Suomalainen paikannimikirja (2007) kertoo kylästä ja sukunimestä Vaikko sekä paikannimestä Vaikontaipale mm. seuraavaa: "Nimen alkuperä ei ole aivan selvä. Se voisi liittyä 'hiljaista, äänetöntä' merkitsevään *vaikka-sanan yhteyteen. Tähän sanapesyeeseen kuuluvat esim. vaieta, vaikkua 'hiljetä, vaieta (esim. koiran haukku)', vaikkea 'hiljainen, lientynyt (tuuli, sade)'. "Savukosken Vaikosputaan nimeä on selitetty:"Leviää niemeke, siintää semmonen lahelma siihen, tyven virraton paikka." "Toinen mahdollisuus on, että nimeen sisältyy sana vaikko vanhassa merkityksesssä'(kuusen) pihka'."
Suomen kielen etymologinen sanakirjan osassa 5 (1978) annetaan sanalle vaikko kolme merkitystä. Kahdessa ensimmäisessä rinnakkaismuotona on vaikku.…
Taiteen keskustoimikunnan sivuilla olevassa 6.5.2011 päivätyssä tiedotteessa http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/default.asp?WCI=wciFrame_workspac… kerrotaan mm., että kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta on myöntänyt 2 889 325 euroa kirjastoapurahoina (nk. kirjastokorvaus) ja -avustuksina yhteensä 908:lle kirjailijalle ja kääntäjälle. Yksittäiset apurahat ovat 500 - 14500 euron suuruisia. Tästä summasta on myönnetty apurahoina luovaa kirjallista työtä suorittaville kirjailijoille kaunokirjallisuuteen 2 082 000 euroa ja tietokirjallisuuteen 205 800 euroa. Kääntäjille vastaavat summat ovat 443 000 euroa ja 82 925 euroa. Avustuksina ahtaissa taloudellisissaoloissa eläville iäkkäille kirjailijoille ja kääntäjille on…
Punahiuksisuutta määrittelee MC1R-geeni, jota kaikilla on kaksin kappalein: yksi isältä ja yksi äidiltä. MC1R-geeni vaikuttaa pheomelaniinin tuottoon. Jos kumpikin MC1R-geeni puuttuu tai ei toimi, ihmisestä tulee punahiuksinen. Myös silmien väri määräytyy eri geenien toiminnan mukaan: geenit vaikuttavat silmien pigmenttipitoisuuteen.
Ihmisen elinkaaren aikana eri geenit voivat jostain syystä aloittaa tai lopettaa toimintansa. Yleensä tällaiset muutokset tapahtuvat ennen aikuisikää. Aikuisiällä tapahtuvat geenimuutoksiin voivat vaikuttaa erilaiset ulkoiset tekijät, esimerkiksi stressi. Jos hiusten tai silmien väriä määrittävien geenien toiminta muuttuu, myös niiden väri muuttuu. Jos MC1R-geenin toiminnassa ilmenee siis jossain vaiheessa…
Hei,Kiitos kysymyksestä. Näistä asioista on käyty paljon keskustelua etenkin kun digipalveluiden opastaminen tuo paljon lisää samankaltaisa tilanteita, jolloin pitää olla selkeät rajat, mitä kirjaston henkilökunnan tehtäviin kuuluu kyseisissä tilanteissa. Oikeaksi todistamiseen on selkeä linjaus: Kirjaston henkilökunnalla ei ole valtuuksia todistaa oikeaksi asiakirjojen jäljennöksiä. Tämä koskee myös mainitsemaasi esimerkkiä.
Tämä Janne Sivosen säveltämä "Häävalssi" löytyy nuottikokoelmista "Pop tänään 1" (2012) ja "Suomipopin helmiä 5" (2008), joita on saatavana muista Vaski-kirjastoista, vaikka Kaarinan kirjaston kappaleet ovat juuri nyt lainassa. Ainakin tuossa "Pop tänään" -kokoelmassa näyttäisi olevan kosketinsoitinnuotinnos, toisessa vain melodia.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Kyseessä saattaisi olla v. 1985 ilmestynyt kuvakirjasarja Muuttuvat tarinat (kustantaja Satukustannus). Sarjassa ilmestyi neljä kirjaa:
Eksyksissä unimaassa, Karvajalan suuri seikkailu, Laakson väki ja kadonnut aarre, Sinikello ja karannut ilmapallo.
Tarinat on kirjoittanut Stewart Cowley ja kuvittaja on Colin Petty.
Kirjat ovat 26 cm korkeita, ja niissä on n.45 sivua.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa on tietoa Muuttuvat tarinat -sarjasta
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=4&PBFORMTYPE=010…
Onnet-tietokannasta voi hakea tietoa myös asiasanalla "ratkaisukirjat", ja selailla hakutulosta josko tärpänneiden joukosta löytyisi etsitty kirja.
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01001&…
"Organismin perusosaa merkitsevä solu on Elias Lönnrotin käyttöön ottama uudissana vuodelta 1858. Sana on takaperoisjohdos ruotsalaisperäisen sola-sanan deminutiivisesta johdoksesta solukka, joka esiintyy paikoin itä- ja pohjalaismurteissa."
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY, 2004
Kysyin tätä Turun taidemuseosta.
Christian Hoffmann, Vanhempi amanuenssi, FL tiesi vastauksen:
"Kyseessä on nuoren turkulaiskuvanveistäjä Ennu Okan (1913 – 40) työ 1930-luvulta. Hän kaatui traagisesti kaksi päivää ennen talvisodan päättymistä.
Veistoksen nimeä en juuri nyt muista."
Tutkija Marjo Auerkoski-Turjas täydensi vastausta:" kyseessä on Ennu Okan veistos Halon kantaja vuodelta 1940.
Kivirakennus, työväentalo, jonka seinässä veistos sijaitsee, valmistui samana vuonna. "
Nuotti Kaseva, Kun maailma elää, Love kustannus 1976 sisältää kappaleet:Kevät, Sipuli-Sanni, Syksy, Naula läpi pään, Pena, Kun maailma elää, Et voi jäädä nukkumaan, Monen vuoden jälkeen, Joku jota rakastaa, Hän tulee taas.
Suomesta isoja C-kasettikoteloita kannattaa kysyä BTJ-kirjastopalvelusta www.btj.fi sekä parista muusta paikasta www.cityplus.fi ja Näkövammaisten Keskusliitosta www.aviris.fi
Kaksi ensimmäistä myyvät ja välittävät koteloita ja kolmas käyttää paljon vastaavia, joten yhteystietoja saanee myös sieltä. Muitakin paikkoja tietysti on, mutta näistä voi aloittaa. Suomen Musiikkituotanto (Turku) 02 2425444 välittää myös ko. tuotteita.
Pääkaupunkiseudun HelMet-verkkokirjaston kautta kyseisten ohjelmien tilaaminen ei valitettavasti onnistu. Ulkomailla asuvien suomalaisten on kuitenkin mahdollista tilata tuotteita Yleisradion tallennemyynnin ( http://yle.fi/tallennemyynti/ ) kautta. Heikki ja Kaija I, Heikki ja Kaija II sekä Rintamäkeläiset II -videokasetit näyttävät kuuluvan tällä hetkellä heidän valikoimiinsa. Tilaukset voi osoittaa osoitteeseen tuote.tilaukset@yle.fi .
Todennäköisesti viittaat Olli Ainolan kaksiosaiseen MOT-ohjelmaan "Lääketieteen musta historia", joka on esitetty 7. ja 14.9.1998 YLE:n 1-kanavalla.
Ohjelmien käsikirjoitukset
http://www.yle.fi/mot/070998/kasis.htm
http://yle.fi/mot/140998/kasis.htm
Markku Lehtolan yksilöityä ko. ohjelmien kritiikkiä
"Palanen tutkivan journalismin mustaa historiaa"
http://www.tutkiva.fi/images/mot-analyysi.pdf
Siteeraan suoraan muutaman katkelman Lehtolan ym. kritiikistä:
"MOT:n ohjelmassa ei kerrottu, milloin ja missä yhteydessä Ylppö oli ilmaissut
pitävänsä “mielisairaita arvottomina ja mielisairaaloita tuhlauksena”.
“Rotukomitean” esityksen aikaan 1943 Ylppö tuskin on voinut pitää mielisairaita
arvottomina menetettyään juuri mielenterveysongelmista…
Oscar Wilden kuuluisa lausahdus "I can resist everything except temptation" on peräisin hänen näytelmänsä Lady Windermere's fan ensimmäisestä näytöksestä.
Lady Windermeren viuhka kokonaisuudessaan löytyy Eino Palolan suomentamana kotimaisia teattereita palvelevan Näytelmäkulman näytelmäkirjastosta.
Pelkkä sitaatti löytyy useana suomennosversiona erilaisista aforismi- ja mietelausekokoelmista. Tässä malliksi pari - molemmat otaksuttavasti toimittajien itsensä kääntämiä:
"Pystyn vastustamaan mitä tahansa paitsi houkutusta."
Olli-Matti Ronimus & Pentti Holappa (toim.), Ihminen maailmassa. WSOY, 1973
"Pystyn vastustamaan kaikkea muuta paitsi kiusausta."
Jarkko Laine (toim.), Sitaatit. Teoksessa Sitaatit ja lentävät lauseet. Otava 1992
Polvijärven ja muiden Vaara-kirjastojen lyhytlainat ovat 14 vuorokauden lainoja. Tavallinen laina-aika on 28 vuorokautta. Joissakin Vaara-kirjastoissa on lisäksi 7 vuorokauden pikalainoja. Kirjalla voi olla lyhyempi laina-aika siksi, että se on hyvin suosittu ja varaajia on paljon. Lyhytlainojen avulla halutaan saada varaajien odotusaika lyhenemään. Tavallisia lainoja ja lyhytlainoja voi varata, mutta pikalainat eivät ole varattavissa, vaan ne voi saada lainaan suoraan hyllystä.
Etunimiä esittelevä sivusto
http://www.behindthename.com/name/vanessa
ja saksankielinen hakuteos
Duden : das grosse Vornamenlexikon. - Duden, 1998
selittävät nimen synnyn seuraavasti:
Englantilainen kirjailija Jonathan Swift muodosti nimen rakastettunsa Esther Vanhomrighin nimistä vuonna 1726 kirjoittamaansa omaelämäkerralliseen runoon 'Cadenus and Vanessa' (http://www.poemhunter.com/poem/cadenus-and-vanessa/ ).
Nimi on levinnyt myös muille kielialueille ja sen suosio on viime vuosikymmeninä suuresti kasvanut, mikä näkyy myös Suomessa
(http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ ).
Tanskalainen hyönteistutkija Johann Christian Fabricius (1745-1808) antoi Vanessa-nimen myös eräälle perhoslajille.
Jussi on ruotsalaisperäisestä Jussesta saatu Johanneksen kutsumamuoto, jota on käytetty Suomessa jo keskiajalla. Nimi on ilmeisesti vakiintunut meillä 1300-luvun lopulla. Jusse oli kehittynyt Ruotsissa Johanneksen muodosta Junis. Johannes-nimi merkitsee heprean kielessä 'Jahve on osoittanut armon' tai 'Jumala on armollinen'. Johannes on kristikunnan suosituimpia nimiä ja siitä on kymmenittäin erilaisia muunnoksia ja kutsumamuotoja, meidän almanakassamme nykyisin mm. Hannes, Hannu, Jani, Janne, Juha, Joni ja Jukka.
Santeri on lyhentymä nimestä Aleksanteri, joka merkitsee kreikan kielessä puolustajaa, suojelijaa tai auttajaa (kantasana 'alexo'). Nimi tunnetaan jo antiikin ajalta, jolloin sen maineikkain kantaja oli Makedonian kuningas ja…
Tuntemattomien puheisiin puuttuminen vaatii rohkeutta. Auttaisivatkohan nämä Unicefin laatimat ohjeet sinua?
Lisää luettavaa antirasistisesta toiminnasta ja rasismiin puuttumisesta löydät täältä.
Vuonna 1938 hyväksytty käännös:
6) Pane minut sinetiksi sydämellesi,
sinetiksi käsivarrellesi.
Sillä rakkaus on väkevä kuin kuolema,
tuima kuin tuonela on sen kiivaus,
sen hehku on tulen hehku, on Herran liekki.
7) Eivät suuret vedet voi rakkautta sammuttaa,
eivät virrat sitä tulvaansa upottaa.
Jos joku tarjoaisi kaikki talonsa tavarat
rakkauden hinnaksi,
häntä vain halveksuttaisiin.
Lammas-sana kuuluu kaksivartaloisiin nomineihin, joiden vokaalivartalon lopussa on kaksi vokaalia ja joilla on konsonanttivartalo vain yksikön partitiivissa (s-loppuisten sanojen neljäs taivutustyyppi). Sanan vartalossa tapahtuu äännevaihtelu. Lammas-sana taipuu samoin kuin esimerkiksi sanat varas : varkaan, varvas : varpaan, kauppias : kauppiaan.
Kysymyksen siitä, miksi lammas-sanaa ei voi taivuttaa ks-päätteisellä muodolla, herättänevät esimerkiksi sanat sammas : sammaksen tai kannas : kannaksen. Suomen kielelle on tyypillistä, että sanojen vartalo muuttuu erilaisten taivutuspäätteiden edellä. Vartalo saattaa muuttua eri tavoin sellaisissakin sanoissa, jotka loppuvat samalla tavalla. Taivutukseen ja äännevaihteluun vaikuttavat…
Tyylilajeilla leikitellyt Raymond ei ollut Carver, vaan Queneau. 1991 suomeksi julkaistussa Tyyliharjoituksia-kirjassa Queneau kertoo saman ulkoisesti lyhykäisen ja yksinkertaisen tapahtumasarjan 99 eri tavalla.
