Haapajärven kirjastossa on paikalla monta hyvää etunimikirjaa : Vilkuna, Kustaa : Etunimet ; Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja ; Joka kodin suuri nimikirja ; Uusi suomalainen nimikirja. Harvinaisimmista nimistä on Eero Kiviniemen Iita Linta Maria : etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen.
Varsinaisesti tämän nimistä kirjaa en löytänyt, mutta samanniminen luku sisältyy Lars Westerlundin toimittamaan julkaisuun Ulkomaalaisten sotilaiden lapset Suomessa 1940-1948 Osa II Saksalaisten ja neuvostosotilaiden lapset Suomessa, Norjassa, Tanskassa, Itävallassa, Puolassa ja Itä-Karjalassa.2011. Turun kaupunkirjastossa eikä Vaski-kirjastoissa tätä ei ole, mutta Turun yliopiston kirjastosta sekä Åbo Akademin kirjastosta sitä löytyy.
Se on luettavissa myös internetissä osoitteessa:
http://www.arkisto.fi/uploads/Palvelut/Julkaisut/Ulkomaalaisten_sotilai…
Tavoitteena lienee siis löytää Straussin tekijänoikeudellisesti vapaasta sävellyksestä esitys, joka on myös ehtinyt tekijänoikeudellisesti vapaaksi. Lakihan muuttui marraskuussa siten, että entinen 50 vuotta pidentyi 70 vuodeksi. Sitä ei kuitenkaan sovelleta taannehtivasti, joten vuotta 1964 vanhemmat äänitykset ovat tältä osin vapaita.
Syynä siihen, ettei kirjastojen tietokannoissakaan yleensä ole alkuperäistä levytysvuotta, on yksinkertaisesti tiedon puute. Monen vanhemman levytyksen kohdalla tämä tieto on pysyvästi kadonnut ja vielä useamman kohdalla julkaisija ei ole tietoa vaivautunut levyn tietoihin lisäämään. Siksi vain osa levytyksistä pystytään kohtuullisella vaivalla täsmentämään ajallisesti.
HelMet-tietokannassa on kaksi keinoa…
Sähköliiton eli sähköalojen ammattiliiton
(http://www.sahkoliitto.fi/portal/page?_pageid=613,2657413&_dad=portal&_…) mukaan työllisyystilanne on tällä hetkellä erittäin hyvä. Todennäköisesti tilanne jatkuukin hyvänä, mutta tulevaisuudennäkymiä on kuitenkin mahdoton varmuudella ennustaa: paljon riippuu yhteiskunnan yleisestä kehityksestä. Opiskeleminen ja ammattiin valmistuminen on kuitenkin aina hyödyllistä.
Filmitähtien aika : näyttelijöitä suomalaisen elokuvan kultakaudelta = Filmstjärnornas tid : Skådelpelare under den finska filmens guldålder = The film star era : actors and actresses from the golden era of Finnish cinema / toim. / red. av / ed. by Kai Vase
Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura ; Helsingin kaupungin taidemuseo ; Suomen elokuva-arkisto, 2007. - 142 s. : kuv.
ISBN 978-951-746-882-4
- valokuvateos suomalaisista elokuvatähdistä
Rytkönen, Sisko: Ihanat naiset kankaalla : filmitähtiä suomalaisen elokuvan kultakaudelta
Helsinki : Majakka, 2008. - 285 s. : kuv.
ISBN 978-951-9260-88-4
- naistähtiä
Katse kohti tähtiä: kotimainen elokuvatähteys ja sen ulkomaiset esikuvat / Jaakko Seppälä. - artikkeli teoksessa Suomalaisuus…
Oiva Paloheimon Lähtevien laivojen satamasta on useitakin äänitteitä. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa ovat seuraavat cd-levyt:
Harri Saksala: Laulut ja balladit 1979-1990
Marina & Marino: Lähtevien laivojen satama
Ahti Paunu: Lähtevien laivojen satama
Anoia Ensemble: Olen hyvin elävä
1600-luvun ensimmäisissä suomalaisissa kirjapainoissa painomuste valmistettiin itse keittämällä ensin pellavaöljystä vernissa ja lisäämällä siihen nokea sekä eräitä muita aineita.
Perusteellisin selvitys painovärin valmistuksesta löytyy Yrjö A. Jäntin Kirjapainotaidon historiasta:
"Painovärin valmistus, joka viime vuosisadan alkuun saakka pysyi täsmälleen samalla kannalla, tapahtui seuraavasti: Pellavansiemenistä puristettua, hyvin siivilöityä liinaöljyä kaadettiin puhtaaseen kuparikattilaan, niin että se tuli 3/4 täyteen, kattila asetettiin rautaiselle kolmijalalle ja sen alle viritettiin kuivista puista tuli, joka sai olla voimakas siksi, kunnes liinaöljy alkoi kunnolla kiehua. Sitten asetettiin joitakin ruisleivän palasia puiseen…
Laulun sanat löytyvät Riina Salon ja Inkeri Simola-Isakssonin kirjasta Tonttu lähti matkaan, jonka liitteenä olevassa cd:ssä laulu on myös laulettuna nimellä: Pikku tonttu soittaa.
Hyvän kuvan aiheesta saa Hallituksen esityksestä eduskunnalle tuloverotuksen siirtohinnoittelua koskevaksi lainsäädännöksi. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaA…
Artikkeleja siirtohinnoittelusta sekä myös kirjallisuusviitteitä ajalta ennen uuden lain voimaantuloa 1.1.2007.
Esimerkiksi:
Mehtonen, Pekka (2005), Siirtohinnoittelu, tuloverotus ja konsernistrategiat – erityisesti strategisen suunnittelun dokumentoinnista ja reaaliargumentaatiosta. Edita.
Karjalainen, Jukka – Laaksonen, Sami, Siirtohinnoitteludokomentaatiosta Suomessa. – Verotus 3/2002 s 315–323.
Matikkala, Timo, EY:n siirtohinnoittelun vastaoikaisut mahdollistavan verosopimuksen sisältö ja vaikutus kansainvälisen yrityksen verotukseen. –…
Vastauspäivän, eli 16.11.2006, mukaisen kurssin mukaan 26 Ruotsin kruunua on noin 2,85 euroa. Valuutanmuuntajia löytyy helposti Googlesta hakusanalla 'valuuttalaskuri'.
http://muunnin.com/index.php?id=valuutta
http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=150
Leipomo-kahviloiden tunnusluvuista ei löytynyt koottua tietoa. Esim. hakukone Googlella löytyy yksittäisten leipomo-kahviloiden keskiostoksen määrä, mutta ei koko maan tietoja. Leipomoteollisuuden toimialaraportit löytyvät sivulta www.toimialaraportit.fi . Raportin lopussa on hyödyllisiä linkkejä ja osoitteita, joista voi yrittää lisätietoja.
Seuraavasta väitöskirjasta ja sen lähdeluettelosta saattaisi olla apua. Puhekuviot, tilanteen ja rakenteen liitto : tutkimus kielen omaksumisesta ja suomen konditionaalista / Anneli Kauppinen. - Helsinki : SKS, 1998.
Olen sitä mieltä, että voit toki pitää Carolyn Keenestä esitelmän, mutta kerro toki kuulijoille, että kyseessä on nimimerkki
Carolyn Keenen kirjailijanimeä oli käsitelty tässä palvelussa jo aiemminkin, vastauksia löytyi tämän palvelun arkistosta hakusanalla Keene Carolyn, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Siteeraamasi virke aloittaa Arto Mellerin runon ”Emmä kysy”, joka sisältyy kokoelmaan Viiden aistin todistus (Otava, 1990). Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta: www.helmet.fi .
Alla olevat kurssit löytyvät Haukilahden kirjaston kokoelmista, vaikka yksittäisen kirjaston kokoelmat eivät ole aineiston saatavuuden kannalta ratkaisevaa, kun haluttu eineisto etsitään asiakkaalle koko seudun alueelta.
BUONGIORNO ITALIA 1:1-5 1KI+5KA,A
BUONGIORNO ITALIA 1:6-10 1KI+5KA,A
Buongiorno Italia!. 2 KASETTI 1984
Buongiorno Italia!. 2 / [Kielentark.: Tiziana Andreis] ; [Valokuvat: ...Enneli Poli...Et Al.] ; [Kuv Joseph Cremona, BBC:N Työryhmä, Enneli Poli KIRJA 1984
BUONGIORNO ITALIA 2 1KI+7KA,A
BUONGIORNO ITALIA 3 1KI+5KA,B
Buongiorno Italia!. 3 : L'Italia Dal Vivo
Buongiorno Italia!. 2, Buongiorno Italia!. 3, Parli italiano!
Todennäköisesti kysyjän etsimä soitin on skalmeija (englanniksi shawm, saksaksi Schalmei, myös nimitystä pommeri esiintyy), lähinnä oboen sukuinen keski- ja renessanssiajan soitin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Skalmeija), tarkemmin sanottuna vielä sopraanoversio. Mahdollisuuksien rajoissa olisi myös Rauschpfeife-niminen soitin, jonka suukappale ja soittotapa on erilainen kuin skalmeijassa, mutta kuvassakin näkyvä "torvi" usein hyvin samankaltainen. Kysyjän mieleen jäänyt läpitunkeva ääni viittaa kuitenkin juuri skalmeijaan.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tarkkaa vastausta en kysymykseesi onnistunut löytämään. Tässä kuitenkin huomioonotettavia tekijöitä kysymykseesi.
Heinänsyöjien, kuten lehmän, ruoansulatusjärjestelmä on kehittynyt energian keräämisen suhteen tehokkaaksi. Samaten kasvissyöjäeläimistä osa on märehtijiöitä, esimerkiksi mainitsemasi lehmä, jolloin niille on mahdollista syödä nopeasti ja saada enemmän liukenevia ravintoaineita selluloosapitoisesta ravinnosta kuten heinästä. (http://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4rehtiminen)
Usein ihmisellä on tapana keittää, kuumentaa tai paistaa ruokansa, jolloin entsyymit samoin kuin muutkin ravintoaineet vähenevät ruoasta. Tästä aiheesta voi lukea lisää esimerkiksi Mea Salon teoksesta Hellaton kokki-raakaravintoa kasviksista (2010).
Lopuksi…
Sanomalehti Karjalaisessa oli artikkeli vuoden 1982 alussa valmistuneesta Joensuun poliisi- ja oikeustalosta. Jutussa kerrotaan, että pääurakoitsijana toimi Rakennustoimisto A Puolimatka Oy.
Karjalainen 8.1.1982, s. 10.
Homoseksuaalisuutta käsitteleviä kirjoja ovat mm Marianne Backlénin Tulilinnun tanssi, Wolfgang Herrndorfin Ladaromaani, Alan Hollinghurstin Vieraan lapsi, Tapani Heinosen Reunalla, Taru Väyrysen Ei millään pahalla sekä Jera Hännisen Harakkapoika. Lisää löytyy hakemalla asiasanalla homoseksuaalisuus kaunokirjallisuuden verkkopalvelusta Kirjasammosta (http://www.kirjasampo.fi/) tai kirjaston tietokannasta (jolloin kannattaa rajata haku kaunokirjallisuuteen).
