Yksi vanhan tanssimusiikin Irmeli löytyi:
Laulu Irmelille / säveltänyt Kaarlo Valkama, sanat Lauri Jauhiainen, esittäneet ainakin Henry Theel (laulu) ja Triola-yhtye (1953)
Lähde:
https://finna.fi
Sanoja tai nuottia siihen ei löytynyt, joten ei selvinnyt, onko tämä etsimäsi laulu.
Pakasen (Packanen) nimen selitykseksi on katsottu sana ’pakka’, joka tarkoittaa kumpua tai töyrästä. Pakka tulee Ruotsin sanasta ’Backe’ ja se on yleinen paikannimi. Kylän nimiä on myös Pakainen, Pakasela, Pakaan. Nykyisin Pakasia on eniten Oulun ja Iin seudulla. Lisää nimestä kirjassa Mikkonen, Pirjo : Sukunimet.
Japanin kielellä Pirjo voidaan kirjoittaa käyttämällä katakana-tavumerkkejä. Japanin kielessä käytetään katakana-merkkejä vierasperäisten lainasanojen ja nimien kirjoittamiseen. "Pirjo" voidaan muodostaa käyttämällä tavuja PI, RI ja YO tai vaihtoehtoisesti PI, RU ja YO. Mutta ehkä tuo ensin mainittu muoto vaikuttaa luontevammalta suomalaisen korvaan.
Koska japanilaisia merkkejä ei voi lähettää mutkattomasti sähköpostitse, kannattaa katsoa merkkien kirjoitustapa joko sanakirjasta tai joltakin internet-sivustolta. Hyvä katakana-merkkien luettelo löytyy sivustosta http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm . Sivuston kaavion vasemmalla puolella on aina tavun alkukonsonantti ja yläosassa tavun loppuvokaali. Esimerkiksi tavu NI kirjoitetaan…
Kyseessä on Maijaliisa Dieckmannin kirja Aurajoen tyttö (1982).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Turun kaupunginkirjaston ja lähialueen yhteisestä VASKI-aineistotietokannasta http://www.turku.fi/vaski
Tarkoitatko Frank-monhakua: http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
Tilapäinen häiriö toiminnassa on aiheuttanut siinä toisinaan tuollaisia ongelmia. Kannattaa kokeilla hetken päästä uudelleen.
Jos tarkoitat jotakin muuta kirjastotietokantaa, ilmoitatko tarkemmin, mistä hausta on kyse.
Kokoelmassa Kuinka kaukaa tähän hetkeen vuodelta 1984 on nimetön runo, joka kertoo lapsen lähdöstä lastenkotiin. Siinä lapsi ottaa nallen mukaansa, koska ei voi nukkua ilman sitä.
Helsingin kaupunginkirjasto myy kyllä kokoelmista poistettuja kirjoja, mutta mainitsemiesi kirjojen poistaminen lienee epätodennäköistä, koska kirjoja on enää vain joitakin kappaleita jäljellä. Sen sijaan kirjaa voisi löytyä antikvariaateista tai Internet-huutokauppa Huuto.netistä osoitteesta http://www.huuto.net. Jälkimmäisessä paikassa näyttää olevan tällä vastaushetkellä yksi Tuhru-kirja myytävänäkin, ja sen löytää laittamalla hakusanaksi ”Tuhru”. Antikvariaatteja taas löytyy esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www.antikvariaatit.net/sivutsuomi/jasenliikkeemme.html ja http://www.antikka.net/antikka.asp.
Kysymääsi iskelmää ei löytynyt rekistereistä noiden sanojen perusteella. Muistitiedon perusteella kyseessä saattaisi olla Markku Aron v. 1972 levyttämä Älä lähde rakkain, joka löytyy CD-levyltä Markku Aro: Parhaat (julk. 1989). Tämän CD-levyn kaukolainaamista voit tiedustella kirjastosta; se näyttäisi olevan ainakin Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa, tosin tällä hetkellä lainassa. Nuotteja tai sanoja ei löytynyt.
Kirjastojen nettisivuilta löytyy usein lukuvinkkejä. Jyväskylän kaupunginkirjaston sivulla on esim. Lukudiplomin kirjalistoja, joista voisi löytyä mukavaa luettavaa, osoite on http://www3.jkl.fi/kirjasto/lukudiplomi/kirjalistat.htm. Tampereen kirjaston vinkkejä on osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/luettelo.htm
Kirjaston lasten- ja nuortenosastolla käydessä kannattaa kysyä henkilökunnalta vinkkejä.
Pallas-järjestelmä on TietoEnatorin kehittämä ja ylläpitämä kirjastojärjestelmä. TietoEnatorin sivut löytyvät osoitteesta http://www.tietoenator.com. Koska kyseessä on liiketoiminta, osa tiedoista on salaisia, joihin on pääsy vain Pallas-asiakkailla. Kannattaa ottaa yhteyttä TietoEnatoriin. PallasPro-Kirjasto toimii Jyväskylässä ja puhelinnumero sinne on 014-415 7211.
Anu Suorannan väitöskirjaa ”Halvennettu työ” on hankittu neljä kappaletta Pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Kirjojen sijainnin ja saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi Täältä voit myös tehdä varauksen.
Helsingin kaupunginkirjaston avoimista työpaikoista, kesätöistä ja keikkatöistä löytyy tietoa osoitteista: http://www.helsingintyopaikat.fi/
Seure Oy http://www.seure.fi/ välittää Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginvirastoihin, myös kirjastoihin (sivistysala), keikkatyöntekijöitä. Sivuilta löytyy myös kirjastoalan hakulomake.
Ilman koulutusta on vaikeaa päästä töihin. Helsingissä kaupunginkirjastoon keikkatöihin otettavilta edellytetään kirjastojärjestelmän käytön hallintaa.
Aiheestasi näyttää löytyvän varsin paljon aineistoa sekä kirjoja että artikkeleita. Käyttäen esim. seuraavia hakusanoja "väkivalta, tytöt", "väkivalta, naiset", "aggressiot, tytöt", "aggressiot, naiset", "rikollisuus, tytöt", "jengit, tytöt" sinun pitäisi löytää runsaasti relevanttia aineistoa. Itse selasin Pääkaupunkiseudun kirjastojen "Plussa"-tietokantaa, Helsingin yliopiston kirjaston "Helkaa", sekä artikkelitietokantoja "Arto" ja "Aleksi". Yliopistokirjastojen yhteistietokanta "Linda" ei muutostöiden vuoksi valitettavasti tänään avautunut, mutta sinun kannattaa ehdottomasti etsiä myös sieltä. Tässä muutamia esimerkkejä mielestäni relevanteista kirjoista: Honkatukia, Päivi: "Sopeutuvat tytöt?--sukupuoli, sosiaalinen kontrolli ja…
Paavo Sarkkinen on kirjoittanut teoksen "Ruoppaustyöt" (Rakennusalan kustantajat 2003), jossa käsitellään Suomessa tehtyjen ruoppaustöiden historiaa ja esitellään jonkin verran erilaisia ruoppauskoneita. Imuruoppausta käsitellään myös Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Kymijoen pilaantuneiden sedimenttien koeruoppaus Myllykoskella 2001" (Alueelliset ympäristöjulkaisut 286).
Tekniikan kirja 2 (WSOY 1964) sisältää tietoa ruoppauskoneiden toiminnasta ja tekniikasta. Tietoa löytyy kirjan ensimmäisestä osiosta Rakennustekniikka (luvuista Rakennuskoneet ja Sataman- ja väylänrakennus). Nämä kolme julkaisua löytyvät Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastosta.
VTT eli valtion teknillinen tutkimuskeskus on myös julkaissut ruoppausta…
Valitettavasti emme löytäneet tälle tekijää. Teksti näyttäisi olevan ns. käyttörunoutta, jonka alkuperäistä tekijää ei tiedetä tai tieto ei ole säilynyt runon levitessä mm. postikortteihin ja erilaisiin värssykirjoihin ja värssysivustoille, esim. http://varssyja.wordpress.com/kesaisia-tervehdyksia/ .
Ikävä kyllä Google Earthin kuvien tarkkuus riippuu palvelun käyttämien lähdekuvien tarkkuudesta. Nähtävästi Rauman kuvat ovat olleet resoluutioltaan tarkempia kuin Uudenkaupungin kuvat.
Lisätietoja Google Earthin ominaisuuksista saa esimerkiksi Wikipediasta "Google Earth"-hakusanalla.
