Matkaoppaita ja karttoja Yhdysvalloista ja eri kaupungeista on kirjastomme kokoelmissa runsaasti. Pelkästään hakusanoilla Yhdysvallat ja matkaoppaat löytyy Tampereen kaupunginkirjastosta yli 200 erilaista teosta, joten en voi luetella tässä niitä kaikkia. Tämän lisäksi on vielä lukuisia matkakertomuksia. Piki-verkkokirjastostamme http://kirjasto.tampere.fi:8000 voi hakea em. asiasanoilla koko tämän teoslistan kirjoittamalla
hakuvalikkoon kohtiin asiasana (eri riveille) sanat Yhdysvallat ja matkaoppaat. Lisäksi kannattaa valita vielä kirjastokohdasta Tampereen kaupunginkirjasto.
Hakusanoina voi käyttää esimerkiksi myös Yhdysvallat ja matkakertomukset. Karttoja tai videoita voi hakea kirjoittamalla asiasanakohtaan Yhdysvallat ja valitsemalla…
Google-haku sanalla heinäseipäät tuottaa paljon ideoita käyttötavoiksi. Seipäitä on käytetty mm. aitoina, verhotankoina aurinkosuojatelineinä, lyhtypylväinä, sisustuselementteinä, seinäpaneelina, kukkatelineinä, kasvitukina.
Pääkaupinkiseudun kaupunginkirjastoissa on kaksi kirjaa, jotka käsittelevät vikellystä: Katariina Kaartisen Vikellysopas ja Suomen ratsastajainliiton julkaisema Kilpailusäännöt: vikellys. Se on luettavissa Tikkurilan kirjastossa, mutta sitä ei saa kotilainaan.
Internetistä löytyy myös tietoa vikellyksestä, esim.
http://www.hevosmaailma.net/Sport/vikellys.shtml , http://www.porinratsastajat.fi/vikellyshepo.html .
Opintojen jälkeistä kotiinpaluutaan jouluaattoiltana 1913 Sillanpää käsittelee Töllinmäki-kokoelmansa (1925) niminovellissa. Lähimmäs "pää katolla uudessa ja jalat pirtin puolella vanhassa" -tyyppistä vertausta päästään kokoelman Ihmislapsia elämän saatossa (1917) avausnovellissa Kodin helmasta, vaikka tässä ei sentään savupiippuun juututa:
"Olin kuin ihminen, joka jostain luukusta kurkistaa ylempään kerrokseen, näkee siellä paljon viehättävää, jota jää katselemaan jaksamatta kohottautua sinne kokonaan. Myöhemmin voi käydä niin, että hän kyllästyy ikävään asemaansa, yläkerta kadottaa näköviehätyksensä, kun ei siihen kumminkaan pääse koskemaan, ja hän painuisi jo takaisin alakertaansa, mutta ei mahdu enää luukusta. Hän jää iäksensä siihen…
Viola-tietokannan mukaan Suvi Teräsniskan esittämän kappaleen Veljeni on sanoittanut Tuure Kilpeläinen ja Inderjit Khalsa ja säveltänyt Tuure Kilpeläinen.
Piki-järjestelmässä (22 kuntaa) Karl Mayn kirjoja on lainattu tänä vuonna yhteensä n. 170 kertaa, mikä ei ole hirvittävän paljon. Nimekkeitä on kyllä hyvin kirjastoissa tarjolla eli toistakymmentä, osa kuitenkin varastoituina. Näyttäisi siltä että eniten Mayn teokset tekevät kauppansa Metson aikuistenosaston hyllystä eikä esim. nuortenosastoilta.
Ulkoisen dvd-aseman lainaaminen ei ole mahdollista Turun kaupunginkirjastosta. Meillä lainataan kylläkin kannettavia tietokoneita pääkirjaston uutistorilla sekä Nummessa ja Varissuolla. Kannettavaa voi käyttää ainoastaan kirjaston tiloissa http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=1740
Kannettavissa on dvd-asema.
Tässä olisi joitakin teoksia, jotka ovat saman tyyppisiä kuin hänen lukemansa kirja:
Seppälä, Anu: "Jääkukkia keisarille"
Arjava, Hellevi: "Kiltti tyttö Katajanokalta" ja "Minne pääsi kiltti tyttö"
Ahervuo-Heikkilä, Mervi: "Yksi vielä rannalla ruikuttaa"
Miettinen, Helena: "Petettyjen toiveiden maa"
Kilpi, Eeva: "Rajattomuuden aika"
Veltheim, Katri: "Kultainen rinkeli"
Kokkolan kirjastosta löytyy Sound Effects 1-10 cd:t, joissa on erilaisia äänitehosteita, esim. avaruuden, liikenteen, pelien, koneiden, meren, luonnon ja eläinten ääniä.
Lisäksi meillä on luonnonääniä ja linnunlaulua cd:llä, esim. äänitteet Tunnelmakuvia luonnosta (3 osaa), Luonto soi 1-3, Linnunlaulun Suomi ja Luonnon suvisinfonia.
Kaivattu kirja saattaisi olla Sarah Willisin The sound of us (Berkley, 2005). Ruotsinkielistä käännöstä tästä en tosin löytänyt.
http://www.publishersweekly.com/978-0-425-20302-6
Chrysopelea paradisi käärmeestä käytetään suomenkielistä nimeä liitokäärme. Tunnetaan myös lentokäärmeenä.
Lähde:
Whitfield, Philip: Suuri eläintieto, 1994 (suom. Lasse Kosonen, linnut, nisäkkäät, matelijat ja sammakkoeläimet)
Suomen herpetologisen yhdistyksen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon Eläinmuseon yhteisen nimistötoimikunnan tavoitteena on nimetä suomenkielinen nimi kaikille maailman matelija- ja sammakkoeläinlajeille. Toistaiseksi on julkaistu vasta korkotiilieläimien nimistö. Nimistötoimikunnan yhteystiedot:
http://www.herpetomania.fi/nimisto/
Osa kirjastoista muovittaa kirjansa itse täysin käsityönä. Esim. Porvoo tilaa kirjansa valmiiksi muovitettuina. Muovitus tapahtuu tietokonepohjaisella muovituskoneella. Kirja sijoitetaan lukulaitteen alle ja laite tulostaa oikean kokoisen muovin ja pyöräyttää sen kirjan ympärille. Kulmat ja viimeistelyt tehdään käsin. Pehmeäkantisia kirjoja muovitettaessa käytetään ns kovamuovia. Silloin prosessi on enemmän käsityötä, koska muovi on niin jäykkää, ettei kone voi pyörittää sitä kirjan ympärille.
Suomen kansallisbibliografiassa (tietokanta Fennica) mainitaan kaikki Suomessa ilmestynyt kirjallisuus. Siinä ei mainita Daniel Wallacen mukaan mitään, ei myöskään teoksen nimen mukaan, vaikka alkuteosten nimet Fennicassa mainitaan. Kysymäsi teos ei siis ole ilmestynyt suomeksi.
Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa on kysytty kirjailijasta ennenkin. Löydät entiset vastaukset palvelun arkistosta kirjoittamalla Etsi arkistosta -ruutuun Lauren Brooke. Ruotsalaisen kustantajan Raben & Sjögrenin mukaan Lauren Brooke on salanimi useammalle kirjailijalle, jotka kirjoja kirjoittavat, joten tietojen saaminen taitaa olla mahdotonta.
Oulun kaupunginkirjastosta löytyy seuraavat Osuusliike Arinaa käsittelevät teokset:
Osuusliike Arina 1917-1956. Oulu: Osuusliike Arina, 1957
Lähdeoja, V.: Osuusliike Arina 1917-1967. Oulu, 1967
Valkosalo, Aarne: Osuusliike Arinan toiminta 1917-1976. Oulu: Osuusliike Arina, 1977
Myös Paavo Kekkosen teoksessa Hyvä Oulu: 50 menestyvää ja innovatiivista yritystä (Oulu: Oulu-lehti, 2004) on Arinaa käsittelevä luku.
Lisäksi maakuntakokoelmassamme säilytetään mm. Arinan toimintakertomuksia (esim. "Johtokunnan vuosikertomuksen ensimäiseltä toimintavuodelta 14/5-31/12 1917") sekä erilaisia esitteitä.
Kysymiäsi kirjoja ei näytä löytyvän Mänttä-Vilppulan kirjastosta, mutta niitä on useissa muissa Piki-kirjastoissa. Voit tarkistaa kirjan saatavuuden osoitteesta https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku etsimällä sitä kirjan nimellä ja voit tehdä sieltä myös varauksen kirjasta. Varaus ja kuljetus toisesta Piki-kirjastosta maksaa 2 euroa. Maksuista löytyy lisätietoa osoitteesta http://www.manttavilppula.fi/koulutus_ja_kirjasto/kirjasto/hyva_tietaa/….
Lasipalatsissa sijaitsevassa kirjaston toimipisteessä, Kaupunkiverstaassa on käytettävissä varattava editointikone. Tässä laitteen esittely:
"Adoben Premiere-ohjelmisto yhdistettynä tehokkaaseen tietokoneeseen mahdollistaa lähes ammattitason videotuotannon. Videoeditin voit varata vaikka koko päiväksi, sillä tunnetusti videoeditointi ei ole mitenkään nopeaa puuhaa. Huomaathan, että työpisteen koneessa ei ole Internet-yhteyttä. Videoeditointiin voi varata henkilökohtaisen opastuksen puhelimitse, käymällä Kaupunkiverstaalla tai osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi/ (Kaupunkiverstas, Työtila 8)."
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Palvel…
Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta kerrottiin, että pelastusviranomaiset eivät kiellä parvekkeiden lasituksia. Senioritalojen suunnittelijat tai rakennuttajat määrittelevät talojen rakenteet, ja mahdollinen kielto voi liittyä rakennussuunnitteluun.
