Oletan kysyjän tarkoittavan 'levyillä' musiikkiäänitteitä.
Kirjaston äänilevyjä sai ja saa edelleen tekijänoikeuslain mukaan kopioida omaan käyttöön.
Rajoituksina äänilevyjen kopioinnissa omaan käyttoön on "jos aineisto on laillisesti saatettu yleisön saataville ja jollei tekninen suojaus estä kopiointia". Tallenteessa mahdollisesti olevaa kopiosuojausta ei saa purkaa kopion tekemistä varten, mutta pelkkää kuuntelua varten sen saa tehdä.
Edellä mainitut asiat koskevat myös DVD-levyjä.
Lisätietoa saa esimerkiksi opetusministeriön sivulta http://www.minedu.fi/ linkistä 'Tekijänoikeus'.
Arvo Aholasta löytyy varsin niukasti tietoa. Helsingin Sanomat kirjoitti Aholan muistokirjoituksen 10.8.1976. Sen mukaan hän syntyi Helsingissä 14.4.1914. Käytyään Turun taideyhdistyksen koulun hän osallistui yhteisnäyttelyihin. Ensimmäinen oma näyttely oli Helsingissä 1946. Opintomatkoja Ahola teki mm. Ranskaan ja Saksaan. Hänet tunnettiin erityisesti Helsingin ranta-aiheiden, Lapin sekä saariston kuvaajana. Teoksia on mm. Turun kaupungin kokoelmissa, liikelaitoksilla ja yksitysillä taiteen kerääjillä. Hän oli Turun taitelijaseuran jäsen.
Helsingin Sanomat 10.8.1976
Todennäköisesti viittaat Olli Ainolan kaksiosaiseen MOT-ohjelmaan "Lääketieteen musta historia", joka on esitetty 7. ja 14.9.1998 YLE:n 1-kanavalla.
Ohjelmien käsikirjoitukset
http://www.yle.fi/mot/070998/kasis.htm
http://yle.fi/mot/140998/kasis.htm
Markku Lehtolan yksilöityä ko. ohjelmien kritiikkiä
"Palanen tutkivan journalismin mustaa historiaa"
http://www.tutkiva.fi/images/mot-analyysi.pdf
Siteeraan suoraan muutaman katkelman Lehtolan ym. kritiikistä:
"MOT:n ohjelmassa ei kerrottu, milloin ja missä yhteydessä Ylppö oli ilmaissut
pitävänsä “mielisairaita arvottomina ja mielisairaaloita tuhlauksena”.
“Rotukomitean” esityksen aikaan 1943 Ylppö tuskin on voinut pitää mielisairaita
arvottomina menetettyään juuri mielenterveysongelmista…
Oscar Wilden kuuluisa lausahdus "I can resist everything except temptation" on peräisin hänen näytelmänsä Lady Windermere's fan ensimmäisestä näytöksestä.
Lady Windermeren viuhka kokonaisuudessaan löytyy Eino Palolan suomentamana kotimaisia teattereita palvelevan Näytelmäkulman näytelmäkirjastosta.
Pelkkä sitaatti löytyy useana suomennosversiona erilaisista aforismi- ja mietelausekokoelmista. Tässä malliksi pari - molemmat otaksuttavasti toimittajien itsensä kääntämiä:
"Pystyn vastustamaan mitä tahansa paitsi houkutusta."
Olli-Matti Ronimus & Pentti Holappa (toim.), Ihminen maailmassa. WSOY, 1973
"Pystyn vastustamaan kaikkea muuta paitsi kiusausta."
Jarkko Laine (toim.), Sitaatit. Teoksessa Sitaatit ja lentävät lauseet. Otava 1992
Hei
"Toinen kuudenikäinen
Palaa kasvot tummuen
Syliin oman äidin alla pommien...
Lapset leikkii pihoillaan, Äidit valvoo omiaan
Vaan jossain perheet kodin jättää saa
Lapsi koskaan tiedä ei
Minne miehet isän vei
Lapsensilmin katsoo lapsi maailmaa…"
Nähdäkseni tämä toinen kuudenikäinen on jossakin konfliktialueella ja isä lienee toisinajattelija, jonka "miehet" vievät. Isän kohtalosta lapsi ei saa koskaan tietää.
Tämähän on totta monissa maissa tänäkin päivänä.
Ruotsin rajat ovat historian kuluessa vaihdelleet. Valtio muodostui keskiajalla. 1300-luvulla Tanskan kuningas Valdemar Atterdag valloitti Skånen, Hallandin, Öölannin ja Gotlannin - alueet, jotka nykyään kuuluvat Ruotsiin. 1397–1523 Ruotsi oli valtioliitossa Tanskan ja Norjan kanssa yhden yhteisen kuninkaan alla, Kalmarin unioni. Kun Kalmarin unioni hajosi, Kustaa Vaasa nousi Ruotsin kuninkaaksi. Ruotsi nousi suurvalta-asemaan Euroopassa 1600-luvulla ja hallitsi suuria osia Tanskasta, nykyistä Suomea, Inkerinmaata, Viroa, Latviaa ja Pohjois-Saksan tärkeitä kaupunkeja. Maa kuitenkin menetti Skandinavian niemimaan ulkopuolelta valloittamansa alueet 1700- ja 1800-luvuilla, ja lopulta Suomen vuonna 1809.
Ks. esim. Pohjola-Norden sivustolta…
Uusi sivistyssanakirja (1998) kertoo karisma-sanasta seuraavaa: "karisma (kreik. kharisma=sulo, suosio), UT:ssa armolahja, jonka kristitty voi Pyhän Hengen vaikutuksesta saada omakseen".
Suomen kielen perussanakirja (1990) antaa kaksi merkitystä:" 1. (usk.)armolahja. 2. poliittisen tm. johtohenkilön persoonallinen vaikutus-, vetovoima."
Uusi suomen kielen sanakirja (1998) antaa myös kaksi merkitystä: "1 Pyhän Hengen antama armolahja, esim. ihmeparantajan kyky. 2 yksilön vaikuttava esiintymiskyky, vetovoima, tenho, lumo"
Lisäksi Nykysuomen sanavarat -kirjassa (1989) kerrotaan, että "karisma on 70- ja 80-luvun kulutetuimpia muotisanoja. Merkitys 'armolahja' on englannin mallin mukaisesti laventunut vetovoimaksi, vaikuttavuudeksi'."
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että sukunimi ”Reijonen” perustuu kreikkalaisperäiseen etunimeen ”Gregorius”, josta on syntynyt kansanomainen muoto ”Reijo”. Isännimestä ”Reijo” lienee puolestaan kehittynyt talonnimi ”Reijonen” ja lopulta sitten tuosta talonnimestä vastaava sukunimi. Nimi ”Gregorius” merkitsee ’valpasta’, ja sitä käyttävät sekä ortodoksit että katolilaiset.
Vanhimmat kirjallisen maininnat sukunimestä ”Reijonen” ovat peräisin 1500-luvulta: Nils Reijon ja Oloff Reijon Viipurin pitäjästä 1543. Muita varhaisia asiakirjamainintoja ovat Mikkelin pitäjän Matti Reijonen 1640 ja Kiteen Poroskavaaran Nuutti Reijonen 1650-luvulla. Käkisalmesta on kirjattu ylös muoto greius greiuson, joka saattaisi hyvin viitata myös…
Tässä muutamia kirjoja kysymästäsi aiheesta. Lisää voi etsiä kirjaston tietokannasta esim. asiasanoilla: monikulttuurisuus, erilaisuus, suvaitsevaisuus, kansainvälisyys, lastenkirjallisuus.
Mikäli etsit yhtä kirjaa, jota voisi lukea ääneen 8-12-vuotiaille, suosittelen Paula Norosen teosta Supermarsu ja outo toveri.
8-9-vuotiaille:
Stefan Casta: Mustikkajengi ja vampyyri ullakolla
- lapset löytävät piilottelevan pakolaisperheen ullakolta, perhe odottaa tietoa karkotetaanko heidät maasta
- kuvakirja
Marie-Helene Delval: Uusi ystävä
- Simon luokalle tulee uusi tyttö Intiasta
- Simo epäilee tyttöä noidaksi, koska tällä on pitkät mustat hiukset ja Indira puhuu joskus outoja sanoja
- helppolukuinen kirja, kuuluu Tähtilukija-sarjaan
Sinikka…
Lievestuore-nimen alkuperää ei ole pystytty yksiselitteisesti selvittämään. Todennäköisesti se on alkuaan ollut järvennimi tai nimen alkuosa tai jokin järveen liittyvä maastokohde. Jokseenkin vakiintuneesti nimeä on sanottu saamelaisperäiseksi, satunnaisemmin suomalaisperäiseksi. Mitään selitysvaihtoehtoa ei voi sanoa varmasti oikeaksi.
Jos nimi olisi saamelaisperintöä, jälkiosa tuore saattaisi liittyä saamen 'poikittain(en), syrjittäin(en)' -merkityksiseen sanaan. Lievestuoreenjärven voi sanoa olevan poikittain kulkureittiin, jonka on oletettu kulkeneen Laukaan läpi kaakosta luoteeseen. Toisaalta järvi on syrjittäinen seudun pääväylään Laukkavirtaan nähden ja virtaussuunnaltaan päinvastainen. Järvi sopii niin ikään…
Tyylilajeilla leikitellyt Raymond ei ollut Carver, vaan Queneau. 1991 suomeksi julkaistussa Tyyliharjoituksia-kirjassa Queneau kertoo saman ulkoisesti lyhykäisen ja yksinkertaisen tapahtumasarjan 99 eri tavalla.
Nuotti Kaseva, Kun maailma elää, Love kustannus 1976 sisältää kappaleet:Kevät, Sipuli-Sanni, Syksy, Naula läpi pään, Pena, Kun maailma elää, Et voi jäädä nukkumaan, Monen vuoden jälkeen, Joku jota rakastaa, Hän tulee taas.
Sielu-käsitteellä on ollut ajattelun ja uskontojen historiassa monenlaisia ja usein epäselviä merkityksiä. Länsimaisessa aatehistoriassa jonkinlaisen täsmällisen määritelmän (tai ainakin luonnehdinnan) sana sai kreikkalaisen Platonin (427-347 eKr) filosofiassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Platon#Sielu_ja_ruumis ). Oleellisinta Platonin näkemyksessä on, että sielu ja ruumis ovat toisistaan erillisiä ja vain sattumalta yhtyvät toisiinsa. Kun ruumis kuolee ja katoaa, sielu jatkaa elämäänsä, koska se on ikuinen.
Kristinusko on syntynyt juutalaisuuden lahkona. Juutalaisuuden ihmiskäsitykselle on luonteenomaista, että ihminen on yksi jakamaton kokonaisuus. Perustekstinä tässä on 1. Moos. 2:7: ”Ja Herra Jumala muovasi maan tomusta ihmisen ja…
Valitettavasti alkuperä ei selvinnyt. Kyseistä sukunimeä ei mainita laajoissa sukunimikirjoissa; Mikkonen, Pirjo, Sukunimet, Otava, 2000, Uusi suomalainen nimikirja, Otava, 1988 tai Hanks, Patrick, A dictionary of surnames, Oxford University Press, cop. 1988.
Genanetin mukaan Jahan -sukunimeä esiintyy eniten Euroopassa.
http://fi.geneanet.org/sukunimi/JAHAN
Suomessa nimi on Väestörekisterikeskuksen mukaan nykyisenä nimenä 16 henkilöllä.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
V. A. Koskenniemeltä löytyy runo "En tahdo ma tietää, minne". Olisikohan tämä etsimäsi runo?
Runo alkaa:
"En tahdo ma tietää, minne/
mun hautani kaivetaan./
Puuristi te pankaa sinne,/
joka lahoo aikanaan."
Runo ilmestyi alun perin kokoelmassa Uusia runoja (1924), ja se löytyy myös Koskenniemen Kootuista runoista (Wsoy 1998).
Korppikartanon salojen kolmannen osan kohtaloa on kysytty täältä aiemminkin. Löydät aiemmat vastaukset Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta hakemalla kirjailijan nimellä.
Netin keskustelupalstoilta löysin tiedon, että kolmas osa on julkaistu hollanniksi ja ranskaksi. Ilmeisesti Huntingtonin englanninkielinen kustantamo meni konkurssiin, mistä syystä kirjaa ei ole julkaistu englanniksi. Sarjan viimeinen osa sekään ei kuitenkaan ollut, vaan loppu oli edelleen jäänyt avoimeksi.
WSOY on aiempien vastausten perusteella ilmoittanut, ettei aio suomentaa kyseistä kirjaa.
Ikävä kyllä mitään uutta tietoa kirjan ilmestymisestä englanniksi ei vieläkään löytynyt.
Turun pääkirjastossa saa otettua kopioita Uutistorilla, Tieto-osastolla ja Kirjallisuus- ja taideosastolla. Paperitulosteet maksavat 20 senttiä/sivu. Värillisiä kopioita saa Uutistorilta.
Skannaus on mahdollista samoilla osastoilla ja skannatut tiedostot saa sekä muistitikulle että sähköpostiin. Kirjallisuus- ja taideosastolla skannattuja tiedostoja voi lähettää sähköpostiin, mutta ei tallentaa muistikulle.
Kaunokirjallisuuden Kirjasampo -palvelusta http://www.kirjasampo.fi/ löytyivät Lilian Jackson Braunin kissadekkarit Kissa, joka osasi lukea takaperin (1967) ja Kissa joka söi johtolangan (1968). Erle Stanley Gardnerin Perry Mason ja papukaija todistajina ja Susan Conantin Hihna kiristyy (1990), ovat dekkareita, joissa eläin ei ole etsivä, mutta toimii ratkaisevassa roolissa rikoksen selvittämisessä. Juan Díaz Canalesin John Blacksad -dekkarisarjakuvat, joihin kuuluvat Kissa varjoisilta kujilta (2006), Valkoinen valtakunta (2007), Punainen sielu (2008)ja Hiljainen helvetti (2010) muodostavat sarjan, jossa kaksimetrinen musta kissa toimii yksityisetsivänä. Belgialainen sarjakuvapiirtäjä Sokal on julkaissut useita jännityssarjakuva-albumeja…
Runon nimi on Vieraisilla ja sen on kirjoittanut Immi Hellen. Runo löytyy Hellenin kokoelmista Lapsuuden lauluja. K 1991 ja Punaposki, kultasuu. K 2000. Lisäksi se sisältyy lastenrunokokoelmaan Pikku Pegasos. 10.p. O 1987 ja ainakin kahteen aapiseen (Haavio, Martti: Iloinen aapinen. WS 2004 ja Penttilä, Aarni: Aapiskukko. 1938).
Laulun nuotit löytyvät ainakin kolmesta kokoelmasta: Lasten oma laulukirja. Fazer 1963, Lasten laulu- ja leikkikirja alakouluille. 3.p. WS 1948 ja Raala, R.: Laululeivonen. O 1912-1919.
Kaarina Turtian Gastronomian sanakirjan (2009) mukaan toskakakku on saanut nimensä Giacomo Puccinin Tosca-oopperan mukaan. Toskakakku on kehitetty Ruotsissa 1930-luvulla.
