Satukirjoissa seikkailua ja suuren taistelua pientä vastaan
löytyy kirjoista:
Jäntti, Riikka: Vaahteratuvan väki kirjat
Merirosvolaivassa: jännitystä ja seikkailua
Milbourne : Ritaritarinoita
Kuvakirjoista esim.
Boonin: Vau, mikä susi
Collington: Merirosvot ja urhea enkelityttö
Freedman: Susihukka ja rohkea hiiri
Huikko: Miltä Sipukaisesta tuntuu
Huovi: Miinalan Veikon nyrkkeilykoulu
Jungling: Pieni kotka: kertomus oikeasta rohkeudesta
Korolainen: Kissa Killin kiukkupussi
Long: Minä hurja merirosvo
Thomas: Myyrä, joka halusi olla kuningas
Weston: Voi Boris
Willis, Jeanne: Pieni isompi isoin ja Kattila-Kalle oli hiiristä hirmuisin.
Vivi-Ann Sjögrenin matkakirjat, joissa perehdytään kunkin maan ruokakulttuuriin, ovat oivallista luettavaa. Lisäksi suosittelen Mirjami Hietalan romaaneja, mm. Korkeat huoneet, Valkoiset lautalattiat, Isoveli ym. ja Eeva Tikan romaaneja, novelleja ja runoja sekä Maija Asunta-Johnstonin omaelämäkerrallisia teoksia, joissa on teemana keski-ikäisen naisen muutto vieraaseen kulttuuriin.
Annamari Marttisen kirjat, Karin Alvtegenin dekkarit (vaikkei olekaan kotimainen), Enni Mustosen Järjen ja tunteen tarinoita. Hotakaisen Ihmisen osa, Petri Tammisen Rikosromaani, Minna Lindgrenin Kuolema Ehtookodossa, monet lukevat Seppo Jokisen dekkareita, Ulla-Lena Lundbergin kirjat, Aki Ollikaisen Nälkävuosi... Niitä ainakin tämä keski-ikäinen lukee :)
Kyseessä on ilmeisesti TV-sarja nimeltä Belle et Sebastian.Sarjan tunnusmelodia on nimeltään L'oiseau (=lintu)ja se löytyy mm. cd:ltä Bonjour la France vol. 2.
Levyn on julkaissut BR Music vuonna 1996 ja sen tuotenumero on BS8111-2.
Levyä saattaisi saada ostetuksi jostakin hyvin varustetusta levyliikkeestä. Toinen vaihtoehto on lainata se Turun kaupunginkirjaston musiikkikirjastosta (osoite Eerikinkatu 4, 2 krs.)
Valitettavasti elokuvan kaikki kuvamateriaali sekä käsikirjoitus ovat tuhoutuneet.
Tietoja elokuvasta Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (Kavi) Elonet-tietokannassa:
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/117150
Suomen yleisten kirjastojen osoitetiedot löytyvät mm. Kirjastot.fi etusivulta kohdasta Kunnan-/kaupunginkirjastot:
http://www.kirjastot.fi/ . Joudut keräämään osoitteet erikseen jokaisesta kunnasta, sillä yhteistä osoitelistaa kaikista kirjastoista ei ole olemassa (ainakaan toistaiseksi kirjastot eivät ole halunneet, että sellainen lista olisi vapaasti saatavissa netissä, varsinkaan sähköpostilista). Voit keräillä osoitteet myös lääneittäin osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Kirjastot/Kirjastohaku.aspx , mutta sekin on melko vaivalloista.
Vuosittain ilmestyvästä paperisesta Kirjastokalenterista löytyy myös kirjastojen osoite- ym. yhteystiedot, sitä voit selata ja kopioida käsikirjastokappaleena liki kaikissa kirjastoissa tai voit…
Kyseessä on varmaankin Helena Sinervon Finlandia-palkinnon saanut romaani Runoilijan talossa, jossa päähenkilönä on runoilija Eeva-Liisa Manner. Kuvauksessa tosiasiat sekoittuvat fiktiiviseen kerrontaan, ja tämä on aiheuttanut närkästystä mm. kirjailijan sukulaisten keskuudessa.
Samantapaista kohua aiheutti 1941 ilmestynyt Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä, jossa kirjailija kuvasi suomalaisen sivistyneistön elämää tosiasioita ja fiktiivistä kerrontaa sekoittaen siten, että päähenkilöt olivat tunnistettavissa.
En löytänyt Suomen kansallisbibliografiasta yhtään suomenkielistä pahkatöitä käsittelevää kirjaa joten vaikuttaa siltä, ettei nimenomaan niistä kertovia kirjoja ole olemassa. Joissain puutöitä käsittelevissä kirjoissa on tietoa pahkatöistä. Puutyöt onkin käyttökelpoinen asiasana. Esim Stephen Corbettin Suuressa puutyökirjassa on jonkin verran pahkatietoutta samoin Valittujen Palojen Kotinikkarin niksikirjassa. Lehtiartikkeleiden tietokannasta Aleksista löytyy joitain viitteitä. Sinne pääset kirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi linkistä Tiedonhaku klikkaamalla Digitaalinen aineisto ja tietokannat ja valitsemalla sieltä tietokannan Aleksi. Kirjoita hakukenttään esim Pahkat. Myös sanalla Kuksat löytyy joitain viitteitä.
Lainan päivänä (8. helmikuuta) oli aiemmin mahdollista palauttaa myöhässä olevaa aineistoa maksutta, mutta nykyään tavasta on luovuttu ainakin pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa.
Teoksesta ”Alanco, Jan: Signe Brander 1869-1942 : Helsingin valokuvaaja , Helsingin kaupunginmuseo 2004” löytyy vanhoja valokuvia Herlsingistä. Mukana on myös kuvia Hakaniemen ja Siltasaaren alueelta. Kuvat esittelevät kylläkin vuosisadan alun Helsinkiä.
Internetistä osoitteista http://albumit.lasipalatsi.fi ja http://www.montakertaakaupunkiin.fi/wandora/index.html
voi hakea Helsinki-aiheisia valokuvia. Kummastakin löytyy kuvia Helsingin Kallion kaupunginosasta.
Helmet-kirjastoista voi lainata videosarjaa Elämää Helsingissä, Helsingin kaupunki 2000. Videot on koostettu Suomen Elokuva-arkiston, Suomi-Filmin ja Puolustusvoimien elokuva-arkiston kokoelmista Helsingin kaupungin juhlavuoden johdosta.
Elokuva-arkiston kirjasto on maan suurin…
Kyseessä on ilmeisesti kasvi, joka suomeksi on ruusumyrtti (Leptospermum). Ruotsin kielellä sana manuka esiintyy Suomen säädöskokoelmassa (Finlands författningssamling, kauppa ja teollisuusministeriön asetus (förordning) 447 / 2003, joka käsittelee hunajan koostumusta. Vastaavassa suomenkielisessä tekstissä puhutaan ruusumyrtistä.
Ruotsinkielisen säädöskokoelman linkki http://www.finlex.fi/sv/laki/kokoelma/2003/20030075.pdf ja suomenkielinen teksti löytyy kohdasta http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2003/20030075.pdf.
Kasvikirjoista löytyy tietoa erikseen myrteistä.
Googlesta hakusanalla ruusumyrtti tulee viitteitä ja keskustelupalstalla (http://www.puutarha.net) löytyy pari kommenttia ruusumyrtistä.
Runoa ei ole tietojemme mukaan julkaistu suomeksi.
Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämässä runotietokannassa "Linkki maailman runouteen" ei ollut mainintaa etsimästäsi runosta. Tietokannasta löytyy suuri osa Suomessa julkaistuista runoista, mukana ovat myös kirjallisuuslehdet kuten Parnasso. Tietokanta lötyy osoitteesta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Etsimme runoa myös Tampereen kaupunginkirjaston PIKI-verkkokirjastosta, josta löytyy kätevästi runokokoelmissa julkaistuja yksittäisiä runoja: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=findf&sesid=1186752388&ulang=fin
Aleksi-aikakauslehtiartikkeli tietokanta löytää alla olevat artikkelit. "Uskomaton elämäni" teoksesta ja kuningatar Noorin elämää käsitellään laajasti Helsingin sanomien artikkelissa 26.4.03, eli samana päivänä kun kuningatar Noor al-Hussein vierailee Suomessa.
1 Drottning Noor om hopp och tro Hällsten, Annika Hbl 2003-04-26
2 Kuningatar Noor rooleistaan : tärkeintä on olla äiti Nevala, Marjo Kotiliesi 2003, nro 9, sivu 6-9
3 Uusperheen uurastaja Sharma, Leena Suomen kuvalehti 2003, nro 18, sivu 56-57
4 Kuningatar Noor rohkeana vaikeuksissa Koivunen, Elina Anna 2003, nro 18, sivu 50-54
5 Kuningatar kirjoittaa Lähi-idän rauhan puolesta(Tapasimme kuningatar Noorin) Ahola, Suvi HS 2003-04-26
Teokseta löytyy myös englannin kielinen…
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan lainassa oleva aineisto on mahdollista uusia viisi kertaa, minkä jälkeen aineisto on tuotava kirjastoon jossa se voidaan palauttaa. Palautuksessa uusimiskerrat nollaantuvat. Asiakkaan niin halutessa aineisto voidaan palautuksen jälkeen lainata hänelle vielä uudestaan (mikäli siitä ei ole varauksia).
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#uusiminen
Runolle ei ikävä kyllä ole löytynyt tekijää. Se on yksi runoista, joita menneinä vuosikymmeninä kirjoitettiin muistoalbumeihin.
Runo löytyy ainakin tältä Vihreän Rouvan Muistokirjan värssyjä -sivulta:
http://www.vihrearouva.net/muisto.html
Syynä tällaiseen tekstiin on todennäköisesti se, että Neuvostoliitto ei koskaan liittynyt ns. Bernin yleissopimukseen (1886), jonka perusajatuksena on ollut taata sopimusvaltioiden tekijöille sama suoja kuin minkä kotimaiset tekijätkin kussakin maassa saavat. Neuvostoliitto liittyi vuonna 1973 kansainväliseen Universal Copyright Convention -sopimukseen, joten todennäköisesti tuollaisia merkintöjä ei sen jälkeen enää käytetty. Myös Yhdysvallat tuli Bernin sopimuksen allekirjoittajaksi vasta vuonna 1989.
Merkinnällä ei tosin liene ollut mitään käytännön merkitystä, koska Neuvostoliitossa luonnollisesti toimittiin omien lakien mukaan, eikä piitattu kansainvälisistä sopimuksista, joissa ei oltu mukana.
Heikki Poroila
Gobineaulta on suomennettu kolme Stefanie-sarjan kirjaa:
Stefanie taistelee rakkaudestaan 1970, Stefanie ja miehet 1971 sekä Stefanie rakkauden myrskyissä 1974.
Asiakaspalvelusta on runsaasti kirjallisuutta. Uudempia ovat mm. Kannisto, Päivi: Asiakaspalvelu - tiedettä, taikuutta vai talonpoikaisjärkeä, 2007, Pakkanen, Riitta: Palvelun taitajaksi, 2009, Pitkänen, Raimo: Palvelun taitajaksi : miten onnistut asiakkaan kohtaamisessa, 2006, Rissanen, Tapio: Hyvän palvelun kehittäminen, 2006, Aarnikoivu, Henrietta: Onnistu asiakaspalvelussa, 2005, Huippupalvelua asiakkaille, 2006. Näitä kirjoja on joitakin paikalla tällä hetkellä Riihimäen kirjastossa. Lisää aiheesta voi hakea esim. Ratamo-verkkokirjastosta www.hyrinet.fi/ratamo-kirjastot laittamalla asiasanakohtaan hakusanan: asiakaspalvelu.
Hei!
Tikkakoski kuuluu Vattenfallin jakelualueeseen. Vattenfall on julkistanut myyvänsä Suomen verkko- ja lämpöliiketoimintansa Lakeside Network Investments –konsortiolle, joten nimi muuttuu tai on virallisesti jo muuttunut LNI Groupiksi. Sähkön jakeluun tämä ei aiheuta muutoksia.
Myös minä yritin selvittää asiaa energiayhtiöiden sivuilta, mutta sieltä ei tosiaan jakelukarttaa löydy. Varmistin asian ensin Jyväskylän Energian ja sitten LNI Groupin (Vattenfall) asiakaspalvelusta. Asiakaspalveluluista varmistettiin, että jakelukarttaa ei ole nähtävillä em. energiayhtiöiden verkkosivuilla.
Kirjalle on kolme jatko-osaa: Dear Sanna, Love Sam ja Sanna ja Sam - forever. Sarjan kolme ensimmäistä kirjaa on julkaistu myös yhteisniteenä Sannan jenkkivuosi (sis.: Jenkkivuosi, Dear Sanna ja Love Sam).
Voit päivittää tietosi seuraavan kerran, kun käyt kirjastossa. Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa siitä aineistosta, joka on lainattu alle 15-vuotiaan kirjastokortilla. Yli 15-vuotias on vastuussa itse lainoistaan. Tämä muutos merkitään kortiin. Myös maksuihin tulee joitain muutoksia, maksuista lisää Helsingin kaupunginkirjaston sivulta, http://www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut/ .
