Erilaisia kirjaston palveluihin ja kirjastoautoon liittyviä asiakastyytyväisyystutkimuksia on tehty useita etenkin ammattikorkeakouluissa. Opinnäytteitä löytyy esim. Google Scholarin avulla. Niiden lähdeluetteloihin kannattaa tutustua.
Entä asiakastyytyväisyys ja palvelun/asiakaspalvelun määrittely osana tutkimustasi?
Voit etsiä kirjastoautot asiakastyytyväisyys https://scholar.google.fi/ tai hakeutuvat kirjastotyö. Suoraan oman työsi kaltaista tutkimusta ei löytynyt.
Kirjapaketti asiasanalla tuli tutkimus, jossa käsitellään kirjastopalveluita ikääntyneille Kangasalan asiakkaille http://tampub.uta.fi/handle/10024/97061 sekä kirjavinkkausta koskeva "Lukemattomat kirjat, lukematon nuoriso : lukutottumuskysely ja kirjavinkkaus toiselle…
Kirjallisuuden perusteella (Suomen rahojen hinnasto 2005, Suomi 1999 - rahat ja setelit 1811 - 1999 arviohintoineen, Suomessä käytetyt rahat) viiden pennin kolikoita on kahdenlaisia. Lisäksi hinta-arvioon vaikuttaa kolikon kunto. Kuntoluokitukset löytyvät myös internetistä Suomen numismaatikkoliitto ry:n tietosivuilta ( http://www.numismaatikko.fi/ ). Lienee syytä tutustua lähteisiin.
Kirjastokorvaus on puhekielen ilmaisu apurahoille, joita maksetaan erillisen lain nojalla kirjailijoille, kääntäjille, säveltäjille ja sovittajille korvauksena siitä, että heidän teoksiaan on yleisissä kirjastoissa lainattavana.
Kirjastokorvauksista löydät tietoa aiemmasta samaa asiaa käsittelevästä kysymyksestä (ks. http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp?id=14748&arkisto=tr… ) sekä Taiteen keskustoimikunnan sivuilta http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/default.asp? Kirjallisuuden apurahat löytyvät yläpalkin kohdasta Kirjallisuus > Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahat. Säveltaiteen apurahat löytyvät kohdasta Säveltaide > Säveltaiteen kirjastoapurahat ja avustukset. Noilta sivuilta löytyy siis tarkempaa…
Aineistohaku Plussasta löytyi mainitsemiesi teosten lisäksi asiasanalla migreeni mm.:
Rapoport, Alan: Conquering headache (1995)
Dyson, Sue: The migraine diet book (1995)
Inlander, Charles B.: Headaches--47 ways to stop the pain (1995)
Päänsärky ja sen hoito (1992)
Kokeile Internetin kautta käytettävää aineistohaku Plussaa http://www.libplussa.fi/ . Laita asiasanakenttään asiasanaksi migreeni, niin saat esiin tätä käsittelevät teokset. Kokeile erikseen myös hakusanaa päänsärky. Jos haet erityisesti ruotsinkielistä tietoa, voit kokeilla ruotsinkielisiä asiasanoja migrän ja huvudvärk. Englanninkielisten teosten sen sijaan pitäisi tulla esiin suomenkielisillä hakusanoilla. Voit rajata kielen ja haluamasi aineistomuodon esim. pelkkiin…
Valitettavasti en löytänyt käytössämme olevista sanakirjoista kysymääsi sanaa. Internetistä löytyi tieto siitä, että Ermeta on myös sukunimi ja italialainen erisnimi. En kuitenkaan löytänyt esimerkiksi sukunimestä tarkempia tietoja. Yksittäisen sanan kääntäminen, irrotettuna asiayhteydestä on hankalaa. Onko kyseessä tieteellinen vai kaunokirjallinen teksti? http://it.wiktionary.org/wiki/Ermeta
Ermetaa lähellä olevia italian sanoja ovat esimerkiksi eremita (erakko) ja Ermete (Hermes).
Monrepos-puistosta löytyy tietoa Pro Monrepos yhdistyksen kotisivulta http://www.promonrepos.fi
Monrepos oli Ruotsin vallan aikana Lill Ladugård niminen kruununtila, jonka pinta-ala oli 1800 ha. Vuonna 1869-1919 tilan omisti Paul Nicolay, joka myi tilasta 322 ha Viipurin kaupungille. Monrepos oli säätyperintötila, jota ei voinut jakaa eikä omaisuutta lahjoittaa. Sodan jälkeen alue säilyi Neuvostoliitossa Park Kalinin nimisenä puistona.
E-koodijärjestelmä on alunperin kehitetty Euroopan unionissa ja E-kirjain numeron edessä merkitsee, että Euroopan unioni on arvioinut kyseisen lisäaineen turvalliseksi elintarvikekäyttöön.
E 200-alkuiset lisäaineet viittaavat hyväksyttyihin säilöntäaineisiin.
Kysymääsi E 205-koodia ei löydy Eviran E-koodiluettelosta http://www.evira.fi/uploads/WebShopFiles/1197635026443.pdf eikä teoksesta Lisäaineopas (Evira, 2009).
Laulu on Mika Sundqvistin säveltämä, sanoittama ja esittämä "Mitä sitä rahhaa säilömään". Se alkaa: "Reissusällin lempi se on rämäkän puoleista". Se sisältyy mm. Mika Sundqvistin lp-levyyn Hormoonihiiret (M & T Tuotanto, 1982, M & T MTLP-29). Viola-tietokannan eli Suomen kansallisdiskografian (https://finna.fi) mukaan laulu on julkaistu myös erinäisillä C-kaseteilla, mutta ei CD-äänilevynä. Laulu löytyy tällä hetkellä myös YouTubesta (https://www.youtube.com/watch?v=L72huTltbiI).
Lehtikankaan kirjastossa ei ole varsinaisesti omia videoita, vaan ne siirtolainataan sinne aina pääkirjastosta ja näin ollen Disney-videoiden nimekkeet ja määrä voivat vaihdella eri aikoina. Tällä hetkellä siellä on 4 Disney:n videota: Nemoa etsimässä, Nalle Puh - kummittelua kerrakseen, Herkules ja Poutapilvi Puh. Videoiden määrän ja tilanteen voi tarkistaa Kajaanin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta, joka löytyy osoitteesta http://kirjasto.kajaani.fi/Intro?formid=loans&sesid
Tietoa nimen alkuperästä ja merkityksestä ei valitettavasti löytynyt.
Latinan kielen sana figulus/-a tarkoittaa suomeksi keraamikkoa tai savenvalajaa (Pekkanen – Pitkäranta: Nykylatinan sanakirja. Suomi – latina – suomi. SKS 2006). Kyseessä voisi siis olla vanha ammattiin perustuva lisänimi.
Kokoelmasta poistettuja kirjoja voi ostaa, mutta vielä kokoelmassa olevat kirjat eivät ole myytävänä. Kirjastoissa on yleensä myyntihyllyjä tai -kärryjä, joista ostettavat kirjat löytyvät. Kokoelman kirjoja ei voi myöskään etukäteen itselleen varata. Kirjoja, joita ei enää löydy kirjakaupasta, voi löytyä antikvariaateista ja kirpputoreilta tai nettihuutokaupasta www.huuto.net.
Kyseessä on elokuva, joka on englanniksi The sailor who fell from grace with the sea. Elokuva perustuu Yukio Mishiman englanniksi samannimiseen kirjaan. Englanninkielisiltä Video Universen sivuilta (http://www.cduniverse.com/productinfo.asp?PID=6609189&frm=sh_google) löytyy kuvailusta tieto, että Kris Kristofferson on kirjoittanut "Sea Dream Theme" musiikin. Myöskin englanninkielisillä LP Discographyn sivuilla (http://www.luma-electronic.cz/lp/k/Kris/kris_shakehands.htm) kerrotaan, että Kristofferson kirjoitti "Seadream" elokuvaansa "The sailor who fell from grace with the sea". Sivuilla on Seadream-laulun englanninkieliset sanat ja tieto, missä levyssä laulu on. Www-haulla löytyy useammatkin laulun sanat englanniksi.
Näyttää siltä ettei Suomessa ole julkaistu Veronikan kaksoiselämää (Double vie de Véronique, La (1991)/ ohj.
Krzysztof Kieslowski) DVD:llä
Videolla se olisi saatavilla ainakin seuraavista kunnankirjastoista:
Helsinki
Espoo
Tampereen kirjastot
Orivesi
Pälkäne.
Elokuvaa voi pyytää kaukolainaksi paikallisen kirjaston kautta.
www.helmet. fi http://monihaku.kirjastot.fi/
Elokuva on julkaistu "maailmalla" DVD:llä.
Katso esim.
http://www.imdb.com/title/tt0101765/
Britti-DVD 1-aluekoodilla
http://www.amazon.co.uk/gp/product/B000I2J75O/imdb-uk/
Elizabeth Walker on tiettävästi salanimi, jonka takaa löytyy amerikkalainen Elizabeth Rotter. Kirjailija on julkaissut teoksia myös pseudonyymeillä Elizabeth Neff Walker sekä Laura Matthews. Rotter on kirjoittanut kymmenittäin enimmäkseen historiallisia ja nykyaikaan sijoittuvia rakkausromaaneja – ja jo 1980-luvun vaihteesta asti. Viimeisimmän teoksensa hän on ilmeisestikin julkaissut vuonna 2004. Varsinkin nimellä Laura Matthews hän on ilahduttanut lukijoitaan yli 30 romanttisella tarinalla 1800-luvun alun Englannista, sijaishallitsijan aikakaudelta.
Valitettavasti en onnistunut kaivamaan esiin Rotterin syntymäaikaa tai muitakaan viitteitä hänen iästään. Kirjailijalla ei kaiketi ole omia kotisivuja, eikä häntä ole oikein esitelty…
Porin kaupunginkirjaston valikoimissa ovat mm. seuraavat teokset kirjansidonnasta:
Moilanen, Tuula: Kirjansidonnan opas, 1997
Kronqvist, Piia: Kirjansidonta, 1993
Shepherd, Rob: Hand-made books, 1994
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa aineistotietokannastamme http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll , josta löydät myös lisää aiheeseen liittyvää kirjallisuutta hakusanalla kirjansidonta.
Kuuluisa suomalainen lavahypnotisoija oli Olavi Hakasalo alias Olliver Hawk (1930 -1988). Hän tuli suurelle yleisölle tutuksi 1960-luvulla aloittamillaan esityskiertueilla.
Olavi Hakasalosta ei ole kovinkaan paljon tietoa saatavissa. Henkilötiedot löytyivät Wikipediasta, vapaasta nettitietosanakirjastam, os. http://fi.wikipedia.org/wiki/Olavi_Hakasalo . Tarinaa hänestä löytyi lisäksi muutamalta verkkosivulta, os.
http://www.tamperelainen.fi/arkisto/hawk_olliver.html
http://www.netikka.net/hypnoosikeskus/kari.htm
http://www.olliverhawk.net .
Jokeri-lehden (Suomessa julkaistavan taikureille suunnatun lehden) numerossa 2/2006 on todennäköisesti juttu Olliver Hawkista. Aivan täyttä varmuutta en asiaan saanut. Valitettavasti lehti ei ole…
Internetin kautta Väinö Linnasta löytyy tietoja ainakin seuraavilta sivuilta:
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/kirjailijat (perustiedot Linnasta)
http://www.urjala.fi/kulttuuri/vlurjalassa.shtml (Linnan lapsuus- ja nuoruus-
vuodet 1920-1938)
http://www.kansallisbiografia.fi/ (hakulomake, jonka takaa löytyy aivan suppeat
perustiedot kirjailijasta)
Kirjallisuudessa Väinö Linnaa on käsitelty hyvinkin laajasti:
Stormbom, N.-B.: Väinö Linna: kirjailijan tie ja teokset. WS 1963
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. uud.laitos T 1980
Väinö Linna: toisen tasavallan kirjailija. toim. Yrjö Varpio. WS 1980
VÄPI: Linnan Väinöstä kerrottua. toim Pirjo Talvio. WS 1995
Ja paljon muitakin teoksia kirjastosta löytyy.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy Reino Keron artikkeli "Puukkojunkkari, juoppo ja kommunisti: amerikansuomalainen siirtolaisvähemmistö rikollisuustilastoissa" teoksessa Historian vähemmistöt = Minorities in history (1994, s.127-142). Artikkeli käsittelee lähinnä ennen 1950-lukua tapahtunutta amerikansuomalaisten rikollisuutta. Samoin Reino Keron teoksessa Suureen länteen: siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan artikkelissa "Rehellisiä ja rikollisia" käsitellään 1950-lukua varhaisempaa rikollisuutta(1996, s. 197-208).
Suvi Arapkirlin artikkelissa "Suomalaiset, New Yorkin punainen vaara" kerrotaan lyhyesti sekä rikollisia amerikansuomalaisia että ruotsinsuomalaisia koskevasta lehdistökirjoittelusta (1910-luvulla ja 1950-luvulla)(…
Kyseessä on Maijaliisa Dieckmannin kirja Aurajoen tyttö (1982).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Turun kaupunginkirjaston ja lähialueen yhteisestä VASKI-aineistotietokannasta http://www.turku.fi/vaski
Hei!
Olet varmaankin jo katsonut aiheesta Wikipedian sivulta http://fi.wikipedia.org/wiki/Halogeeni
Kirjastosta löytyy myös melko tuore kirja Alkuaineet (ilm. 2007), sen osat on julkaistu Helsingin Sanomien Tiede & Luonto -sivuilla 2006-07.
Jonkin verran tietoja on tietysti myös lukion kemian oppikirjoissa.
Halogeenien valmistuksesta, ominaisuuksista ja käytöstä löytyy tietoja myös osoitteesta http://www.chemistry.hut.fi/eokem/courses/ke351200/mater/halogeenit.pdf
Ununseptiumista löytyy melko vähän tietoja internetistä. Sivulla http://wapedia.mobi/fi/Ununseptium on jotakin
