha etsiä.
Heikki Poroila
Syitä on lukuisia. Osa periytyy kolonialismin vääristyneestä globalisaatiosta. Euroopan mahtivallat valloittivat luonnonrikkauksia saadakseen suuria aluekokonaisuuksia, jotka eivät noudattaneet paikallisten kulttuuri- ja kielialueiden rajoja. Yhteen joutui ihmisryhmiä, joilla oli hyvin vähän yhteistä keskenään. Myöhempien aikojen toistuvat konfliktit ja sisällissodat ovat osaltaan tätä perua, ja ne ovat estäneet yhteiskunnallista eheytymistä ja kehitystä. Sotia seuraa usein pitkäaikaista taloudellista kurjuutta ja pakolaisuutta.
Vähän kehittyneitä maita on trooppisella vyöhykkeellä, missä viljely on usein vaikeaa ja missä taudit lisäävät kuolleisuutta ja vähentävät tuottavuutta. On myös toistuvaa kuivuutta ja heinäsirkkaparvien kaltaisia…
Espoolainen voi olla myös Kirkkonummen kirjaston asikas.
Käyttösäännöissä sanotaan:"Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite." Kirkkonummen kirjasto
Painettua nuottia Armand Amarin sävellyksestä "L'Oiseau" ei näytä olevan. Youtubesta löytyy sen sijaan ainakin tämä nuottivideo ja tämä pianoversio, josta löytyy linkki videossa käytettyyn MIDI-tiedostoon.
Beetlehemin tähti loistaa on Jarmo Jylhän säveltämä ja Liisa-Hellevi Rantasen sanoittama joululaulu. Laulusta ei ole julkaistu nuottia, eikä sanoja löydy myöskään muista teoksista. Beetlehemin tähti loistaa on kuultavissa äänitteeltä Rauhan kellot : hartaat joululaulut (Base.BEat studiot 1990), jolla laulun esittää Olli Oivanen.
Äänitettä näyttäisi olevan vain muutaman Suomen kirjaston kokoelmissa, mutta voitte tilata äänitteen kaukopalvelun kautta omaan lähikirjastoonne. Ainoa tapa saada laulun sanat on siis poimia ne äänitteeltä.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=902c0b7b-4017-4a0c-a34b-d22d…
https://finna.fi/Record/kyyti.892604
https://finna.fi/Record/vaski.514744
https://www.helmet.fi/fi-FI/…
Voisi kaiketi ajatella, että tässä on kyse eräänlaisesta negatiivisesta itsesuggestiosta. Siinä missä itsesuggestiolla pyritään vaikuttamaan mieleen positiivisesti, on negatiivisen itsesuggestion vaikutus kielteinen. Suggestioherkkyys on yksilöllinen ominaisuus, toiset ovat alttiimpia suggestiolle kuin toiset – oli se sitten positiivista tai negatiivista – eikä kysymykseen sisältyvää väitettä sen vuoksi voine pitää yleispätevänä totuutena.
Kirjallisuutta:
David Robson, Ennakko-odotusten vaikutus : miten ajattelutapasi voi muuttaa elämääsi
En onnistunut löytämään täsmälleen kuvaukseesi sopivaa levyä. Tupakkaa poltetaan kansikuvassa ainakin seuraavilla jazzlevyillä:
Dexter Gordon: The best of Dexter Gordon - https://www.discogs.com/Dexter-Gordon-The-Best-Of-Dexter-Gordon/release…
Stan Getz: Very best of Stan Getz - https://www.discogs.com/Stan-Getz-The-Very-Best-Of-Stan-Getz/master/964…
Dexter Gordon: Smoking jazz - https://www.discogs.com/Dexter-Gordon-Smoking-Jazz/release/4511415
Coleman Hawkins: Wrapped tight - https://www.discogs.com/Coleman-Hawkins-Wrapped-Tight/master/304351
Ylipäänsä 1950-1960 luvuilla kuuluisien saksofonistien levyillä oli monesti artisti aika usein tupakan kanssa. Varsinkin tällaisia levynkansia löytyy Dexter Gordonilta ja Hank Mobleylta.
Juhana von Baghin Radioteatterille ohjaama kuunnelmasarja Tuntematon sotilas - vuoropuhelu Linnan romaanin kanssa (dramatisointi Jussi Moila, 2014) on kuunneltavissa Radio- ja televisioarkiston katselu- ja kuuntelupisteissä.
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=Tuntematon+sotilas+-+Vu…
Voit myös esittää Ylelle uusintatoiveen ohjelmasta:
https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Helsingin yliopiston avoimesta julkaisuarkistosta löytyi Milka Varmolan Pro gradu -tutkielma Kun pesee ja parsii paikkaa, niin kestää vielä monta aikaa. Siinä kerrotaan, että kuupelointi, eli keskeltä hieman kuluneen lakanan iän pidentäminen siirtämällä keskikohta reunoille, oli käytännöllinen tapa korjata jo kuluneita vuodevaatteita ja myös ehkäistä ennalta niiden kulumista puhki. Kuupelointiin oli erilaisia mahdollisuuksia ala- ja ylälakanoille.DSpace (helsinki.fi)
Valitettavasti en onnistu löytämään tällaisia tietoja meidän kokoelmistamme. Myös meidän aineistomme koskee pääosin Sannaisten kartanoa. Sen lisäksi on Sannäs ungdomsförening -yhdistyksen historiikki ja maalaiskunnan historiasta kertovassa kaksiosaisessa teoksessa on lukuisia lyhyitä mainintoja kylästä, mutta ei karttoja tai vastaavaa.
Sannäs ungdomsförening r.f. 1912-2012 : en inblick åren 1928-46 genom "Ungdomsbladet" / [sammanfattning och ombrytning: Baaba Juslin-Heikkilä]. Sannäs ungdomsförening, 2012.
Borgå socken genom tiderna. 1 / Göran Selén. Borgå landskommun, 1996.
Borgå socken genom tiderna. 2 / Göran Selén. Borgå landskommun, 1997.
Kiuruvesi-seuran sivulla on julkaistu Hanna Jauhiaisen sanoitus, joka alkaa: "Kiuruves Kiuruves tätä jookkoo lapsies". Laulu lauletaan "Kallavesj"-laulun sävelmällä, jonka on säveltänyt Johannes Kappel. "Kallavesj" sisältyy moneen nuottiin, esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 5.
Kiuruves-laulun sanat Kiuruvesi-seuran sivulla:
https://www.kiuruvesiseura.fi/kiuruvesi-seura/kiuruvesi-laulu
Talvehtia-sanalle ei ole suomen kielessä vastakohtaa. Jäin kuitenkin pohtimaan kesän viettämisen ilmaisemisen mahdollisuuksia.On joitakin kieliä, joissa kesän viettämiselle on oma sanansa. Esimerkiksi englannin kielessä talvehtia-verbin kääntyy sanaksi winter, jota käytetään myös substantiivin talvi käännöksenä. Sana summer taas kääntyy sekä kesäksi että kesän viettämiseksi. Espanjaksi talvehtia kääntyy muotoon invernar (talvi on espanjaksi invierno) ja viettää kesää veranear (kesä on verano). Suomen kielessä lähimpänä kesän viettämistä teonsanana voisi päästä kesiä-verbi, mutta sillä on toisenlainen merkitys: kesimisellä viitataan hilseilyyn, siis ohuen kerroksen irtoamiseen esim. ihosta tai limakalvosta. Toisaalta — ihohan kesii usein…
Hei, valitettavasti emme löytäneet tietoa siitä että kappaletta olisi sovitettu viululle ja pianolle nimenomaan G-duuriin, ja muutenkaan sävellajeja ei erikseen luetteloida tietokantaan, paitsi alkuperäinen, jos se kuuluu kappaleen nimeen. Suuri toivelaulukirja 11:ssä kappale on Sävelmä-nimellä D-duurissa mutta muuten vaikuttaisi siltä että instrumentaaliversiot ovat tuossa alkuperäisessä sävellajissa F. Ei ole mahdotonta (joskaan ei kovin todennäköistäkään)etteikö kappaletta löytyisi G-duurissa, mutta sitä on vaikea todentaa tarkastamatta jokaista julkaisua erikseen.
Runo on suomeksi Sinipunervia hämäriä (Violetta skymningar) ja se ilmestyi kokoelmassa Runoja (Dikter) vuonna 1916.
Runo on myös kirjassa Elämäni, kuolemani ja kohtaloni: kootut runot. Runo on käännetty englanniksi nimellä Violet twilights ja Violet dusks.
Yleensä suomalaiset uutuuselokuvat, joille on hankittu kirjastolevitysoikeus,saadaan Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin noin puolen vuoden kuluttua siitä, kun ne on julkaistu. Tämä viive johtuu myyjästä/levittäjästä ei kirjastosta.
Seuraamalla esimerkiksi HelMet-verkkokirjaston uutuusluetteloita saat tiedon, koska elokuva on lainattavissa.
http://www.helmet.fi/search*fin/3
Elokuvan dvd on julkaistu 8.12.2010.
http://www.dvdplaza.fi/leffakanta/nayta.php?sid=14455
