Heikki Tarman artikkelissa Keidas kaupungin keskustassa, Karjalainen, 06.05.2003, s. 13 kerrotaan, että Koskisaari (Ilosaaren aiempi nimi vielä 1800-luvun alkupuoliskolla) oli kaupungin järjestysmiehen August Johnssonin kalastuspaikka. Hän halusi, että saarta ryhdytään kutsumaan Lystsaareksi, mikä nimi juurtui puhekieleen. Järjestysmiehen kouluaikaisen liikanimen mukaan sitä kutsuttiin myös Pukkisaareksi. Nimi muuttui Ilosaareksi, kun maistraatti alkoi käyttää tätä nimeä. Ilosaaren huvielämästä kerrotaan artikkelissa myös, että siellä on jo 1800-luvun jälkipuoliskolla ollut huvikatos, sauna ja uima- ja kylpylaitos, jonka rappeuduttua rakennettiin uusi uimalaitos v. 1948.
Niskasaari on viereinen saari, jolla Pielisjoen linna sijaitsee.
Näin…
Kyseessä on Antonin Dvorakin Slaavilainen tanssi op72 nro 2, jonka Reino Helismaa on sanoittanut suomeksi nimellä Olkoon näin. Tapio Rautavaara levytti sen vuonna 1964. ( http://aanitearkisto.fi/firs2/ulko.php?Id=Slaavilainen+tanssi+op+72+no+2 )
Sävellyksen yhtenäistetty nimeke on Slovanske tance, op72. Nro 2, Allegretto grazioso; sov., lauluääni, piano, suomi (Olkoon näin) / Dvorak. Se löytyy mm. Suuresta toivelaulukirjasta nro 12. Tietysti Dvorakin alkuperäissävellyksenkin nuotteja kirjastoissa on; voit parhaiten etsiä niitä yhtenäistetyllä nimekkeellä (jättäen pois siitä nuo sovitusmaininnat).
Kaunokirjallisuuden Kirjasampo -palvelusta http://www.kirjasampo.fi/ löytyivät Lilian Jackson Braunin kissadekkarit Kissa, joka osasi lukea takaperin (1967) ja Kissa joka söi johtolangan (1968). Erle Stanley Gardnerin Perry Mason ja papukaija todistajina ja Susan Conantin Hihna kiristyy (1990), ovat dekkareita, joissa eläin ei ole etsivä, mutta toimii ratkaisevassa roolissa rikoksen selvittämisessä. Juan Díaz Canalesin John Blacksad -dekkarisarjakuvat, joihin kuuluvat Kissa varjoisilta kujilta (2006), Valkoinen valtakunta (2007), Punainen sielu (2008)ja Hiljainen helvetti (2010) muodostavat sarjan, jossa kaksimetrinen musta kissa toimii yksityisetsivänä. Belgialainen sarjakuvapiirtäjä Sokal on julkaissut useita jännityssarjakuva-albumeja…
Suomen murteiden sanakirjasta (Edita, 1997, osa 5) löytyy määritelmä sanalle ”juutina”. Kyseessä on siis lievä voimasana, jota on käytetty Laihialla ja Karijoella. Löytyy myös sana ”juuti”, joka on myös lievä voima-, vahvistus- ja haukkumasana, joka on tunnettu lounaismurteissa. Myös Kerttu Karhun Eheroon taharoon –murresanakirjassa mainitaan sana ”juutina” lievänä kirosanana.
Murresanakirjoissa Isojoelta ja Jalasjärveltä mainitaan muodossa jukelin tähäre, lievä voimasana (vrt.jutina) Esimerkiksi: ”Sitte sitä pellavaa piti olla joka vuosi niin jukelin tähäre kylyvös.” Salme Henell: Oottako träillä? Jalasjärven murresanakirja (2005)
Timo Nurmen Gummeruksen Suuri suomen kielen sanakirja (1998) tuntee samantapaiset lievät kirosanat…
Syksyllä 1939 Sillanpään nimi nousi Nobel-ehdokkaiden joukkoon. Hänen novelliensa valikoima Färden till Kvarnbäcken (Retki Myllykoluun) oli 1936 herättänyt Nobel-komitean sihteerissä Per Hallströmissä mielenkiintoa Sillanpään lämmintä kertojaa kohtaan. Hallström tapasi pienissä novelleissa humaanin kertojan, jonka kanssa lukijan teki mieli vaihtaa ajatuksia.
Sillanpää voitti Nobel-äänestyksessä Sveitsissä asuvan Hermann Hessen ja sitten hollantilaisen Johan Huizingan. Sillanpään katsottiin kilpailijoitaan paremmin täyttävän Alfred Nobelin jälkisäädöksessä mainitun taiteen idealistisen tarkoitusperän vaatimuksen. Kauan odotettu ilmoitus palkinnosta saapui Tukholmasta Helsinkiin 9.11.1939. Palkinnon perusteluissa…
Selailin Areenassa olevia dokumenttipätkiä. Ainakin yhdessä filmissä kerrottiin sen olevan osittain dramatisoitu, mutta asiaa täytyisi tutkia ohjelma kerrallaan. Mennään junalla -ohjelmassa vuodelta 1972 näyttäisivät uuden Parkanon kautta avatun radan liikenteessä olleen juuri nuo maintisemasi disko-, ravintola- ja hyttivaunu salonkiosastoineen, https://areena.yle.fi/1-3549834. Ylen artikkelissa kerrotaan VR:n historiasta kertovista ohjelmista, https://www.vr.fi/vinkkeja-junamatkailuun/160-vuotta-matkalla. Nuo palvelut diskoteekkivaunua myöten näyttävän olleen todella olemassa. Parkanon radan avajaisten jälkeen diskovaunu eli kiskoteekki on tosin liikkunut mukana vain erillisestä tilauksesta. Rautatiemuseon…
Kyseessä lienee animaatioelokuva Pariisin iloiset kissat, joka valmistui USA:ssa vuonna 1962. Alkuperäinen nimi on Gay Purr-ee. Elokuvan on ohjannut Abe Levitow ja päähenkilöiden ääninä kuullaan mm. Judy Garlandia, Robert Goulet'a ja Mel Blancia.
Lisätietoja ja juonikuvaus englanniksi löytyy mm. seuraavista osoitteista.
Wikipedia: http://en.wikipedia.org/wiki/Gay_Purr-ee
Internet movie database: http://www.imdb.com/title/tt0057093/
YSA- yleinen suomalainen asiasanasto luettelee seuraavat suppeammat termit asiasanalle "arkisto":
kansallisarkistot, kirkonarkistot, kotiseutuarkistot, kuva-arkistot, liikearkistot, maakunta-arkistot, tietoarkistot, yksityisarkistot, ääniarkistot
Katso tarkemmin http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/
Seitti-aineistohaulla voit vielä hakea lisää aineistoa paikkakuntasi kirjastosta: http://www.seinajoki.fi/kirjasto/seitti.htm
Voit käyttää asiasanoja arkistointi ja arkistot
Eläketurvakeskuksen sivuilta (http://www.etk.fi/ ) voi lukea, että, että Suomen vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke maksetaan rajoituksetta kaikkiin maihin. Käytännön maksutoimenpiteistä todetaan, että eläkkeet ulkomaille maksetaan eläkkeensaajan valitsemaan rahalaitokseen suomalaisen rahalaitoksen välityksellä. Nämä ohjeet voi lukea kokonaisuudessaan sivulta, joka löytyy osoitteesta http://www.etk.fi/Page.aspx?Section=43247 tai etusivulta linkistä
Eläkkeet/Eläkehakemus/Eläkkeen maksaminen ulkomaille.
Kaikkia eläkkeitä on haettava. Eläkehakulomakkeet löytyvät myös etusivulta kohdasta Eläkehakemus/Lomakkeet.
Työeläketurvaan liittyvien kysymysten esittäminen pitäisi onnistua osoitteessa http://www.tyoelake.fi/ask.aspx?section=39092&…
Terttu Tupala on kirjoittanut muistelmakirjan nimeltä Oi minne loittonitte päivät. Kirja on ilmestynyt vuonna 1988. Tupala kertoo kirjassa lapsuudestaan, nuoruudestaan, opiskeluajoistaan, työstään opettajana ja toiminnastaan kouluhallinnossa. Hän ei kuitenkaan kerro muistelmissaan juuri mitään kirjoittamistaan teoksista.
Tyyris Tyllerö -lastenkulttuurilehdessä (2/1985, s. 21-25) Tupala kertoo siitä, miten hänen lapsuutensa kokemukset ovat vaikuttaneet Pappilan Marja -sarjan kirjoittamiseen. Kovin tarkasti hän ei tosin käsittele esim. Pappilan Marjan joulu -kirjaa. Muualtakaan ei tunnu löytyvän perusteellista kuvausta tästä kirjasta.
Internetissä Terttu Tupalasta on lyhyet perustiedot Kirjasampo-verkkopalvelussa osoitteesta http://www.…
Virve on virolaisperäinen nimi, joka merkitsee samaa kuin suomen Virpi. Virpi taas on suomalainen, luontoaiheinen nimi eli hento puun tai pensaan oksa, vesa. Suomen almanakassa Virve on ollut vuodesta 1950.
Nimen lienee tuonut Suomeen näyttelijaä Hilma Rantanen-Pylkkänen, joka toimi 1900-luvun alussa Tallinnan Estonia-teatterin johtajana. Hänen vuonna 1912 syntynyt veljentyttärensä kastettiin Virveksi. Myös Aino Kallaksen vuonna 1901 syntynyt tytär oli Virve.
Äänteellisen samankaltaisuuden vuoksi Virve on Suomen almanakassa Virvan parina 2.3. Virva tulee ilmeisesti sanasta virvatuli (aarnivalkea, saavuttamattomaksi koetun vertauskuva).
Lähde:Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja
Tarkoittanet varmaan Ruusuromaania. Otavan Kirjallisuustiedon mukaan Le Roman de la Rose (Ruusuromaani) on laaja keskiaikainen ranskalainen allegorinen runoteos. Sen keskeneräisen alkuosan kirjoitti n. 1235 Guillaume de Lorris ja jälkiosan n. 1270 Jean de Meung. Ruusuromaani on keskiajan ranskankielisen kirjallisuuden luetuin kirja, ensimmäinen klassikko. Siitä tuli pian kirjallisuuden esikuva ja sitaattien lähde ja allegorisesta unesta suosittu kirjallisuuden muoto.
Valitettavasti Ruusuromaania ei liene suomennettu kokonaisuudessaan. Parin sivun mittainen käännösnäyte löytyy Maailman kirjallisuuden kultaisesta kirjasta, osa IV, Ranskan kirjallisuus. Henrik Schückin Yleinen kirjallisuuden historia osa 2, Keskiaika, sivut 239-244, kertoo…
Se on Johannes Linnankosken runo, joka löytyy ainakin seuraavista lukukirjoista:
Haavio, Martti
Iloinen lukukirja
1948, 1957
Haavio, Martti
Kultainen lukukirja
1957
Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa niiden harvinaisuus, kunto ja ikä. Huonokuntoisen ja hyväkuntoisen rahan hintaero voi olla huomattava, joten myös vuoden 1890 hopeamarkan arvo voi vaihdella huomattavasti kolikon kunnon mukaan.
Suomen rahat arviohintoineen 2020: keräilijän opas -kirjan mukaan kyseessä olevan kolikon arviohinta vaihtelee 5 - 250 € välillä. Kannattaa kuitenkin antaa vanhojen rahojen asiantuntijan eli numismaatikon arvioida rahan kunto, jolloin hän voi antaa myös hinta-arvion.
Rahojen kuntoluokitus ja muuta tietoa vanhoista rahoista löytyy mm. Suomen Numismaatikkoliitto ry:n tietopankista: http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki
Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2020: keräilijän opas / toimittanut Suomen…
Asema-, vaihde- ja junamiehillä oli kaikilla omat tehtävänsä. Asemamiesten työnkuva vaihteli jonkin verran asemasta ja sen koosta riippuen. Vaatimattomammilla liikennepaikoilla, joilla ei ollut paljon henkilökuntaa, ei voitu tiukasti pitää kiinni siitä, mitä itse kunkin virkatehtäviin kuului.
Asemamies oli eräänlainen aseman yleismies, jonka tehtäviin kuului ottaa vastaan junasta saapuva tavara, siirtää se vaunusta laiturille ja edelleen varastoon sekä vastaanottaa ja kuormata junaan asemalta lähtevä tavara. Asemamies oli vastuussa aseman varastossa olevasta tavarasta luovutukseen saakka. Myös matkatavaroiden vastaanotto ja luovutus kuului asemamiehen tehtäviin, ja toisinaan asemamies tuurasi junamiestä.
Vastaavasti junahenkilökuntaan…
Timo Kaukoranta on laatinut tutkimuksen 2018 Kasvien hyödyntäminen - paratiisista karkottamisesta globaaliin talouteen
Lantusta kerrotaan: "Joitakin koristekasveja ja heiniä lukuun ottamatta Suomessa ei ole omia viljelykasveja. Lähimmäksi pääsevät laidunheinät, lanttu, joka arvioidaan syntyneen Skandinaviassa nauriin tai peltokaalin (Brassica rapa) ja kaalin (B. oleraceae) risteydyttyä,...." eli lanttu on ollt meillä pisimpään.
Wikipedia tietää kertoa, että::"Pohjolassa lanttua on viljelty 1500-luvulta asti, sitä onkin sanottu Pohjolan appelsiiniksi. Wikipedia
Porkkanasta Kysymuseolta.fi tietää kertoa:"Kyllä, porkkanaa on viljelty Suomessa jo paljon ennen vuotta 1917. Porkkana on ikivanha lääkekasvi, mutta sitä on…
Löytäjä on Risto Tynni, tässä viite:
Tynni, Risto 1980. Fossiileja Porojärven alueella Kaledonialaisen ylityöntölaatan alaisissa ala-Kambrisissa sedimenteissä. Summary: Fossils in lower Cambrian sedimentary sequences below thrust planes of Caledonian age in the Porojärvi area, Northern Finland. Geologi 32 (2), 17-22.
Muista kambrikauden fossiililöydöistä löytyy tietoa näistä:
Pirrus, Enn; Nestor, Heldur; Soesoo, Alvar; Linna, Ari 2006. Viron ja Etelä-Suomen ediakara- ja kambrikausi. Tallinna: MTÜ GEOGuide Baltoscandia. 32 p.
Uutela, Anneli 1993. Sedimenttikivien fossiilit - historiallisen geologian arkisto. Kivi 11 (4), 8-19.
Lehtovaara, Jyrki J.; Tynni, Risto 1983. Fossiliferous boulders of Lower Cambrian phosphoritic sandstone in…
Tarkoittanette Alexander McCall Smithin sarjaa Mma Ramotswe tutkii. Kirjat sijoittuvat Botswanaan ja niistä on suomenettu neljä: Naisten etsivätoimisto nro 1 (2003), Siveysoppia kauniille tytöille (2004), Kirahvin kyyneleet (2004) ja Kalaharin konekirjoituskoulu miehille (2005). Kirjojen saatavuuden voitte tarkistaa täältä oman kirjastosi tietokannasta, https://www.helmet.fi/
Yrjö Karilaksen teoksessa Suurmiesten seurassa vuodelta 1927 kuvaillaan Michelangelon Mooses-patsasta näin: "Ruumiin jokaiseen lihakseen, puvun jokaiseen poimuun on piirrettynä kansojen paimenen jäyheä, alkuperäisen voimakas luonne", selostaa taideteosta A. Dumas. "Kaksi kielekettä päälaella on häviämättömänä merkkinä Jumalan näkemisen otsalle jättämästä hohteesta".
J. H. Plumbin teoksessa Renessanssi vuodelta 1961 kerrotaan s. 220 näin: "Michelangelo varusti suuren Mooses-veistoksensa kahdella sarvella, jotka ovat olleet tämän profeetan tunnusmerkkinä siitä asti, kun Vulgata-käännöksessä oli 'valonsäteitä' merkitsevä sana tulkittu väärin sanaksi 'sarvet'."
Myös monilla www-sivuilla mainitaan sarvet käännösvirheeksi. Vulgata on…
Suomen ortodoksisen kalenterin mukaan Tami on lyhentymä nimestä Damianos, jonka pohjana on hedelmällisyyden ja synnyttämisen jumalatar Damian. Taustalla on myös mahdollisesti kreikan verbi, jonka merkitys on kesyttää.
Kustaa Vilkunan mukaan Tami on muunnos Aatami nimestä. Englantilaisella kielialueella Tami on yksi kirjoitusmuoto naisennimelle Tammy, joka taas on hellittelymuoto tam-alkuisista nimistä kuten Tamara. Suomessakin Tami on käytössä myös tyttöjen nimenä.
Ensimmäiset Tamit ilmestyivät katukuvaan Suomessa 1970-luvulla, ja vuoteen 2006 mennessä nimi löytyi 90 pojalta, näistä suurin osa on syntynyt 2000-luvulla. Tunnettuja Tameja muun muassa Tami Tamminen sekä Tami Kiuru.
