Suomen pienviljelijät -teoksen osa 1 kattaa Varsinais-Suomen alueen, joten Mäntsälä ei tähän osaan kuulu. Todennäköisesti Mäntsälä löytyy osasta 4, jonka alueena on Uusimaa. Tätä osaa ei HelMet-kirjastoissa valitettavasti ole, mutta muualla kyllä. Tässä sen saatavuustiedot Linda-tietokannasta:
http://finna.fi
Teosta voi siis käydä tutkimassa esimerkiksi Viikin kampuskirjastossa, Kansalliskirjastossa tai Eduskunnan kirjastossa.
HelMet-kirjastoissa myöhästymismaksu on 20 senttiä per laina yhdeltä vuorokaudelta. Myöhästymismaksuja kertyy vain aikuisten kortille lainatusta aikuisten aineistosta.
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja…
Suurin osa löytämästäni aineistosta käsittelee vanhuutta ja vanhustenhuoltoa sosiaalisen kehityksen näkökulmasta, eikä niinkään kulttuuriperinnön kautta.
Ohessa kuitenkin joitain kirjoja, joissa vanhuutta tarkastellaan osin myös kulttuurin ja perheen kautta. Kirjoissa ei suoranaisesti käsitellä sairaalahoitoa. Hoitotyön käytännöistä kertovaa kirjallisuutta ei ole UM:n kehityspoliittisen kirjaston kokoelmassa.
Adverting the old age crisis (1994)
The ageing & development report (1999)
Kiina ja kasvun kivut (2005)
Kiinan kulttuuri / Huotari, Tauno-Olavi (1999)
Kiinan yhteiskunta muutoksessa (2005)
Living longer (2004)
Social policies for the elderly in the Third World / Tracy, Martin B. (1991)
Sustainable social structures in a society…
Auttajasyndroomaa kannattanee lähteä tutkimaan eri ammattiryhmien (kirkon työntekijät, opettajat, sosiaalityöntekijät ym.) työtä kuvaavien teosten kautta. Hakusanoina voi käyttää hoitotyö, sosiaalityö, vapaaehtoistyö jne. yhdistettyinä etiikka, ammattikuva, sosiaaliset suhteet, psykologia, motiivit ym. Seuraavissa teoksissa on ainakin aihetta käsitelty:
Piiroinen, Hannu: Epävarmuus, muutos ja ammatilliset jännitteet. Jyväskylän yliopisto, 2005 (väitöskirja).
Haapakoski Paavo. 1989. Auttajasyndrooma auttajan ongelmana. Teoksessa: Sielunhoidon
aikakauskirja 2/1989
Tommy Hellsten, Salme Blomster ja Martti Lindqvist ovat teoksissaan myös käsitelleet auttamistyön ongelmia ja etiikkaa.
Kyllä voi. Lainatun materiaalin voi palauttaa Turun kaupunginkirjaston pää- tai lähikirjastoihin. Sen palauttaminen muihin Vaskikirjastoihin on maksullista.
Kirjastokortti on henkilökohtainen, mutta varauksia voi noutaa toisen puolesta.
Espoon kaupunginkirjaston käytäntöjen mukaan on kaksi vaihtoehtoista tapaa toimia:
1)Varausten noutaja lainaa varaukset omalle kirjastokortilleen. Noutajan ei siis välttämättä tarvitse ottaa mukaansa sen henkilön kirjastokorttia, joka alkujaan on varaukset tehnyt. Paperisia tai sähköpostitse tulleita noutoilmoituksiakaan ei tarvita. Hakijan pitää vain muistaa kenen nimellä varaukset hyllyssä odottavat. Lainatut varaukset poistetaan sitten varaajan tiedoista, jotta ne eivät palautuksen jälkeen lähde tulemaan samalle ihmiselle uudestaan.
2)Jos hakija lainaa varaukset varaajan kortille, tarvitsee hän mukaansa päivätyn ja allekirjoitetun valtakirjan. Paperi on…
Kaupunginkirjaston käytettävissä olevista tietokannoista kyseistä nuottia ei valitettavasti löytynyt. Kannattaisi kääntyä esim.
Suomen Elokuva-arkiston puoleen, osoite Pursimiehenkatu 29-31, puh. 09-615400 tai Suomen Jazz & Pop Arkiston puoleen,
os. Rajasampaanranta 2, puh. 7570040. Helsingissä toimii myös nuottiantikvariaatti Nuottikamari, jonka osoite on
Korkeavuorenkatu 25, puh. 656508. Liikkeen kokoelmista löytyy tuhansittain vanhojakin nuotteja, joten hyvällä onnella
tämäkin saattaisi löytyä sieltä.
Aiheesta kaupunkisuunnittelu 1800-luvulla löytyy kirjallisuutta hyvinkin erilaisista kirjastoista ja kokoelmista. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yleisten kirjastojen aineistohausta HelMetistä http://www.helmet.fi/ ei kovinkaan paljon, mikä johtuu osittain siitä, että Helsingin keskusvaraston tietokirjallisuus ei ole vielä kokonaan rekisterissä. Varaston aarteita ovat esimerkiksi Mirjam Lehtikannon teos vuodelta 1943: C.A.Setterberg uusgoottilaisen tyylin edustajana ja hänen toimintansa Vaasan läänin arkkitehtina vuosina 1853-1871. Siellä on myös Erkki Kantolan vuonna 1976 toimittama kirja Vaasan hovioikeus 1776-1976 - Vasa hovrätt, jossa on runsaasti tietoa rakennuksen arkkitehtuurista. Talohan on Setterbergin suunnittelema.…
Helsingin kaupunginkrjaston kopiokoneet tekevät mustavalkoista jälkeä, hinta 0,20 euroa /sivu sekä A4 että A3-kopiot.
Asiakkaiden tietokoneilta voi tulostaa joko mustavalko- tai väritulosteita, molemmat tulosteet maksavat 0,20 euroa/sivu. Mikäli tulostettava aineisto ei ole digitaalisessa muodossa, kirjastoissa on myös mahdollisuus käyttää skanneria.
Kopiointiin erikoistuneita yksityisiä yrityksiä löytyy useita vaihtoehtoisia, tässä muutama poiminto puhelinluettelon keltaisilta sivuilta. Multiprint http://www.multiprint.fi Kopiotaito http://www.kopiotaito.fi Monikko http://www.monikko.fi
Pasilan kirjastosta löytyy Suomen Sosiaalidemokraatti-lehti mikrofilmattuna ajalta 6.5.1918-31.8.1988
Mikrofilmit, niiden lukulaitteet ja kopiokone ovat pääkirjaston uutisalueen mikrofilmihuoneessa.
Pasilan kirjaston yhteystiedot
Rautatieläisenkatu 8, sisäänkäynti Kellosilta 9
lehtialue 09-31085426
Kirja-arvosteluja etsiessä kannattaa hyödyntää Aleksi-viitetietokantaa. Sinne on luetteloitu Suomessa ilmestyneiden lehtiartikkeleiden viitetietoja. Sekä CD-rom että WWW-muotoinen Aleksi löytyy useimmista kirjastoista.
Kirjastopalvelu on helpottanut arvostelujen etsimistä kokoamalla niitä Kirjallisuusarvosteluja -lehteen joka ilmestyy 12 kertaa vuodessa. Kaunokirjallisuuden arvostelut ovat B-osassa, tietokirjallisuuden A-osassa.
Esimerkiksi kysymäsi kirjan, Lehväslaiho Tie Helvettiin, arvosteluja on kyseisen lehden vuoden 1996 numeroissa B 10 ja B 12. Kirjallisuusarvosteluja -lehti tulee ainakin suurimpiin kirjastoihin.
Avioeroa käsitteleviä kuvakirjoja on olemassa esim. seuraavat:
Eyen, Cécile: Pikkusuden kaksi kotia (2005)
Kaskinen, Anna-Mari: Koti kahdessa sydämessä (2005)
Weninger, Brigitte: Nähdään taas, isä! (1995)
Pääkaupunkiseudun kirjastot tarjoavat pääsyn kolmeen e-kirjoja tarjoavaan palveluun Ebib, Ellibs ja OverDrive. Kokoelmissa on suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä e-kirjoja aikuisille ja lapsille. Kokoelma on vielä rajallinen, sillä palvelu on vielä kokeiluvaiheessa ja tulee myöhemmin laajenemaan myös muihin kirjastoihin. Helmet-kirjastoilla on kokeilussa myäs elokuvapalvelu Indieflix, mutta tässä palvelussa ei ole lasten elokuvia. Palveluun pääsemiseen tarvitaan Helmet-kirjastojen kirjastokortti ja tunnusluku. Kortin saa mistä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastosta henkilöllisyystodistusta vastaan. Lisätietoja palvelusta saa Helmet-kirjastojen sivuilta osoitteesta www.helmet.fi.
Ratamo-kirjastoilla on käytössään Ellibs-e-kirjasto, jossa…
Geneven III sopimuksen eli Sotavankisopimuksen mukaan vanki on velvollinen antamaan vain suku- ja etunimen, sotilasarvon, syntymäaikansa,tuntolevyn tai kantakortin numeron tai vastaavat tunnistetiedot. Henkilökorttia ei missään olosuhteissa saa ottaa pois. Henkilökortti on rinnastettavissa passiin.
Lähde: Rosen, Gunnar, Parkkari Juhani: Sodan lait : käsikirja; Edita 2004
Kotiliesi-lehden vuosikertoja vuodesta 1923 säilytetään
kirjavarastossa pääkirjastossa. Lehtiä ei voi lainata, mutta
niitä voi lukea pääkirjastossa sekä kopioida.
Muiden säilytettävien vanhempien lehtien luettelo löytyy
http://www.lib.hel.fi/pasila/varasto/vale01.htm
Anne Frank: Nuoren tytön päiväkirja. Monet nuoret ovat lukeneet sen. Kirja kertoo nuoren ihmisen elämästä toisen maailmansodan aikaan eli ei ole ihan uusi, mutta silti ajankohtainen.
Voit myös miettiä, mikä aihepiiri tai henkilö voisi kiinnostaa. Esim. mikäli jalkapallo kiinnostaa, silloin voi lukea Zlatanin elämäkerran "Minä Zlatan Ibrahimović" tai jos Harry Potterit kiinnostavat, silloin voi lukea niiden kirjoittajan elämäkerran "J. K. Rowling : Harry Potterin luoja : elämäkerta". Monista filmitähdistä, kirjailijoista, urheilijoista ja muusikoista on kirjoitettu elämäkerta.
Voit myös mennä kirjastoon ja pyytää henkilökuntaa näyttämään, missä on elämäkerrat. Hyllyjä katselemalla on helpompi nähdä, mitä kaikkea on saatavilla ja saatat…
Kaikki HelMet-verkkokirjaston japaninkieliset kirjat saat esiin näin: Klikkaa pääsivulla vasemmalla yläpalkissa olevaa linkkiä ”Hakusana(t)”. Kirjoita hakukenttään ** eli kaksi asteriskia, valitse kohdasta ”aineisto” valinnaksi ”kirja” ja kohdasta ”kieli” valinnaksi ”japani”. Tarvittaessa voit kohdasta ”Koko aineisto” rajata haun vain esimerkiksi kaunokirjallisuuteen tai tietokirjallisuuteen. Paina sitten vain Hae-nappia, niin saat listan kaikista japanin kieltä sisältävistä kirjoista. Mukaan tulee myös japanin kielen oppikirjoja, jotka ovat suomeksi tai muilla kielillä. Tuloksissa on lisäksi aika paljon japaninkielisiä mangasarjakuvia.
Jos haluat etsiä vain japaninkielisiä romaaneja ja novelleja, voit tehdä näin: Klikkaa yläpalkista…
Joensuun seutukirjaston lähikirjastoon Rantakylän kirjastoon on hankittu ompelukone asiakaskäyttöön. Ompelupiste löytyy kirjaston satuhuoneesta. Asiakkaat voivat varata ompeluaikoja suoraan kirjastolta tai puhelimitse. Rantakylän kirjaston puh.no: (013) 267 6281.
Ompelukoneen käyttö on ilmaista, mutta asiakkaan tulee tuoda mukanaan omat ompelutarvikkeet (langat, kankaat jne.). Kirjaston henkilökunta auttaa asiakkaita koneen käyttöön liittyvissä asioissa.
En löydä esim. maakuntakirjastohausta tällaista sukukirjaa enkä Sukututkimusseuran kirjaston kokoelmista. Onko tällainen sukukirja olemassa? Sukututkimusseuran henkilöhakemistosta painettuihin julkaisuihin löytyi seuraavia henkilönimiä. Rein, Elisabet - 1144 [77]
Rein, Fredrik (s. 21.10.1778; p. 5.6.1802; + 18.8.1825) - 161. 354. 505. 824. [35]
Rein, G. - 547, 549, 550, 561, 562 [88]
Rein, Gabriel (f. 23.11.1869 H:fors) - fil. doktor, professor [30]
Rein, Gabriel (f. 23.11.1869 Helsingfors) - fil.dr, professor [16]
Rein, Gabriel (f. 23.11.1869 Helsingfors) - fil.dr, professor [17]
Sinun ehkä kannattaisi ottaa yhteyttä Sukututkimusseuraan http://www.genealogia.fi/ tai sen kirjastoon http://www.genealogia.fi/linktoold/kirjasto/index1.htm .…
