Kisti Mannisen kuvakirja Yksin kaksin ystävinä vuodelta 1980
kuvaa avioeroa ja uusperhettä.
Hannu Mäkelän uusin satuteos Miisan uusi koti on myös hyvä kirja aiheesta 6-vuotiaan Miisan näkökulmasta. Saduista kannattaa mainita vielä englantilaisen Philippa Pearcen Iipu ja Vinku, siinä lapset totuttelevat uuteen isään. Kirja on suomennettu jo vuonna 1980.
Ala-asteikäisille sopivat myös helppolukuiset ja, aiheestaan huolimatta, humoristiset uusperhe-sarjat: Tittamari Marttisen Ikiliikkuja-Timjami-krjat ja Kirsti Ellilän Sisu Tähtinen -kirjat.
Mari Lampisen Annista kertovassa nuortenkirjasarjassa käsitellään myös uusperhettä. Sarjan kolmannessa osassa Anni menee yläasteelle.
Itse pidin Marja-Leena Tiaisen kirjoittamasta kirjasta Jääprinsessa…
Kirjasarja Elämisen taito 1-6 vastaisi aika hyvin kuvaustasi. Sarjan kirjat ovat ilmestyneet 1990-1993, ne ovat isokokoisia, kirjojen selkä on sininen ja paksuuskin täsmää. Sarja käsittelee ihmissuhteita, persoonallisuutta, elämäntaitoa ym. psykologian ja sosiaalipsykologian osa-alueita. Kirjat ovat lainattavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjavarastosta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sel%C3%A4misen%20taito%20lah…
Hei,
Vuonna 1926 toimintansa aloittanut Aittalahden koulu lakkautettiin Vammalan valtuuston pää-töksellä vuonna 1985. Lakkautushetkellä koulussa toimi ala-aste. Nykyisin rakennus on Sastamalan opiston käytössä.
Aittalahden koulusta ei ole tehty historiikkia, mutta elokuun 1988 Tyrvään Sanomissa on juttu silloisen Vammalan alueen vanhoista kouluista. Jutussa kerrotaan lyhyesti myös Aittalahden koulun historiasta. (”Vammalassa peräti 13 entistä koulua”, Tyrvään sanomat 13.8.1988, s. 6)
Kysymys oli osoitettu Vantaan kaupunginkirjastolle, mutta vastaus kysymykseesi löytyi Sastamalan kaupunginkirjaston henkilökunnalta.
Asiaa ei ole testattu suomalaisessa oikeusistuimessa, joten kaikki me joudumme spekuloimaan sillä, mikä tekijänoikeudellinen kohde karaoke-DVD oikeastaan on.
Itse olen asiaa pitkään pohdittuani päätynyt näkemykseen, että jos karaoke-tyyppinen kuvatallenne ei sisällä selkeästi elokuvallista kuvaosuutta (en edes tiedä, onko sellaisia olemassa), sitä voidaan pitää ensisijaisesti musiikkiäänitteenä. Tällöin karaoke-tallenteen käyttö kirjaston järjestämässä karaoke-tapahtumassa nojautuu musiikin julkisen esittämisen sopimuksiin, joita kunnat ovat tehneet Gramexin ja Teoston kanssa.
Pidän epätodennäköisenä, että yksikään karaoke-tallenteita valmistava tai jakava yhtiö lähtisi oikeudesta hakemaan tulkintaa siitä, onko karaoke-tallenne lain…
Kyllä onnistuu. Varauksen voi tehdä esim. Kangasalan kirjaston tietopalvelussa, johon voi myös soittaa. Puhelinnumero on (03)3777 444. Tarvitsemme varauksen tekoon kirjastokortin numeron. Varausmaksu on 2 e.
Eri lähteiden (mm. Gummeruksen Tietojätti A – Ö, 1983. s.1349. - Oja Heikki, Yliopiston almanakkatoimisto ja Otava: Aikakirja, 1999. s. 36) mukaan viikko ajanjaksolla arvellaan olevan yhteys kuun vaiheisiin.
"Aikakirja" sivuilla 36 - 37 on tieto, että säilyneiden tekstien perusteella noin tuhat vuotta ennen ajanlaskun alkua Babyloniassa kuukauden seitsemäs, neljästoista, kahdeskymmenesensimmäinen ja kahdeskymmeneskahdeksas päivä olivat lepopäiviä. Päivämäärät sattuivat suurin piirtein yhteen kuun ensimmäisen neljänneksen, täydenkuun, viimeisen neljänneksen ja uudenkuun kanssa.
"Gummeruksen Tietojätin" mukaan viikko, seitsemän päivän ajanjakso, esiintyi jo egyptiläisillä ja kaldealaisilla.
Noin 600 eKr juutalaiset ovat omaksuneet…
Tom on Tomaksen rinnakkaisnimi, jonka suomalainen vastine on Tuomas. Suomalaisellakin alueella nimi esiintyy jossain määrin tässä muodossa, mutta yleisempi muoto on Tomi.
Tuomas on suomalainen asu aramealaisesta nimestä Thoma, "kaksonen". Uudessa testamentissa Tuomas on Jeesuksen opetuslapsi. Tuomas-nimestä on tullut epäilevien, epäuskoisten ja kriittisten ihmisten symboli (”epäilevä Tuomas”), koska Tuomas ei suoralta kädeltä uskonut apostolitoveriensa vakuuttelua Jeesuksen kuolleista nousemisesta.
Tom on ollut Tuomas-nimen lyhenteenä käytössä 1300-luvulta lähtien.
Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet. Otava 1990.
Katso myös palvelumme arkistosta Tom-nimen rinnakkaisnimiin liittyvät vastaukset:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/…
Kyseinen kirja on nimeltään "Åsnan och Hunden som blev häst (eller tvärtom): 24 berättelser om husdjur" toim. Tua Forsström & Merete Jensen, Söderström 2001. Löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Kyseessä on kappale Sua kohti, Herrani; säv. Lowell Mason, suom. sanat tuntematon.
Laulu on nykyisessä virsikirjassa Niilo Rauhalan muokkaamana nimellä Käyn kohti sinua, oi Herrani (nro 396).
Hei!
Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta ei löydy teosta esteettömästä matkailusta, mutta lähiseudulta, Janakkalan pääkirjastosta löytyy teos Majoittuminen ja matkailu liikuntaesteisille Suomessa 2003. Jos kirjaa ei pääse Janakkalasta hakemaan, siihen voi tehdä seutuvarauksen (2,50 €), ja noutopaikaksi voi valita minkä tahansa Hämeenlinnan kirjastoista.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Runo löytyy suomennettuna Leo Saukkoriipin julkaisemasta ja suomentamasta (?) kokoelmasta Riemunkirjavin lyhdyin Keisarin papukaija Oravanpyörästäni(Tornio 1991) sivulta 174.
Toki voit käyttää Lahden kaupunginkirjaston (ja minkä tahansa kirjaston!) palveluja jatkossakin. Jos viime käynnistäsi on aikaa, pyydä virkailijoita tarkistamaan asiakastietosi ajantasalle.
Tietoa löytyi valitettavasti hyvin vähän!
Hakuteos SUOMEN KIRJAILIJAT 1945-1970 kertoo Paavo Räisäsestä minitiedot: syntymäajan, ammatin, julkaisut, asuinpaikat ym. Muuta tietoa ei löytynyt.
Paavo Räisänen asui useita vuosia Kangasalla. Tarkistimme Kangasalan ja Tampereen kirjastojen kokoelmat - sielläkään ei ole mitään, ei edes vanhoja lehtileikkeitä. Myöskään Tampereella sijaitsevassa Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutissa ei oletietoa kirjailijasta.
Mainitsemani hakuteos on mm. Turun Lasten- ja nuortenkirjaston käsikirjastossa.
Sodankylän elokuvajuhlat perustettiin vuonna 1986. Perustajina olivat Sodankylän kunta ja elokuvaohjaajat Anssi Mänttäri, Aki Kaurismäki ja Mika Kaurismäki.
Ensimmäisten juhlien päävieraina olivat Samuel Fuller, Jonathan Demme, Bertrand Tavernier jaJean-Pierre Gorin.
Lähde:
http://www.msfilmfestival.fi/index.php/fi-FI/historia-1986-2012
Kortti on varmaan voimassa, jos olet käyttänyt sitä pari vuotta sitten. Varmuuden saat soittamalla p. 044-7037331 ja antamalla kirjastokorttisi numeron. Oulun kaupunginkirjaston kortti käy myös Kiimingin kirjastossa.
Ainakin seuraavista teoksista pitäisi löytyä tietoa hirsirakentamisesta:
Hakalin Pekka: Rakennan hirrestä. Hki:Rakentajain kustannus, 1995, 1999. ISBN 951-682-353-X
Kaila, Panu: Talotohtori : rakentajan pikkujättiläinen. WSOY, 1997, 10.p. 2003.
ISBN 951-0-19420-4
Korjauskortisto 17 : Hirsirakennusten siirto. Hki: Museovirasto, 1995.
Heikkilä, Jaakko: Hirsirakennuksen kokoamis- ja sisustustyöt. Hki : Valtion painatuskeskus, 1987.
ISBN 951-860-638-2
Viimeksimainittu kirja on hyllyssä Viikin tiedekeskuksen kirjastossa Helsingissä. Kolmea muuta löytyy ainakin pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista: http://www.helmet.fi
Koska ilmeisesti asut pääkaupunkiseudun ulkopuolella, löydät kaikkien Suomen kaupungin- ja kunnankirjastojen yhteystiedot…
Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei Byronin näytelmää ”Cain” ole suomennettu. Muutenkin Byronin ainoa suomennoskirja on kokoelma ”Kolme runokertoelma: Korinton piiritys - Mazeppa - Chillonin vanki” (Karisto, 1922). Byronilta on suomennettu jonkin verran yksittäisiä runoja ja teoskatkelmia, mutta ainakaan osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvän Lahden kaupunginkirjaston runotietokannan mukaan ”Cainista” ei ole julkaistu suomeksi edes katkelmaa. Tietokanta ei ole täysin kattava, joten on pieni mahdollisuus, että joku katkelma olisi suomennettu jossakin harvinaisessa lähteessä, mutta todennäköisesti sellaistakaan ei ole julkaistu.
Englanniksi näytelmää ”Cain” löytyy kyllä Helsingin kaupunginkirjastossa. Se on…
Ilkka Taiton Documenta gregoriana: latinalaisen kirkkolaulun lähteitä Suomessa –teoksen on julkaissut kirjankustantaja WSOY vuonna 1992. Siitä on julkaistu kaksi versiota: 2000 kappaleen numeroitu versio (ISBN 951-0-17388-6) ja numeroimaton (ISBN 951-0-18347-4). Kirja ei ole enää myynnissä.
WSOY:stä kerrottiin, että silloin kun numeroitu versio oli myynnissä, sen hinta oli 476 €. Numeroimattoman hinta ei selvinnyt, se oli kuitenkin selvästi alhaisempi. Kirjan ISBN-numero löytyy yleensä kirjan takakannesta ja ensimmäisiltä sivuilta ennen varsinaista tekstiä.
Kirjoja voi tarjota myytäväksi ainakin antikvariaatteihin, joissa kirjakauppiaat määrittelevät hinnan.
