Varsinaista listaa YLE:llä ei ole noista 70-80 luvulla lähetetyistä elokuvista mutta Kansallisfilmografiassa osoitteessa http://www.elonet.fi/fi pystyy etsimään elokuvan nimellä sen esitystiedot. Esitystiedot sisältävät elokuvateatteri-ensi-illan ja esitysajat televisiossa.
Ainakin Tampereen kaupunginkirjastossa näyttää olevan hepreankielinen Raamattu (1574 sivua).
Kirjan voi kaukolainata Lohjalle. Kaikki kaukolainat tehdään kirjastojen välillä. Voit tehdä kaukolainatilauksen joko tulemalla kirjastoon tai täyttämällä kirjaston kotisivuilta sähköisen kaukolainalomakkeen. Kaukolainaukseen vaaditaan voimassa oleva Lohjan kaupunginkirjaston kirjastokortti. Lohjan kaukolainamaksu on 5 euroa/nide.
Kaikki mainitsemasi kirjat tulevat kirjastoihin kyllä.
Vantaa kaupunginkirjasto on vastaanottanut 4.5. Lee Child "Terässeinä" -kirjat, ja ne tulevat lainattavaksi lähiaikoina. Kirsi Vainio-Korhosen "Suomen herttuattaren arvoitus" -kirjat on tilattu, mutta kirjasto ei ole vielä vastaanottanut tilaamiaan kappaleita.
Vantaan kaupunginkirjasto tekee tällä hetkellä tilauksia kesän ja syksyn aikana ilmestyvistä kirjoista. Claudia Goldin "Kuningatar, keisarinna, jalkavaimo"-kirjoja hankitaan aivan varmasti, ja Gummerus-kustantamo on arvioitunut teoksen ilmestymispäiväksi 1.9.
Carlos Ruiz Zafonin "Enkelipeli" ei ole myöskään ilmestynyt vielä, mutta sitäkin tilataan kyllä.
DVD-levyjen, videokasettien ja BD-levyjen laina-aika on HelMet-kirjastoissa tosiaankin normaalisti yksi viikko. "Kahdeksas veljes" -elokuvan DVD-tallenne kuuluu Oulunkylän kirjaston kokoelmiin ja se on valitettavasti HelMet-kirjastojen ainoa DVD-levy ko. elokuvasta. Koska Oulunkylän kirjasto on nyt remontissa, kaikella sen aineistolla on poikkeuksellisen pitkä laina-aika: eräpäivä on 14.1.2011.
Hain kirjalisuusviitteitä Manda- ja Linda-tietokannoista hakusanoilla polttouuni ja kiln. Vastaukseksi sain mm. seuraavia viitteitä:
- Rhodes: Kilns - design, construction and operation. Radnor, 1981.
- Fournier: Electric kiln construction for potters. New York, 1977.
- Gregory: Kiln building. London, 1984.
- Olsen: The kiln book. Bassett, 1973.
- Fraser: Kilns and kiln firing for the craft potter. London, 1971.
Toivottavasti näistä on apua. Kertakäyttöiselle polttouunille en keksinyt sopivaa englanninkielistä termiä, joten tyydyin käyttämään sanaa kiln = polttouuni. Esim. disposable kiln ei tuottanut yhtään viitteitä. Jos tällainen erikoistermi on teillä tiedossa, sillä voimme yrittää vielä hakua.
Tutkailin Freudin teosta Unien tulkinta (ISNM 951-20-5582-1, Gummerus 1999). Tarkkaa nimitystä kuvaamallesi ilmiölle en siitä löytänyt. Kirjan luvussa VI, Unityö, on kuitenkin kohtia, jotka voisivat viitata samantapaiseen asiaan. Esim. sivulla 250 puhutaan "kokoomahenkilöstä", jonka henkilöys saattaa unen kuluessa muuttua, mutta ulkonäkö pysyy samana. Tämä samoin kuin s. 252 mainittu "sekahahmo" liittyy unien tiivistymisilmiöön.
Samastumisilmiöstä puolestaan kerrotaan kirjan sivulla 272: "Samastumisen tuloksena kahdesta tai useammasta henkilöstä, joita toisiinsa nivomassa on jokin kaikille yhteinen piirre, ilmaantuu uneen vain yksi toien tai muiden jäädessä näkymättömiin. Tuo edustushenkilö joutuu sitten unessa kaikkiin sellaisiin…
Euroopan keskuspankki ja Suomen pankki ovat tehneet päätöksen, jonka mukaan erillistä esim. numismaattista opasta ei eurokolikoista ole tehty. Sen sijaan EU-tiedotuspisteet jakavat esitteitä, joissa kerrotaan seitsemän eurosetelin ja kahdeksan eurokolikon ulkoasusta ja aitoustekijöistä.
Kolikkomallit löytyvät esimerkiksi osoitteesta: http://www.vm.fi/vm/liston/euro.lsp?r=17614&1=fi. Osoite vie valtiovarainministeriön Eurotietopankki -sivuille.
Lisätietoja osoitteesta: http://europa.eu.int/eur-lex/pri/fi/oj/dat/2001/c_373/c_37320011228fi00… . Täältä löytyy tietoa eurokolikoista PDF-tiedostona.
Play on uusi radiokanava, joka soittaa 9-14-vuotiaille suunnattua hittimusiikkia. Kanava on aloittanut toimintansa toukokuussa 2014. Tietoa näistä linkeistä:
http://www.voice.fi/musiikki/suomeen-uusi-radiokanava-keulakuvaksi-joko…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Play_%28radiokanava%29
Laulettu kappale ei valitettavasti selvinnyt. Play radion Facebook-sivuilla kerrotaan, että kanavan soittolista löytyy myös Spotifystä:
https://fi-fi.facebook.com/playradiosuomi
Nuotissa Laivat : lauluja Neuvostoliitosta 2 on kappale Zemlja tsvetov suomeksi Kukkiva maa. (Löytyy Vaasan kaupunginkirjastosta.)
Yleisradion Fono-äänitetietokannasta löytyy levy EVEREST : Pesni na stihi Igorja Shaferana / Lauluja Igor Shaferanin teksteihin. Sillä on kappale Zemlja tsvetov (käännös: Kukkasmaa). Esittäjä: Nadezhda (yhtye). Tekijät: Martynov, Jevgeni (sävellys). Shaferan, Igor [1932-1994] (sanoitus).
Voisiko kyseessä olla tämä kappale?
Mistään kirjastosta ei ikävä kyllä kyseistä äänitettä löydy. Mikäli haluat ostaa levyn, kannattaa kääntyä Ruslania-kirjakaupan puoleen, he myyvät myös musiikkia ja ehkä heidän kauttaan tämäkin levy jostain löytyisi. Yhteystiedot: http://www.ruslania.com/context-584.html.
Kollega Käpylän kirjastosta arvelee että kyseessä olisi Thomas Kenin (1637–1711) runo, joka on ilmestynyt kokoelmassa ”Maailman runosydän” nimellä ”Elämään mua opeta”. Kysytty suomennos on vain toinen kuin tuossa ”Maailman runosydän” -kokoelmassa, enkä tiedä, missä se olisi ilmestynyt. Englanninkielinen alkuteos alkaa ”Teach me to live”.
Olet oikeassa, suurin osa ruotsin kielen kielikursseista on tuotettu Suomessa. Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyy kuitenkin muutama muualla tuotettu kielikurssi:
Harkin, Regina: Swedish conversation. London: Hodder & Stoughton, cop. 2006
Ruotsin kielikurssi: peruskurssi. Spånga: Univerb, 2006 (Ruotsin kielen fraasikurssi)
Swedish travel pack. Maspeth (N.Y.): Berlitz ; Singapore: Apa Publications, 2004
Croghan, Vera: Swedish. London: Hodder Headline, 2004 (Ruotsin kielen oppimateriaali itseopiskeluun)
Teosten sijainnit löydät HelMet-tietokannasta www.helmet.fi. Jos niitä ei löydy lähikirjastostasi, voit tilata niitä muualta. Varaus maksaa 0.50€. En valitettavasti ole itse kuunnellut niitä, mutta luulisin niiden opetettavan…
Marilyn Kayen suomalaisen kustantajan WSOY:n sivuilta löytyy jonkin verran tietoa kirjailijasta.
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=320
WSOY - kirjailijat - Kaye Marilyn.
Seuraavista kirjoista voit myös etsiä tietoa. Ensimmäisessä kirjassa on tietoa kirjailijasta ja jälkimmäisessä Replica-sarjasta.
Koski, Mervi
Ulkomaisia nuortenkertojia. 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan
Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001
951-692-509-X (sid.)
Bengtsson, Niklas
Klooneja ja muukalaisia : Ulkomaisia nuorten scifi-sarjoja
Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2005
951-692-591-X (nid.)
Voit tarkistaa kirjojen saatavuuden Multian kirjastosta
http://multia.kirjas.to/
Ensimmäinen kirja on Multian pääkirjastossa paikalla.
HelMet -kirjastojen kokoelmissa on tosiaan Pekka Töpöhäntä ja Pekka Töpöhäntä Amerikassa dvd-levyt, joissa on vaihtoehtona vain suomenkielinen ja ruotsinkielinen puhe.
http://www.helmet.fi/record=b1083475~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1083316~S9*fin
Valitettavasti kirjasto voi hankkia vain sellaisia dvd-levyjä, jotka jo ovat markkinoilla eli aina ei ole tarjolla sekä ääni- että tekstiversioita.
Kirjasto voi lisäksi hankkia kokoelmiinsa vain sellaisia kuvatallenteita, joille myyjä/maahantuoja on hankkinut kirjastolainausoikeudet. Tämä rajoittaa huomattavasti kirjastojen mahdollisuuksia hankkia kokoelmiinsa kuvatallenteita.
Vanhoista piirretyistä ei esimerkiksi julkaista uusia dvd-levyjä tai niille ei ole hankittu lainausoikeutta.…
Suomen ortodoksisessa kalenterissa Mauran päivä on 3.5 muistona tämännimisestä egyptiläisestä marttyyristä, joka kuoli 200-luvun lopulla (n. 286). Myös katolisessa kirkossa sama päivä on Mauran muistopäivä. Katolisessa kirkossa Maura on kuuden naispyhimyksen nimi, useimmat heistä ovat marttyyreja vanhalta ajalta. Maura on rinnakkaismuoto nimen Maria iiriläis-englantilaiselle muunnokselle Mauren, Maureen. Lisäksi nimeä voidaan pitää naispuolisena vastineena miehennimelle Maurus. Suomessa nimi on tulkittu karjalaiseksi johdokseksi venäläisestä nimestä Mavr, jonka pohjana on kreikkalainen mustaa tai pimeää merkitsevä miehennimi Mauros. Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Etsimäsi on varmaankin vuonna 1973 suomennettu Tomi Ungererin kuvakirja Herra Myssysen hirmuinen otus (suomentaja Kirsi Kunnas). Herra Myssynen on eläkkeellä oleva entinen veronkantomies, jonka puutarhaan ilmestyi lumppukasaa muistuttava otus. Tiedemiehetkin ihmettelivät outoa otusta, kunnes lumppukasan sisältä löytyy kaksi lasta.
Sama tekijä on myös valikoinut ja kuvittanut kirjan nimeltä Petronella ja muita satuja (1975). Sen saduista yksi, Punahilkka, on Ungererin uusi versio vanhasta sadusta.
Molemmat kirjat löytyvät Helmet-kirjastojen kirjavarastosta Pasilan kirjastosta ja Herra Myssynen myös Puistolan kirjastosta:
http://helmet.fi/
Englanninkielisinä ja skannattuina versioina Herra Myssynen eli Monsieur Racine löytyy netitsekin:
http…
Kalamiehen tietokirja (numero 4) ei tunne kalalajia nimeltä katkakala, mutta katkaravut ja katkat kylläkin. Katkat kuuluvat äyriäisten runsaslajiseen luokkaan. Katkan tuntee helposti sivuilta litistyneestä ruumiista, jonka eläin voi tarpeen vaatiessa köyristää pallomaiseksi. Kookkain katkamme, jättikatka saavuttaa yli 3 cm:n pituuden, pienimmät lakit jäävät puoleen senttimetriin.
Kirjassa Parhaat kalaruuat / Görn Helleblad on sivulla 118 resepti nimeltä Kampelakääryleitä, katkarapuja ja valkoviinikastiketta. Reseptissä tosin kampela on valmistettu kääryleiksi ja katkaravut siroteltu kampelakääryleiden päälle/viereen.
Kirjasta Pirkan parhaat kalaruoat / Arja Lindstedt löytyy sivulta 45 resepti: Katkarapukampela, joka on samankaltainen kuin…
The Pop-Oz -diskomusikaalin, joka perustuu L. Frank Baumin The worderful wizard of Oz -kirjaan, on säveltänyt Kalevi Rothberg. Se on levytetty ainakin vuonna 1979, jolloin musikaalia esitti Turun kaupunginteatteri. Yleisissä kirjastoissa levytystä ei ole. Musikaali on Näytelmäkulman kokoelmissa, joka lainaa kokoelmiaan pääasiassa teattereille. Kannattaa kysyä lainausmahdollisuuksia heiltä:
http://www.dramacorner.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=18&…
Elli on lyhentymä nimestä Eleonora joka tulee arabian Ellinorista tarkoittaen Jumala on valoni. Nimi on levinnyt Eurooppaan maurien välityksellä 1000-luvun alussa.
Näin kirjoittaa Pentti Lempiäinen kirjassaan Suuri etunimikirja.
Katso myös lisää:
http://www.behindthename.com/name/eleanor