Maaria Leinosesta on kirjoitettu muutamia artikkeleitä:
Päivän leipä, runon lohtu: Maaria Leinonen kirjoittaa syrjäytyneille, Kodin kuvalehti 1994 nro 12 s. 38-41,
Hyvää tekevä itku, Et-lehti 1991 nro 9 s. 34-37 ja
Syrjäytyminen lyriikassa, Sosiaaliturva 1991 nro 12 s. 609-610.
Nämä lehdet löydät Helsingin pääkirjastosta (Pasilassa).
Kirjastoissa on lehtisarja jossa on koottu kaikki ilmestyneet kirja-arvostelut. Valitettavasti en löytänyt arvostelua kirjasta Ihminen on ihmisen toivo, mutta Leinosesta on vuodesta 1983 ilmestynyt ainakin yksi kirja vuodesssa. Saattaa olla että joistain hänen myöhemmistä kirjoista on kirjoitettu arvostelu jossa olisi kerrottu hänen kirjallisuuden urasta hiukan enemmän. Kirjastonvirkailijat voivat auttaa…
Helmet aineistohaun sanahaulla vesimyll* löytyy yhdeksän kirjaa http://www.helmet.fi/search*fin/X
Näistä etenkin teos Vesimyllyt : historia, rakenne, käyttö ja kunnostus erityisesti kainuulaisen myllyperinteen valossa on tutustumisen arvoinen. Kirjassa on runsas kuvitus.
Kirjassa Pajupillistä pikisirkkaan (ainakin vuoden 1999 painoksessa) on kolmesivuinen ohje siipimyllyn rakentamisesta.
Kaksi lehtiartikkelia:
Vesimyllyt osa arvokasta rakennusperintöä Rakennuslehti 2003, nro 12, sivu 11
Kainuun vesimyllyt - kunnostusprojekti, Arkkitehti 1993, nro 2, sivu 64-67
Jälkimmäinen lehti löytyy Pasilan kirjastosta
Tietoa www-sivuilla:
http://www.nba.fi/puukausi/tekaitta/v4_l.htm
http://www.freesciencefairproject.com/physics/water_turbine.html
http…
Lähimmäs kysymyksessä esitettyä sitaattia Brechtin suomennetussa runotuotannossa päästään kolmiosaisessa runossa Niille jotka tulevat meidän jälkeemme [An die Nachgeborenen], jonka toisessa osassa on kertosäkeenomaisesti neljä kertaa toistuva säepari "Niin kului aika / joka minulle maan päällä annettiin." (suomennos Brita Polttilan).
Runo löytyy Polttilan toimittamasta ja suomentamasta Brecht-runojen valikoimasta Runoja 1914-1956 (Tammi, 1964).
Kyseessä on varmaankin Helena Sinervon Finlandia-palkinnon saanut romaani Runoilijan talossa, jossa päähenkilönä on runoilija Eeva-Liisa Manner. Kuvauksessa tosiasiat sekoittuvat fiktiiviseen kerrontaan, ja tämä on aiheuttanut närkästystä mm. kirjailijan sukulaisten keskuudessa.
Samantapaista kohua aiheutti 1941 ilmestynyt Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä, jossa kirjailija kuvasi suomalaisen sivistyneistön elämää tosiasioita ja fiktiivistä kerrontaa sekoittaen siten, että päähenkilöt olivat tunnistettavissa.
Kyseessä on ilmeisesti kasvi, joka suomeksi on ruusumyrtti (Leptospermum). Ruotsin kielellä sana manuka esiintyy Suomen säädöskokoelmassa (Finlands författningssamling, kauppa ja teollisuusministeriön asetus (förordning) 447 / 2003, joka käsittelee hunajan koostumusta. Vastaavassa suomenkielisessä tekstissä puhutaan ruusumyrtistä.
Ruotsinkielisen säädöskokoelman linkki http://www.finlex.fi/sv/laki/kokoelma/2003/20030075.pdf ja suomenkielinen teksti löytyy kohdasta http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2003/20030075.pdf.
Kasvikirjoista löytyy tietoa erikseen myrteistä.
Googlesta hakusanalla ruusumyrtti tulee viitteitä ja keskustelupalstalla (http://www.puutarha.net) löytyy pari kommenttia ruusumyrtistä.
Turun kaupunginkirjastossa on presidenteistä paljon aineistoa. Yksissä kansissa presidenteistä löytyy tietoa esimerkiksi Lauri Haatajan teoksesta Presidenttikirja (2001). Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa Aino-tietokannasta, jonne pääset osoitteesta: http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&ulang=fin
Suomen presidenteistä saa paljon tietoa tietenkin netistä, mm. sivulta http://www.presidentti.fi on linkit Suomen presidentteihin. Linkit viittaavat Suomen kansallisbiografian verkkosivuihin, mutta kyseinen teos on myös kirjamuotoisena Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston tieto-osastolla. Kirjasarjan osia (tällä hetkellä valmiina on 9 osaa, T-kirjaimeen asti) ei lainata, mutta siitä voi ottaa kopioita.
Wikipedia on myös…
Lehti löytyy kirjastoauton kokoelmasta. Kyseisen Erä-lehden numeron voi tilata kirjaston kautta, vaikkapa soittamalla
johonkin kirjastoon tai käymällä itse kirjastossa.
Helmet-järjestelmän kautta ei voi itse tilata jonkin lehden tiettyä numeroa, vaan tarvitset virkailijan apua.
Hei!
Laulu On syksy niin ihmeellinen löytyy ainakin Jussi Rasinkankaan laulukirjasta 17 uutta lastenlaulua. Polarvox 1990.Laulun on sanoittanut Juhani Konola.
Tiedustelin asiaa sarjan kustantajalta, ja sieltä kerrottiin, että sarjasta ilmestyy kaksi seuraavaa osaa vuoden 2013 alussa. Kannattaa siis odotella siihen asti.
Kannattaa ottaa yhteyttää Suomen Kansallisteatteriin http://www.kansallisteatteri.fi/media/index.php
Honkasen yhteystietojen saamiseksi haastattelua varten.
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan lainassa oleva aineisto on mahdollista uusia viisi kertaa, minkä jälkeen aineisto on tuotava kirjastoon jossa se voidaan palauttaa. Palautuksessa uusimiskerrat nollaantuvat. Asiakkaan niin halutessa aineisto voidaan palautuksen jälkeen lainata hänelle vielä uudestaan (mikäli siitä ei ole varauksia).
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#uusiminen
Tähän kysymykseen on vaikea vastata, koska tempomerkintänä adagio on yleisnimi. Pitäisi vähintään tietää, mille instrumentille/instrumenteille ko. teosta haetaan. Adagio-osa voi myös
olla jonkin laajemman sävellyskokonaisuuden osa.
Olisiko kuitenkin kyseessä Albinonin Adagio g-mollissa? Siitä löytyy kyllä sovituksia useissa kokoelmissa ja yksittäisinäkin nuotteina.
Boken/noten finns i Grankulla, Hagalund och Sello bibliotekens samlingar:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Den finns också i samlingar av några antikvariat åtminstone i Sverige:
http://www.tradera.com/item/341212/201508898/lennart-hellsing-visor-ur-…
http://www.bokborsen.se/Hellsinglennart/Visor-Ur-Silverhornet/3414412
http://www.antikvariat.net/en/NOR16446.cgi
Jaakko Gummerus was born on 13th October 1870 in Sääminki as a son of Lutheran pastor. He studied at University of Helsinki history and Greek language and worked after Master of Arts examination as a journalist. Later he started studies in theological faculty and received ordination in Evangelical Lutheran church 1897. He had already then made foreign studies in Germany. He was a professor in Church history in Helsinki 1900-1920.
As a church historian he published in German researches about the medieval confession practice in Sweden and Arian controversy , in Swedish about medieval church synods in Sweden and in Finnish about Mikael Agricola, the reformer of Finland.
As a scholar he demanded that theological research must follow all laws…
Raamatusta ja alkoholista on kirjoittu jo 1800-1900-lukujen taitteessa, esim. Matti Tarkkanen: Raamattu ja raittiuskysymys (1886). Vähän tuoreempia teoksia esim. Seksi ja alkoholi Raamatussa, toim. Veli Toukomies (1981); Aune Greggas: Viini Raamatussa (1996, ks. myös http://www.etra-liitto.fi/LUENTO.HTML); Raamatun tekstejä 12 askeleen ohjelmaan (Suomen sininauhaliitto 2003). Raittiusaatetta tai alkoholismia sekä kristillistä etiikkaa käsittelevistä teoksista voi myös löytyä tätä aihetta käsittelevää tai sivuavaa kirjallisuutta. Nettipappikin on ottanut hiukan asiaan kantaa http://www.nettipappi.fi/?showmodul=20&deptid=9417&newsid=10318&NEWS=1
Gobineaulta on suomennettu kolme Stefanie-sarjan kirjaa:
Stefanie taistelee rakkaudestaan 1970, Stefanie ja miehet 1971 sekä Stefanie rakkauden myrskyissä 1974.
Voisikohan kyseessä olla seuraava teos:
Saari Elvi: Ei minulta mitään puutu: elämäni viittakiviä. (Porvoo, WSOY, 1985). Se on kyllä muutamissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa ja löytyy HelMetistä ( http://www.helmet.fi/search*fin/ ) tekijähaulla "Saari Elvi". Samoin sieltä löytyy Elvi Saaren luennoista toimitettu teos "Jooga ja inhimillinen kasvu", sekä kolme teosta, joissa Elvi Saari on toiminut kääntäjänä. Sen sijaan mainitsemaanne "Kveekareiden jäljillä" -teosta HelMetistä ei löydy. (Suomen kansallisbibliografiastakaan ei löydy teosta nimellä "Elämäni Viittakivi".)
Kannaksen lukion kirjat näkyvät valitettavan harhaanjohtavasti meidän Lahden kaupunginkirjaston LASTU -tietokannassa aivan kuin ne olisivat osa meidän kokoelmaamme. Valitettavasti näin ei kuitenkaan ole, vaan Kannaksen lukion kirjat ovat erillinen kokoelma, johon meillä ei ole muuta yhteyttä kuin vain saatavuusnäkymä. Meillä ei siis siten myöskään ole mahdollisuutta tehdä varauksia kirjoihin, joten niitä ei myöskään kuljeteta noudettavaksi kaupunginkirjastoon.
Lisäksi Kannaksen lukio taitaa olla kesälomalla, joten siellä ei ole tällä hetkellä henkilökuntaakaan koulukirjastoa hoitamassa.
Katsoin kirjojen saatavuutta MASTO -tietokannasta (masto.amkit.fi), mutta heiltä löytyy tarvitsemistasi kirjoista vain tavalliset niteet, ei opettajan…
Kiitos palautteestasi. 15 PressReader lisenssiä, joka mahdollistaa 15 samanaikaista käyttäjää, on riittänyt tähän asti Helmet-aluella. PressReader informoi meille, että aina kun 16. etäkäyttäjä kirjautuu palveluun, tulee selkeä ilmoitus täyttyneestä kapasiteetista. Jos palvelu on herjannut jotain epämääräisempää, on tuskin ollut kyse lisenssien puutteesta. Palvelussa on ollut tänä vuonna aika ajoin ongelmia kirjautumisessa, koska sivustoa on uudistettu ja kirjautumisvaihtoehtoja lisätty. Olemme aina tiedottaneet PressReaderia teknisistä ongelmista viipymätä ja pyytäneet pikaista korjausta. Toisinaan korjaukset ja lisäohjeet ovat viipyneet.
Ilouutisena voin kuitenkin kertoa, että ensi vuonna palvelu siirtyy rajoittamattomaan käyttöön.…
