Voit ensin kysyä lähikirjastostasi, ollaanko siellä kiinnostuneita kirjoistasi. Kannattaa ensin kysyä ennen kuin lähtee kuljettamaan kirjoja, mikäli niitä on paljon. Voit tehdä listan lahjoitettavista kirjoista, jolloin kirjastonhoitaja näkee nopeammin, onko niille kirjastossa tarvetta.
Kirjastoilla on oikeus päättää, mitä ne tekevät lahjoitetulla aineistolla. Aina ei lahjoitettu aineisto päädy hyllyihin, vaan niitä joudutaan heittämään pois. Toisinaan lahjoituskirjat ovat liian huonokuntoisia, toisinaan kirjastoilla on jo kyseiset kirjat eikä uusille ole tarvetta. Tämä karsinta teettää lisätyötä henkilökunnalle, ja siksi olisi hyvä etukäteen tiedustella tilannetta. Huonokuntoisia kirjoja ei kannata lahjoittaa kirjastoon.
50- ja 60-luvun…
Kokonaista kirjaa hänestä ei näytä olevan. Kirjassa Keskipohjalaisia elämäkertoja (1995) hänestä on artikkeli. Hänen suunnittelemastaan Mäntän kirkosta on tehty pro gradu työ:
Mäntän kirkko 1920-luvun suomalaisen kirkkoarkkitehtuurin ilmentymänä / Elina Pöykkö (1993)
Joitakin artikkeleita löytyy:
- Savolainen, Katja, W. G. Palmqvist ja arkkitehtuurin jykevä tyyli
(Tekniikan vaiheita, 2000, nro 3, s. 5-23)
- Palmqvist, Henry, Kukon kortteli - kulttuurikortteli (Muoto, 1986, nro 2, s. 126-129)
Wikipediasta löytyy hänestä artikkeli:
http://fi.wikipedia.org/wiki/W._G._Palmqvist
Alla olevasta linkistä aukeaa luettelo kirjastoista, joissa Btj:n tuottamaa ja ylläpitämää Aleksi-viitetietokantaa voi käyttää. Pääkaupunkiseudulla tällaisia ovat Eduskunnan kirjaston ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastot sekä Diakonia-ammattikorkeakoulun Haaga-Helia -ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun kirjastot.
Tietokannan käyttöoikeudesta kerrotaan näin:
”Palvelua saavat käyttää sopimukseen osallistuvan organisaation opiskelijat, tutkijat, henkilökunta (---) sekä kirjaston paikallisasiakkaat.” Etäkäyttömahdollisuus sinulla olisi siis vain em. oppilaitosten opiskelijana.
https://wiki.helsinki.fi/display/FinELib/Aleksi+-tilaajat
http://wiki.helsinki.fi/display/FinELib/Aleksi
Hakusanalla aleksitymia löytyy esim. useita viitteitä Aleksi-artikkelitietokannasta, esim:
Depressiopotilaiden tunneilmaisu elpyy masennuksen lievittyessä (Duodecim 2002:2)
Aleksitymia ja masentuneisuus (Psykologia 2001:5)
Keho ja mieli hälytystilassa (Kotilääkäri 2001:2)
Sanat, tunteet ja terveys (Duodecim 1999:18, myös Internetissä sivulla http://www.duodecim.fi/aikakauskirja/articles/d91013.htm)
Aleksityymikon tunteille ei ole sanoja (Anna 1997:27)
Lehdet ovat saatavissa ja tietokantaa voi itsekin käyttää kirjastossa.
Maakuntakirjastojen yhteisluettelo Mandasta löytyi suomenkielinen teoskin, Matti Joukamaan Aleksitymia - ei sanoja tunteille, joka voidaan tilata kaukolainaksi.
Helmet-kirjastoista ei voi kotiin lainata sähköpianoa.
Ainakin Kirjasto 10, Etelä-Haagan, Sellon ja Entressen kirjastoissa voi soittaa sähköpianoa.
Kirjastot, joissa on soittimia saat selville sivulla http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Tekijänoikeussivuston mukaan "tekijänoikeus tarkoittaa tekijän lähtökohtaista yksinoikeutta päättää teoksensa käytöstä". http://www.tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/ . Tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolemansa päätyttyä.
Kannattaa olla yhteydessä tekijänoikeudet omistavaan tahoon tai teoksen kustantajaan. Esimerksi WSOY:n sivuilla kerrotaan: "Kansikuvan tai kirjailijakuvan saa julkaista vain kirjasta/kirjailijasta kertovan artikkelin yhteydessä tai kirjan/kirjailijan markkinointiin liittyvissä julkaisuissa."
http://www.wsoy.fi/palvelut/medialle/
Otavan vastaava sivusto: "Otavan kansikuvien ja kirjailijakuvien käyttö on sallittua kirja-arvostelujen ja kirjaa tai kirjailijaa käsittelevien artikkeleiden ja…
Suomeksi Bengt Pohjaselta on julkaistu seuraavat kirjat:
- Jopparikuninkaan poika
- Väylänvarren trilogia: osat 1, 2 ja 3
- Saksan tuli polttaa : kertomus Lapin sodasta
- Helvetin peräseinällä : samalla leirillä kuin Solzenitsyn
- Suloinen Jeesus : biografia, legenda, kertomus
- Huutavan ääni
- Särjetty ikoni : kuunnelma
- Poikkinaitu : kuunnelma
- Konin hinta
- Korpelan enkelit
- Kolmen kyynärän Jumalat
- Kristalliarkki
- Lyykeri
- Lumi kätkee kasvonsa huutoon : runoja
Tornion kirjastoon on hankittu kaikki muut kirjat paitsi kaksi kuunnelmaa: Särjetty ikoni ja Poikkinaitu. Lapin kirjaston aineistohausta näet, ovatko kirjat hyllyssä vai lainassa:
http://intro.rovaniemi.fi/Lappi?formid=find2&sesid=1202474035
Pin-koodin Anders-verkkokirjastoon saat käymällä missä tahansa Kokkolan kaupunginkirjaston toimipisteessä. Ota kirjastokortti ja henkilöllisyystodistus mukaan.
Suomen lastenkirjallisuuden historiasta löytyy tietoa ainakin seuraavista teoksista:
Nuortenkirja Suomessa ennen ja nyt. WSOY. 1966
Lappalainen, Irja : Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus. W+G. 2. uud.p. 1979.
Pieni suuri maailma : suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia. Tammi. 2003
Huhtala, Liisa: Ilosaarten seutuvilta. BTJ Kirjastopalvelu. 2004
Lastenkirja aikansa kuvastimena. BTJ Kirjastopalvelu. 2005.
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Web-Origo -aineistotietokannasta http://nettikirjasto.lahti.fi/
Pääkaupinkiseudun kaupunginkirjastoissa on kaksi kirjaa, jotka käsittelevät vikellystä: Katariina Kaartisen Vikellysopas ja Suomen ratsastajainliiton julkaisema Kilpailusäännöt: vikellys. Se on luettavissa Tikkurilan kirjastossa, mutta sitä ei saa kotilainaan.
Internetistä löytyy myös tietoa vikellyksestä, esim.
http://www.hevosmaailma.net/Sport/vikellys.shtml , http://www.porinratsastajat.fi/vikellyshepo.html .
Tässä olisi joitakin teoksia, jotka ovat saman tyyppisiä kuin hänen lukemansa kirja:
Seppälä, Anu: "Jääkukkia keisarille"
Arjava, Hellevi: "Kiltti tyttö Katajanokalta" ja "Minne pääsi kiltti tyttö"
Ahervuo-Heikkilä, Mervi: "Yksi vielä rannalla ruikuttaa"
Miettinen, Helena: "Petettyjen toiveiden maa"
Kilpi, Eeva: "Rajattomuuden aika"
Veltheim, Katri: "Kultainen rinkeli"
Viola-tietokannan mukaan Suvi Teräsniskan esittämän kappaleen Veljeni on sanoittanut Tuure Kilpeläinen ja Inderjit Khalsa ja säveltänyt Tuure Kilpeläinen.
Runon alkuperäinen saksankielinen versio ”Meiner Mutter” löytyy esimerkiksi Brechtin teoksesta ”Die Gedichte von Bertolt Brecht in einem Band” (Suhrkamp, 1981) sivulta 88. Runo alkaa sanoilla ”Als sie nun aus war, ließ man in Erde sie”. Laittamalla tuon alkupätkän Googleen saa näkyviin myös koko runon sanat, joskin on vaikea sanoa, onko ne julkaistu laillisesti eri sivustoilla.
Kaivattu kirja saattaisi olla Sarah Willisin The sound of us (Berkley, 2005). Ruotsinkielistä käännöstä tästä en tosin löytänyt.
http://www.publishersweekly.com/978-0-425-20302-6
Osa kirjastoista muovittaa kirjansa itse täysin käsityönä. Esim. Porvoo tilaa kirjansa valmiiksi muovitettuina. Muovitus tapahtuu tietokonepohjaisella muovituskoneella. Kirja sijoitetaan lukulaitteen alle ja laite tulostaa oikean kokoisen muovin ja pyöräyttää sen kirjan ympärille. Kulmat ja viimeistelyt tehdään käsin. Pehmeäkantisia kirjoja muovitettaessa käytetään ns kovamuovia. Silloin prosessi on enemmän käsityötä, koska muovi on niin jäykkää, ettei kone voi pyörittää sitä kirjan ympärille.
Kysymys on hyötämisestä eli kasvien kehityksen jouduttamisesta järjestämällä niille edulliset kasvuolot.
Kirjassa Johns, Leslie: Kukkiva koti (1979) s. 60 löytyy luku Kukkasipulien hyötäminen ja erikseen vielä ohjeet Jouluhyödölle.
Muitakin kirjoja aiheesta löytyy:
Huonepuutarha (1989)
Siivonen, Väinö: Kukkasipulien viljely ja hyötö (1957)
Kukkasipileiden hyötö (1979)
Helsingin sanomien verkkoversiosta löytyy myös oiva artikkeli joulutulppaanien ja -kielojen hyötämisestä http://www.hs.fi/asuminen/artikkeli/Joulutulppaanit+ja+-kielot+voi++ist…
Varastokirjaston Kontentti-tietokannasta löytyi viite artikkelista "Kielojen hyötäminen jouluksi", joka on ilmestynyt Puutarha -lehdessä vuonna 1925
Hallinnollisessa aluejaossa näyttää tapahtuneen muutoksia 1930-luvulla.
Suomen tilastollisten vuosikirjojen mukaan Äyräpää kuului v. 1939 Viipurin kihlakuntaan (muut olivat Nuijamaa, Viipurin maalaiskunta, Vahviala, Muolaa [johon Kyyrölä oli liitetty v. 1934] ja Heinjoki).
Äyräpään kihlakuntaa ei tuolloin enää ollut.
Vuonna 1934 Äyräpää kuului Äyräpään kihlakuntaan yhdessä Kivennavan, Terijoen, Muolaan [johon Kyyrolä oli liitetty], Heinjoen, Valkjärven ja Raudun kanssa.
Vuoden 1939 tilanne oli ollut voimassa 1.1.1937 alkaen. Tuolloin valtioneuvoston päätöksellä Rannan ja Äyräpään kihlakunnista muodostettiin Viipurin, Rannan ja Rajajoen kihlakunnat. (Suomen asetuskokoelma nro 375/1936).
Äyräpään kunta perustettiin vuoden 1926 alussa kun osa…
Kysymiäsi kirjoja ei näytä löytyvän Mänttä-Vilppulan kirjastosta, mutta niitä on useissa muissa Piki-kirjastoissa. Voit tarkistaa kirjan saatavuuden osoitteesta https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku etsimällä sitä kirjan nimellä ja voit tehdä sieltä myös varauksen kirjasta. Varaus ja kuljetus toisesta Piki-kirjastosta maksaa 2 euroa. Maksuista löytyy lisätietoa osoitteesta http://www.manttavilppula.fi/koulutus_ja_kirjasto/kirjasto/hyva_tietaa/….
