Martti Jäppilän säveltämän ja sanoittaman Syksyn satu -kappaleen nuotinnos löytyy Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan vain nuottisarjan Dallape-vihkot numerosta 63: Tanssiuutuuksia.
Tämä nuotinnos on vuodelta 1948, eikä sitä ilmeisestikään ole kuin Kansalliskirjaston kokoelmissa:
https://www.kansalliskirjasto.fi/
Hei!
emme ole varsinaisia flunssa-asiantuntijoita, mutta tässäpä jotain aiheesta löydettyä.
Nielun infektoituminen aiheuttaa jo sinälläään yskää, koska ylähengitysteissä, erityisesti kurkunpäässä, on runsaasti yskänrefleksin laukaisevia hermopäätteitä.
Parainfluenssavirusten aiheuttamassa infektiossa tavallisimpia ensioireita ovat yskä ja nuha kuten mainitsitkin sekä lisäksi kurkkukipu ja korkea kuume.
Toinen nimenomaan nenän ja nielun ensimmäiseksi infektoiva flunssavirus näyttäisi olevan adenovirusten ryhmä, niiden aiheuttamissa infektioissa alkuoireita ovat nielutulehdus, yskä, päänsärky ja kuume.
RS-viruksen aiheuttaman taudin oireet vaihtelevat lievästä infektiosta alempien hengitysteiden vaikeisiin infektiotiloihin. Tyypillisiä…
Pieni Vihdin 1500-luvun kartta on Kaarlo Soikkelin kirjassa Vihti: kuvauksia Vihdin kunnan luonnosta, historiasta ja kansan elämästä (1. osa vuodelta 1929). Kirja on ainakin Helsingin kaupunginkirjaston kirjavaraston kokoelmissa. Kartassa näkyvät mm. kunnan rajat, hallinnolliset neljännekset ja suurimmat tiet. Jos skannaamalla tehty kuva kartasta ei ole riittävän tarkka, on mahdollista kaukolainata kirja kotikirjaston kautta.
Paljon tietoa Vihdin historiasta löytyy Vihdin kunnan sivuilta: Vihti täyttää ensi vuonna 500 vuotta:
http://www.vihti500.info/
Eduskunnan kirjaston kokoelmissa on useita erikielisiä EU-aiheisia sanakirjoja. Mutta ei haluamillasi kielillä kuin Eurosanakirja, joka on luonteeltaan yleinen ja tarkoitettu lähinnä matkailijoille. Varastokirjastossa on tällainen julkaisu: De Fouloy, Christian.
Nimeke:Glossary of EC terms and acronyms / Christian De Fouloy.
1992.421 s.
Sisältö:Français - anglais - allemand - italien - espagnol.
Tuntematon sotilas (Tundmatu sõdur)on käännetty viroksi kaksi kertaa. Vuonna 1957 kirjan käänsi Helmi Eller ja vuonna 1996 Ellerin käännöksen pohjalta Endel Mallene.
Jälkimmäisen kustantaja on Koge (http://www.raamatukoi.ee/cgi-bin/raamat?10951)
ja ISBN 9985849078.
Eve Hietamies on syntynyt 14.10.1964 Lappeenrannessa ja toimii nykyään sekä kirjailijana että toimittajana. Hänestä löytyy tietoa Internetin kautta esim. Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Eve_Hietamies) ja hänen kirjojaan kustantavan Otavan sivuilta (http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/a-i/hietamies_eve/fi_FI/hiet…). Eve Hietamiehestä on myös artikkeli kirjassa Kotimaisia nykykertojia 1-2 (BTJ Kirjastopalvelu 2003). Lisäksi hakemalla esim. Googlella sanoilla "Eve Hietamies" löytyy linkkejä hänestä tehtyihin haastatteluihin.
Kirjojen (ja muunkin aineiston) nimet ovat tietokannassa kielellä, jolla teos on kirjoitettu tai käännetyistä kirjoista käännöksen kielellä. Eli suomenkielisiä ovat kirjat, jotka on kirjoitettu tai käännetty suomeksi. Joitakin poikkeuksia on. Joskus esim. elokuvan nimeä ei ole käännetty suomeksi, vaikka se olisikin suomeksi tekstitetty.
Hakua rajaamalla saat halutessasi näkyville vain suomenkieliset kirjat. Hae ensin etsimäsi kirjailijan kaikki teokset. Rajaa/järjestä hakua -painikkeen kautta voi valita kieleksi suomen.
Voit tehdä kirjasta kaukolainatilauksen oman kirjastosi kautta.
Paraisten kirjaston sivuilla kerrotaan, että kaukolainat voi tilata kirjaston neuvonnasta tai sähköpostitse osoitteesta fjarrlan@pargas.fi.
Kaukolainaus on maksullista, Paraisilla varausmaksu on 1 € ja muut maksut määräytyvät lainanantajakirjaston hintojen mukaan.
En löytänyt Paraisten kirjaston sivuilta tietoja hankintaehdotusten tekemisestä, mutta mahdollisuutta kannattaa kysäistä kirjastosta. Todennäköisesti kaukolaina on kuitenkin nopeampi tapa saada kirja luettavaksi.
Hei,
tältä seuraavalta nettisivulta löytyy runsaasti tietoa Islannista mm. taloudesta, islantilaisista, kultturista ja matkailusta.
http://www.islanti.fi/
Tuosta summasta se johtuu. Jos sinulla on maksamattomia maksuja 5 euroa tai enemmän, et voi tehdä varauksia.
Valitettavasti verkkomaksaminen ei vielä onnistu, vaan maksut pitää suorittaa kirjastossa. Verkkomaksaminen on lähiaikoina tulossa mahdolliseksi Helmet-palvelussa.
Suomen Pankin sivuilla tiedotteessa kerrotaan: "...keskuspankki lunastaa juhlarahat, kuten muutkin rahat, nimellisarvostaan..."
http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajankohtaista/tiedotteet/20…
"...vuosina 1967–1985 lyötyjen juhlarahojen lunastaminen loppuu 31.12.2007. Lunastusajan päätyttyä nämä kolikot ovat maksuvälineinä täysin arvottomia.
Viimeiseen sarjaan kuuluvia markka- ja pennikolikoita sekä vuoden 1985 jälkeen lyötyjä juhlarahoja otetaan vastaan vielä helmikuun 2012 loppuun asti. Myös kaikki sodanjälkeiset markkamääräiset setelit ovat palautuskelpoisia 29.2.2012 asti.
Juhlarahojen palauttamisessa on hyvä ottaa huomioon, että keskuspankki lunastaa ne, kuten muutkin rahat, nimellisarvostaan. Joidenkin rahojen keräily- tai…
Ikävä kyllä runoa ei ole tunnistettu. Sitä on kysytty myös kirjastojen yhteiseltä tietopalvelun sähköpostilistalta. Jos sitä kautta asia selviää, lähetän tiedon. Tunnistaisiko joku lukijoista runon?
Valitettavasti runoa ei ole löytynyt, ei myöskään tietoa runon kirjoittajasta.
Lähetin kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastonhoitajien sähköpostilistalle. Jos joku siellä tunnistaa runon, lähetän sinulle vastauksen.
Järvenpään kirjasto ei ole mukana vastaajaringissä, joten siksi saat vastauksesi Espoosta.
Viisikko-elokuvaa en onnistunut löytämään. Enid Blytonin Viisikko-kirjoista on tehty kaksikin tv-sarjaa, vuosina 1978 ja 1997. Vuoden 1997 tv-sarjaa on hankittu dvd:llä useisiin suuriin kirjastoihin, muttei Järvenpäähän tai mihinkään Kirkes-verkon kirjastoihin.
Voit tehdä hankintapyynnön Järvenpään kirjastoon osoitteessa
http://www.jarvenpaa.fi/lomake/nayta.tmpl?lid=23
Tai kysyä kaukolainausmahdollisuudesta, siitä löydät lisätietoja osoitteesta
http://www.jarvenpaa.fi/sivu/index.tmpl?sivu_id=1034
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan menetät lainausoikeutesi, kun velkasaldosi on 10,00 euroa tai enemmän. Tämä tarkoittaa sitä, että et voi varata, uusia tai lainata teoksia ennen kuin velkasaldosi on alle 10 euroa. Saat lainausoikeutesi takaisin maksamalla velkasaldoasi jossain HelMet-kirjastossa.
HelMet-kirjastojen käyttösäännöt: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
HelMet-kirjastojen maksut: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Maksut(647)
Parhaiten saat tietoa opiskelukäytännöistä siitä oppilaitoksesta, mihin olet menossa opiskelemaan. Oppilaitoksella varmaankin on nettisivut, joihin voit tutustua jo ennen lähtöä.
Yleisempää tietoa saat Turun ammattikorkeakoulun julkaisemasta Ulkomaille lähtevän opiskelijan oppaasta
http://www.turkuamk.fi/kv/opiskelijat/lahtijan_opas_LR.pdf
sekä Ruotsin konsulaatin ulkomaalaisille opiskelijoille laaditusta sivustosta, joka sisältää linkkejä muihin hyödyllisiin osoitteisiin.
http://www.swedenabroad.com/pages/general____28922.asp
Häräntappoase DVD:nä on Kouvolan pääkirjastossa mutta ei Kuusankosken kirjastossa. Se on juuri nyt lainassa mutta siihen voi tehdä varauksen. Kirjana Häräntappoase on sekä Kouvolan että Kuusankosken kirjastossa.
Englanninkielisiä äänikirjoja voi etsiä HelMetin, http://www.helmet.fi, tarkennetussa haussa valitsemalla kokoelmaksi äänikirjat ja kieleksi englanti alasvetovalikoista. Aiheeksi kirjoitetaan kristinusko ja lisätään toiseksi hakuoperaatoriksi Ei ja kirjoitetaan hakulaatikkoon "kaunokirjallisuus", jollei haluta muuta kuin tietokirjat.
Jos etsitään äänikirjoja afrikkalaisuudesta kirjoitetaan kristinuskon tilalle afrikka* ja jos historiasta, kirjoitetaan hakulaatikkoon histo*. Esim. näin: http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea…. Katkaisemalla sanan loppu tähdellä saadaan enemmän tuloksia, kun sanan eri taivutukset tulevat mukaan. Hakutuloksia saadaan enemmän myös, jos kaikkia hakuja…
Helsingin kaupunginkirjastossa kirjastokortin saa myös alle 15-vuotias, mutta silloin tarvitaan korttiin takaajaksi yksi täysi-ikäinen vastuuhenkilö. Takaaja vastaa kortilla lainatusta aineistosta. Helpointa kortti on tehdä alle 15-vuotiaalle, jos takaajaksi aikova on itse mukana, mutta kirjastosta voi pyytää myös kaavakkeen, jonka täyttämällä takaaja voi antaa luvan hankkia kirjastokortin. Mukaan kannattaa varata alle 15-vuotiaan Kela-kortti tai muu henkilöllisyystodistus.
15 vuotta täyttänyt ei sen sijaan tarvitse takaajaa vaan vastaa itse lainaamistaan kirjoista, levyistä ja muusta materiaalista. Kahden kuukauden päästä pystyt siis hankkimaan itse kirjastokortin, kunhan otat henkilöllisyystodistuksen mukaan kirjastoon. Kun täytät 15…
