Runo löytyy netistä ja sen tekijäksi ilmoitetaan "tuntematon unkarilainen runoilija". Selasin kaikki unkarilaisia runoja sisältävät kokoelmamme läpi, mutta tätä runoa en löytänyt tarkistaakseni sen sanatarkkuuden; netissä olevat sitaatit kun joskus muuttavat muotoaan. Myöskään Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta ei tunne tätä runoa.
Tietäisiköhän joku lukijoistamme tarkemmin?
Saatte kuitenkin netistä löytyneen runon kokonaisena sähköpostiinne.
Vanhat negatiivit voi muuttaa digitaaliseen muotoon. Voit digitoida negatiivisi itse esimerkiksi Lasipalatsin Kohtaamispaikalla. Siellä on asiakkaiden käytössä neljä multimedialaitetta, joissa on negatiivien digitointiin sopivat skannerit. Kohtaamispaikan neuvontanumerosta (09) 310 85900 saat lisää tietoa digitoinnista, sekä voit varata ajan laitteelle. Voit varata ajan myös ajanvarausjärjestelmän kautta: https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=&lang=FI
Kohtaamispaikan yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät seuraavalta sivustolta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/esittely/
Negatiivien digitalisointi on mahdollista myös joissakin valokuvausliikkeissä sekä digitalisointipalveluja tarjoavissa yrityksissä.
http://digitointi.…
Pahoittelen, että vastaus on viipynyt. Toivottavasti asia ei ole vanhentunut. Kortit eivät liity Iso Numero -lehteen. Muistelet ehkä Päiväkeskus Hirondon joulukorttikampanjaa, jossa joukko kuvataiteilijoita laati yhdessä romanisiirtolaisten kanssa joulukortteja. Kortteja myytiin nipuissa kadulla samalla tavoin kuin Iso Numero -lehteäkin. Voit tiedustella Hirundosta, onko projekti jatkunut tai heillä uusia kortteja suunnitteillä.
Hirundon yhteystiedot: https://www.hdl.fi/fi/hirundo
HS : Vaihtoehto kerjäämiselle : http://www.hs.fi/kaupunki/a1416805873880
Tähän kysymykseen ei oikeastaan pysty saamaan vastausta ilman, että ottaisi yhteyttä kuhunkin suomalaiseen kustantajaan erikseen. Erik Larsonilta ei ole aikaisemmin suomennettu mitään. Kysyin asiaa kuitenkin Wsoy:n käännöskirjaosastolta, josta vastattiin, että he eivät ole kirjaa kääntämässä ja heidän tiedossaan ei ollut, että kukaan muukaan olisi.
Maanantaina 7.5. Studio55 -ohjelmassa haastateltiin rovaniemeläistä nelosten äitiä, Orvokki Niemistä. Ohjelma on katsottavissa MTV3:n Katsomo-palvelussa. http://www.katsomo.fi/?progId=120415 (vaatii toimiakseen Silverlight-ohjelmiston, jonka voi ladata sivulta).
Studio55:n kotisivuilta löytyy kaksi artikkelia aiheesta:
http://www.studio55.fi/hyvaolo/artikkeli.shtml/1539272/nelosten-aiti-ke…
http://www.studio55.fi/hyvaolo/artikkeli.shtml/1539271
Artikkeleista ilmenee, että Orvokki Nieminen on kirjoittanut kokemuksistaan teoksen "Näen juhannusruusujen kukkivan kauniimmin". Kirja on tilattu Lahden kaupunginkirjastoon. Tällä hetkellä siihen on kolme varausta.
Suomen kielen opetuspaketteja venäjää puhuvalle ovat ainakin seuraavat: RAZINOV, P.A., "Finski jazyk dlja natsinajustsih - kurs intensivnogo samoobutsenija / Suomea aloitteleville - intensiivinen itseopiskelukurssi", Petrozavodsk, 1991 (oppikirja + 2 kasettia) sekä
SOOM, Irina, "Utsim finski v Finskom tsentre", Sankt-Peterburg, 1995 (oppikirja + kasetti). Molempia on useissa Suomen kirjastoissa.
Rauman kirjaston luettelo ei ole vielä verkossa, mutta jos kursseja ei Raumalla ole, kirjastoa voi pyytää hankkimaan niitä kaukolainaksi muualta.
Kirjastossa ei valitettavasti ole läheskään kaikkia ilmestyneitä CD-levyjä, mutta kohtuullisen runsaasti niitä sentään löytyy HelMet-kirjastoista. Suomessa ilmestyneissä levyissä kattavuus lienee suurempi kuin ulkomaalaisilla. Erityisen suosittujen artistien levyjä löytyy melko varmasti, kun taas pienten omakustanteiden tilanne voi olla huonompi.
Jos haluat tarkistaa, löytyykö jotakin levyä tai jonkun tietyn artistin levyä Helsingin,Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjaston kokoelmista, voit tarkistaa asian osoitteesta http://www.helmet.fi. Voit etsiä kappaleen nimellä tai artistin nimellä. Rajaa/Järjestä hakua -napin kautta voit rajata haun vielä pelkästään CD-levyihin.
Esimerkiksi seuraavat kirjat käsittelevät aihetta:
Bettelheim, Bruno: Satujen lumous, merkitys ja arvo (useita painoksia, viimeisin vuodelta 1998)
Ylönen, Hilkka: Loihditut linnut: satujen merkitys lapselle (2000)
Liikanen, Pirkko: Satu identiteetti- ja ihmissuhdemallina (1990)
Miller, Alice: Älä huomaa: muunnelmia paratiisiteemasta (1986)
Sadun voimat II: Polunpäitä sadun maailmaan (1997)
Löysin kirjat Jyväskylän kaupunginkirjaston tietokannasta hakusanoilla sadut ja persoonallisuuden kehitys.
Arto-artikkelitietokannasta (https://finna.fi löytyy esim. seuraavat artikkelit, joista saattaisi olla hyötyä:
Ylönen, Hilkka: Leijona sai rohkeuden, tinamies rintaan sydämen: lue lapsellesi satuja, opetat tapoja selviytyä. Tampereen kirkkosanomat…
Jack Londonin teokset löydät varsin kattavasti pääkaupunkiseudun aineistohausta http://www.helmet.fi tekemällä haun tekijän nimellä. Sivulta http://sunsite.berkeley.edu/London/ löydät runsaasti tietoa Jack Londonista.
Pin-koodi liittyy kirjastokorttiin, saadaksesi sen sinulla pitää olla Lastukirjastojen kirjastokortti.
Kirjastokortin saat käymällä paikan päällä kirjastossa, ota mukaasi kuvallinen henkilötodistus, esim. ajokortti tai passi. Samalla voit saada myös pin-koodin. Kirjastokorttia tai pin-koodia ei anneta puhelimitse tai sähköpostitse.
Tarkempia tietoja Lastu-kirjastojen kirjastokorteista:
http://lastukirjastot.fi/kirjastokortti
Hyvä asiakas,
emme ole löytäneet kokoelmastamme aineistoa, joka vahvistaisi sen, mitä kysytte.
Kuitenkin 50-luvulla suuri osa Suomen asukkaista on asunut maaseudulla tai pienissä taajamissa, joten ihmiset ovat nykyistä suuremmassa määrin tunteneet toisensa. Tällöin vallitsevista säännöistä poikkeamista on saattanut tapahtua ”tuttavan kauppaa” – tuttuihin ja naapureihin on luotettu ja siksi ehkä joustettu määräyksistä.
Emme voi myöskään vahvistaa, että kuvaamaanne asiaa ei olisi voinut tapahtua.
Varsinkaan, kun Aamulehden uutistenjälkeisessä keskustelussa eräs kirjoittaja mainitsee 1.6.2010, että hänenkin isänsä kävi asevelvollisuuttaan suorittaessaan sotilaskiväärin kanssa kotona. Kirjoittaja ei mainitse tapahtumavuotta, ajankohtaa eikä…
Koirahullun päiväkirja -sarjan ainakin toistaiseksi viimeinen osa on Pentukuumetta (2005). Edeltävät osat ovat Koiran kokoinen kesä (2000), Koirista parhain (2001), Enkelikoira (2002), Tottelemattomuuskoe (2003) ja Viittä vaille voittajaluokkaa (2004).
Lisäksi Meripaasi on kirjoittanut oman sarjansa Koirahullun päiväkirjoissa esiintyvän Kissen ympärille. Sen osat ovat Elämäni frettinä (2006), Pöllöhilloa (2007) ja Koppakuoriaiskevät (2008). Sittemmin Meripaasi on kirjoittanut Irin kennel -sarjaa.
Tarkoitatte varmaan kirjaa Hakulinen, Lassi: Laatokan sini. Kirjan kaikki kappaleet ovat tällä hetkellä lainassa mutta teen siitä teille varauksen. Noudatteko teoksen Inkeroisista vai pääkirjastosta mielummin?
Viola-tietokanta osoitteessa kertoo, että kyseinen Eila Pellisen levytys löytyy vanhalta savikiekkolevyltä ”Luokseni jääthän; Unikkojen aikaan” (1958). Se on julkaistu myös levyillä ”Eila Pellinen laulaa. 2” ja ”Eila Pellistä tapaamassa”. CD-levyllä kappale ei näytä ilmestyneen lainkaan.
Valitettavasti mitään edellä mainituista levyistä ei Finna.fi:n mukaan löydy Suomen kirjastoista. Nettikaupoista sitä voisi saada hankittua.
Helsingin raitiotielinjojen yhteispituus on 71 km. Pisin linja yhteen suuntaan on linja 1A Käpylästä Eiraan. Linjan pituus on 9,135 km. Nykyisin linjojen pituudet muodostuvat reittiosamatriiseista ja siten linjojen pituuksia ei nykyisin löydä koottuna mistään. Eri järjestelmät kokoavat kulloinkin voimassa olevan reitin pituuden. Näin kerrottiin Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) Raitioliikenteestä.
Tietoa Helsingin raitiovaunuliikenteestä internetissä:
HKL raitioliikenne
Helsingin raitiotielinjat kartalla
Suomen Raitiotieseura ry
http://www.nettilinja.fi/~ahellman/
Helsinign kaupungin raitioliikennemuseo
ja
kirjallisuutta aiheesta
Kirjastoalan töitä on ollut viime aikoina valitettavan vähän tarjolla. Toivon mukaan tilanne muuttuu pian. Iso joukko nykyään töissä olevia eläköityy lähivuosina, ja uusia ammattilaisia tarvitaan.
Tietoa kirjastoalan koulutuksesta löytyy Opetusministeriön sivuilta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Periaatteessa mikään koulutustaso ei valmista kirjastonhoitajia tai –virkailijoita. Yhtenäisiä koulutusalan nimikkeitä ei ole, ja työhönottaja päättää, millä nimekkeellä henkilö otetaan työhön. Lisätietoa täältä:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/Luennot/Liittee…
Kirjastoalan oppilaitokset on koottu kirjastot.fi-sivuille:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Helsingin…
Jukka Parkkisen käsikirjoittama ja hänen kirjaansa perustuva Osakkeet nousussa, Osku -video vuodelta 1991 on lainattavissa Kallion kirjaston lasten- ja nuortenosastolta. Osku, suku on pahin -video vuodelta 2004 on dramatisoitu Jukka Parkkisen Osku -kirjasarjan pohjalta. Tämä video on Myllykosken kirjaston kotiseutuosastolla.
Tanskalainen taidemaalari Carl (Jens Erik C.) Rasmussen näyttää maalanneen pääasiassa merimaisemia. Hänen töitään pääsee näkemään ainakin alla olevan linkin kautta:
http://www.artnet.com/artists/carl+(jens+erik+c.)-rasmussen/past-auctio…
Tästä taiteilijasta ei löytynyt kirjaston lähteiden kautta tietoa, mutta ehkä voit verrata omaa maalaustasi sivuston maalauksiin.
Kunstindeks Danmark -sivustolta löytyi ainakin kaksi muuta tanskalaista C. Rasmussen nimistä taiteilijaa: C. J. Rasmussen ja C. M. Rasmussen:
https://www.kulturarv.dk/kid/SoegResultatKunstnerRefresh.do?page=26&ord…
https://www.kulturarv.dk/kid/Websted.do
Valitettavasti kysymykseesi ei ole löytynyt vastausta tietopalvelumme piiristä määräaikaan mennessä. Internetissä on kuitenkin runsaasti aineistoa DirectX:stä (kokeile mitä tahansa hakupalvelua). Asiantuntemukseni ei riitä aineiston arvioimiseen.
Myös tietokonegrafiikan ohjelmoimisesta löytyy aika helposti www-sivuja. Alan opetusta järjestetään näköjään monessa paikassa. Jos kokeilet esimerkiksi Metacrawler-hakupalvelua (http://www.metacrawler.com/index_power.html) sanalla "tietokonegrafiikka", saat joukon linkkejä, joita voit arvioida oman tiedontarpeesi kannalta.
Tietokonegrafiikan linkkejä löytyy mm. osoitteesta http://mambo.ucsc.edu/psl/cg.html . DirectX -ohjelmasta on tietoa osoitteissa http://www.microsoft.com/directx/
http://www.…
