Mainitut Sammattiin liittyvät runot löytyvät Saarikosken kokoelmasta Katselen Stalinin pään yli ulos (1969). Kokoelma löytyy myös teoksesta Tähänastiset runot (1978) ja Runot (2004). Järven nimi on Siitoonjärvi.
Kyllä. Helmet-kirjastokortin saadakseen ei tarvitse asua Helmet-kirjastojen alueella, riittää että sinulla on osoite Suomessa. Helmet kirjastokortin saadaksesi sinun täytyy asioida jossakin Helmet-kirjastojen toimipisteessä paikan päällä ja ottaa kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan. Tervetuloa Helmet-kirjastojen asiakkaaksi!
Ainakin kahteen tieteiskirjaan kuvauksesi voisi sopia. Toinen on Frederik Pohlin Avaruuden portti ja toinen Carl Saganin Ensimmäinen yhteys. Saganin kirjassa ihmiset rakentavat Koneen päästäkseen tapaamaan muukalaisia. Kone on sisustettu ainoastaan viidellä tuolilla.
Koivu ja tähti kulttuurikeskuksen salissa on konserttitason flyygeli. Kiinteitä istumapaikkoja on 250. Kokonaisyleisömäärää voidaan kasvattaa 300 henkilöön asti. http://www.muhos.fi/vapaa-aikapalvelut/esitys-ja-harjoitustilat .
Tampereen kaupunginkirjastossa on teos Hirsch, James S.: Hurricane : the miraculous journey of Rubin Carter (Houghton Mifflin 2000).
Kirjan voi kaukolainata. Tarkemmat kaukopalveluohjeet löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi ->linkki Kaukopalvelu.
Kyseessä on pätkä Jörg Zinkin tekstiä, joka alkaa Rakkaus on sana joka on valoa. Se löytyy kokonaisuudessaan ainakin Zinkin kirjasta Rakkaus on valoa täynnä.
Hei Lapponicasta!
Johnsenin valaanpyynnin historiakirjan saa tosiaankin (myös) meiltä kaukolainaksi. Pyyntö on paras jättää lähimpään kirjastoon.
Koska pyydät materiaalin Inariin, asunet Lapin kirjasto -järjestelmän piirissä joten voit tilata teokset Ivalon kunnankirjaston kautta. Inarin kunta kuuluu Lapin kirjasto
-järjestelmän piiriin: www.lapinkirjasto.fi.
Aiheesi on laaja. Materiaalia on parhaiten norjaksi.
"Vienanmeren luostarisaaren maitovalaat" ilmestyi vuonna 2003 Maahenki -kustantamon kustantamana. Kirjailija Rytheulta on käännetty romaani joka kertoo erään pohjoisen kansan valasmaailmasta (tsuktsit) nimellä Kun valaat lähtevät (1980).
Lapin maakuntakirjasto toimii Grönlanti- ja inuitti -kirjallisuuden keskuskirjastona Suomessa…
Hakusanalla aleksitymia löytyy esim. useita viitteitä Aleksi-artikkelitietokannasta, esim:
Depressiopotilaiden tunneilmaisu elpyy masennuksen lievittyessä (Duodecim 2002:2)
Aleksitymia ja masentuneisuus (Psykologia 2001:5)
Keho ja mieli hälytystilassa (Kotilääkäri 2001:2)
Sanat, tunteet ja terveys (Duodecim 1999:18, myös Internetissä sivulla http://www.duodecim.fi/aikakauskirja/articles/d91013.htm)
Aleksityymikon tunteille ei ole sanoja (Anna 1997:27)
Lehdet ovat saatavissa ja tietokantaa voi itsekin käyttää kirjastossa.
Maakuntakirjastojen yhteisluettelo Mandasta löytyi suomenkielinen teoskin, Matti Joukamaan Aleksitymia - ei sanoja tunteille, joka voidaan tilata kaukolainaksi.
Pia Puntasen vuonna 1993 julkaisemassa teoksessa "Mannerheimin saappaanjäljillä - Päämajan sijainti ja toiminta Mikkelin seudulla talvi- ja jatkosodan aikana" mainitaan, että Mikkelissä sijainneen saksalaisen yhteysesikunta Nordin vahvuus oli kesällä 1941 n. 40-50 henkilöä, ja että sodan kuluessa määrä kasvoi vielä noin kahdellakymmenellä henkilöllä.
Nordin henkilöstöön kuului upseereita, radisteja, konekirjoittajia ja autonkuljettajia, joten kyseisessä lukemassa on mukana myös siviilihenkilöitä. Enemmistö vahvuudesta lienee kuitenkin ollut sotilashenkilöstöä. Yhteysesikunnan vartioinnista ja muonituksesta vastasivat suomalaiset.
Valitettavasti en oikein pysty löytämään mitään kirjallisuutta mainitusta kurssista, asia saattaisi vaatia arkistotutkimuksia, oikea osoite olisi silloin Sota-arkisto http://www.sota-arkisto.fi/. Aiheesta, sota-ajan propaganda-, valistus- ja tiedotustoiminnasta, on julkaistu melko paljon erilaista kirjallisuutta (muistelmia, tutkimusta, päiväkirjoja). Tässä luetteloa: /// Esko Salminen: Propaganda rintamajoukoissa 1941-1944 – 1976///, ///Touko K. Perko: TK-miehet jatkosodassa, Päämajan kotirintaman propaganda. – 1974.///, ///Kustaa Vilkuna: Sanan valvontaa, sensuuri 1939-1944. – 1962///, ///Kalle Lehmus: Kolme kriisiä. – 1971///, ///Ilmari Turja: Herrojen kanssa marjassa. – 1973///, ///Ilmari Turja: Ei kukaa oo mikää, sanoo Rannanjärvi…
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja kertoo Jaanan olevan lyhennelmä Marjaanasta. Virossa Jaanaa pidetään Johannan muunnoksena. Johanna puolestaan on Johanneksen sisarnimi. Hebreankielessä nimien merkitys on: Jahve on osoittanut armonsa, Jumala on armollinen.
Koululainen–lehden kautta voi hakea kirjeenvaihtokaveria jättämällä ilmoituksen lehteen tällä lomakkeella:
http://koululainen.fi/ohjeet/kysy-meilta
”Haluan lähettää” kenttään valitaan pudotusvalikosta ”kirjeenvaihtoilmoituksen lehteen”. Viesti–kenttään voi sitten kirjoittaa toiveen sähköpostikaverista. Muita kirjeenvaihtopalstoja en 5-8-vuotiaalle löytänyt. Nettisivujen keskustelupalstoille ei kannata jättää henkilötietojaan eikä osoitettaan.
Systeri-lehti on suunnattu 8-14–vuotiaille tytöille ja lehdessä palsta kirjeenvaihtoilmoituksille. Erilaisissa harrastelehdissä on usein myös kirjeenvaihtopalsta (esim. Koiramme lehdessä on nuorten sivut, joissa on kirjeenvaihtoilmoituksia). Lehtiin voi käydä tutustumassa kirjastoissa.
Virolaista…
Kannattaa myös tutustua kirjaston nimikirjakokoelmaan, sillä tällaisiin melko lyhyisiin vastauksiin ei saa mahdutettua kovinkaan paljon tietoa. Meo -nimestä ei löytynyt tietoa nimikirjoista, tämän palvelun arkistosta eikä muualtakaan netistä. Kasperi -nimi tulee keskiajan perimätiedosta, jonka mukaan Kaspar oli yksi Jeesuksen seimelle häntä kunnioittamaan tulleista tietäjistä. Eemil on lähtöisin roomalaisen Aemilius -ylimyssuvun nimestä. Katolisen kirkon pyhimysluettelossa on kolme Aemilius -nimistä marttyyripyhimystä.
Tämän palvelun arkistossa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx on kiintoisan näköisiä vastauksia, kokeile sanoilla emil, eemil, kasper, aemilius.
Jos ukkonen löi ensimmäisenä pellolla olevaan sähköpaimenenlankaan, aurinkopaneelitelineen sijainnilla tuskin on ollut merkitystä. Yksi yleisimmistä aurinkopaneelien valmistusmateriaaleista on pii, joka itsessään johtaa jo huonosti sähköä. Aurinkopaneeliteline tuskin on johdattanut ukkosta iskemään lähimaastoon. Todennäköisesti pellon poikki kiertävä sähköpaimenenlanka on ollut päällä olevan ukkosen alapuolella ja sopivasti kenties myös maasta koholla, jolloin se on on ollut lähellä ukkosen iskua. Tietenkin, jos aurinkopaneeliteline ja paneelisäädin ovat olleet yhteydessä, ja lanka on ollut myös kiinni telineessä, ukkosen isku on päässyt sitä kautta hajottamaan paneelinsäätimen talon sisällä. Jos aurinkopaneeliteline ja lanka olisivat…
Tarkoittanet Klose & Luckeschin kappaletta Hear My Song, Violetta, jonka ovat tulkinneet ainakin Josef Locke, Frank Sinatra, Ray Adams ja Glenn Miller yhtyeineen. Laulun lyriikat ovat lainauksia La Traviata -oopperasta.
Ray Adamsin versiota laulusta en löytänyt Helmet-haulla, mutta sen sijaan Glenn Millerin ja Ray Eberlen tulkinta kappaleesta löytyy Millerin vastikään ilmestyneeltä kokoelmalta The Solid Gold Collection (2007).
CD:n saatavuuden voit tarkistaa Helmetistä:
http://www.helmet.fi
Varsinaista elämäkerta-kirjaa Marjatta Kurenniemestä ei löytynyt, mutta seuraavissa teoksissa on hänestä tietoa:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Toim. Ismo Loivamaa, 1995
Lapsuuden rajamaat. Toim. Ismo Loivamaa et al., 1990
Seuraava lehtiartikkeli käsittelee Kurenniemeä:
Tekijä Ikäheimo, Sari
Otsikko Satumatka Marjatta Kurenniemen maailmaan
Lehti Kaks' plus 6-7/97 s.88-91
Lisäksi internetistä Kurenniemestä löytyy tietoa osoitteista:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kureniemimarjatta.shtml
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/kurennie.html
Seuraavista lehtiartikkeleista löytyy uusavuttomuudesta tietoa:
Riikola, Teija: Turhaa työtä : Uusavuttomuus ajaa suomalaisia turhaan lääkärin vastaanotolle, Suomen kuvalehti 2004:11 s.46-47
Maija Riihijärvi-Samuel: Uusavuttomat, Emäntälehti 1993:5, s. 3.
Autio, Minna: Kotitalousopetuksen rooli talouden murroskohdissa, Kotitalous 1998:1, s. 36-37
Kuvaja, Aira: Perhe-elämän taidot kadoksissa, Kotitalous 1998:3, s. 33-36
Otva, Ritva : Arjenhallinta auttaa selviytymään, Kotitalous 1998:4, s. 16-17
Seuraavissa kirjoissa käsitellään uusavuttomuutta:
Suvivuo-Niemelä, Pia: Terveydenhoitajien käsityksiä uusavuttomuudesta ja lapsiperheiden arjessa selviytymisen tukemisesta neuvolassa, 2000
Raitanen, Marko: "He eivät osaa tehdä edes ruskeaa…
