Kyseessä täytyy olla Päiväntasaajan Guinean Eric Moussambani. Hänen aikansa vuonna 2000 pidettyjen Sydneyn olympiakisojen 100 metrin vapaauinnin alkuerissä oli 1.52,72. Tällä ajalla hän oli alkuerien ylivoimaisesti hitain. Toiseksi hitain aika alkuerissä oli 1.02,45. Moussambanin aika oli itse asiassa noin seitsemän sekuntia hitaampi kuin 200 metrin vapaauinnin voittajan aika.
Moussambani pääsi kisoihin ns. villillä kortilla, joiden avulla Kansainvälinen olympiakomitea pyrki saamaan enemmän kehitysmaiden urheilijoita olympiakisoihin.
Sydneyn kisojen miesten 100 metrin vapaauinnin tulokset löytyvät osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Swimming_at_the_2000_Summer_Olympics_%E2%8…
Eric Moussambanista on lyhyt artikkeli suomenkielisessä…
Otavan vuonna 2005 julkaisemassa, Mirja Kalliopuskan laatimassa Psykologian sanastossa työuupumus määritellään näin: työuupumus, burnout, työn aiheuttama henkinen uupumus. Työuupumusta edeltää pitkittynyt työperäinen stressireaktio, jonka viimeisin vaihe on uupumus, ekshaustio. Oireina ilmenee ahdistuneisuutta, masentuneisuutta, välinpitämättömyyttä, työmoraalin, motivaation ja työsuorituksen heikkenemistä, unettomuutta, alkoholiongelmia tai psykosomaattisia vaivoja.
Artikkelissa viitataan burnout-sanaan, joka määritellään loppuunpalamiseksi. Sen kerrotaan olevan pitkään jatkuneen stressin viimeinen vaihe, jossa on oireina uupumusta (ekshaustio), apatiaa, alemmuudentuntoja, oman työn mitätöintiä, motivaation laskua, kyynisyyttä ja…
Alvar Aallosta on kirjoitettu runsaasti, hänen elämästään ja etenkin hänen tuotannostaan. Göran Schildtin 3-osainen elämäkerta Valkoinen pöytä - Nykyaika - Inhimillinen tekijä lienee tuttu? Kolmannessa osassa Inhimillinen tekijä käsitellään vuosia 1939-1976.
Julkaisemattomasta arkistoaineistosta saa tietoja Alvar Aalto -säätiöstä (http://www.alvaraalto.fi/foundation/index.htm), sillä säätiön hallinnon alaisina toimivat Tiilimäellä sijaitsevat Alvar Aalto -arkisto ja Alvar Aalto Akatemia sekä Jyväskylän Alvar Aalto -museo (http://www.alvaraalto.fi/museum/).
Hyötyä on varmasti myös Suomen rakennustaiteen museon kirjastosta (09-8575135,
Kasarmik. 24 Helsinki, srmkirj@kaapeli.fi).
Lahden kaupunginkirjaston varastosta löytyvät esim. seuraavat lehdet:
Kotiliesi vuodesta 1923 alkaen
Suomen kuvalehti 1873 alkaen
Suomen nainen 1913-1945
Uusi kuvalehti 1955
Hopeapeili 1956-1960 (+hajavuosikertoja 60-luvulta)
Kotiteollisuus 1950-1990
Lehdet saa luettavaksi pääkirjastosta, aikuistenosaston tietopalvelusta.
Mitään tarkkaa ohjeistusta ei ole. Sellaisten laatiminen yhtäpitävästi olisikin vaikeaa.
Korvaustilanteissa toimitaan tapauskohtaisesti. Kauttaaltaan esim. kastunut kirja on luonnollisesti korvatta-va. Yksittäinen tahra ei välttämättä aina haittaa luettavuutta, mutta toisinaan se voi olla niin häiritsevä, että kirja joudutaan poistamaan kierrosta. Etenkin jo kyseessä on uudehko teos, saattaa tahrakin joskus olla varsin silmiinpistävä.
Helsingin kaupunginkirjastossa turmeltuneen niteen voi korvata myös vastaavalla uudella kirjalla. Sellaisen voi joskus löytää kirjaston korvaushintaa edullisemmin.
Kyseiseen tapaukseen emme juuri voi ottaa kantaa näkemättä kirjaa. Yleisesti ottaen linja on aika ollut aika tiukka.
Sitaatti löytyy suomennettuna Seneca, Tutkielmia ja kirjeitä -käännöksestä, suomentaja on J. A. Hollo, WSOY 1964. Lause löytyy tutkielmasta Onnellisesta elämästä, sivulta 101 ja kuuluu seuraavasti: Missä ikinä on ihminen, siinä on tilaisuutta tehdä hyvää. Alkuperäinen latinankielinen lause kuuluu: ubicumque homo est, ibi benefici locus est.
Eeva-Liisa Mannerin saksannettuja runoja on ilmestynyt kokoelmateoksessa "Die Welt ist eine Dichtung meiner Sinne : Finnisch und deutsch" (ausgewählt und übertragen von Ingrid Schellbach-Kopra und Stefan Moster mit einem Nachwort von Stefan Moster und vier Abbildungen von Osmo Rauhala, Heiderhof, 1996). Kokoelmassa on varsin edustava valikoima Mannerin runoja usealta vuosilta 1956 - 1977.
Antologiassa Still wie Licht in windloser Gegend: Lyrik aus Finnland (useita saksantajia, SKS, 1985) on seitsemän Eeva-Liisa Mannerin runon saksannosta. Runot ovat vuosilta 1968 ja 1977.
Mannerin runonäytelmä Eros ja Psykhe (1959) ilmestyi saksaksi vuonna 1970 (Eros und Psyche : Dramatische Dichtung, saksannos Friedrich Ege ja Maila Vala-Ege, Der…
Vaski-kirjastojen tietokannassa ei ole yhtään Ulla-Lena Lundbergin englanninkielistä kirjaa, myöskään Adlibriksen, Suomalaisen kirjakaupan, Akateemisen kirjakaupan tai Amazon.comin valikoimista ei sellaisia löytynyt. SKS:n Fili-käännöstietokanta ei tuottanut myöskään tulosta. Soitin Gummerukselle (Puh. 010 6836 200) ja tiedustelin asiaa, mutta heillä on Lundbergin tuotannosta tietävät ihmiset lomilla tällä hetkellä. Olisin kysynyt heiltä, josko mahdollisia käännösprojekteja on suunnitteilla tai jo kirjoitusvaiheessa käynnissä.
Sivulta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/musiikki/lainavinkit/klassista_lapsille/
löytyy Kempeleen kirjaston kirjastonhoitaja Ulla Hirvosen tekemä suosituslista Klassista musiikkia lapsille.
Tampereen pääkirjaston musiikkiosastolla ollaan tehty aiheluetteloita klassisesta musiikista. Niistäkin voi olla apua:
http://www.tampere.fi/kirjasto/musiikki/21mviit.htm
Piki verkkokirjastosta:
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
voi hakea kyseisiä cd-levyjä asiasanoilla lapset ja taidemusiikki (vaihda nimekehaun kohdalle toinen asiasanahaku ja laita siihen toinen yllämainittu asiasana ja toinen asiasanahaun kohdalle). Tämä haku antaa pääasiassa vain kokoelmalevyjä, ja ei ole täysin kattava.
Suosittelisin tulemaan tai soittamaan pääkirjasto…
Emme valitettavasti voi kertoa kortin numeroa sähköpostitse. Missä tahansa HelMet-kirjastossa voit pyytää saada nähdä kirjastokorttisi numeron esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Tosin jos korttisi on kokonaan kadonnut, voit hankkia kirjastosta uuden näyttämällä henkilöllisyystodistustasi ja maksamalla kolme euroa. Silloin kortin numero on uusi.
Kirja tilataan kirjastoon. Kirjan, jota ei ole omassa kirjastossa, voi tilata myös kaukolainaksi, kaukolainapyynnön voi tehdä verkkosivun kautta http://www.jkl.fi/kirjasto/maakunta/kaukopalvelu
tai kirjastokäynnin yhteydessä. Aineiston saatavuuden voi tarkistaa Frank-monihausta http://monihaku.kirjastot.fi
Kiitos kiitoksista!
Mitä kirjoja Harry kullmanilta on ilmestynyt Ruotsissa ja mitkä niistä on suomennettu? Saisinko kaikista vielä ilmestymisvuodet.
Ruotsiksi:
Med hemlig order 1948
Den svarta fläcken 1949
Den tomma staden 1951
Den spanska värjan 1952
Buffalo Bill 1953
Ponnyexpressen 1955
Leve konungen 1956
Rymlingen 1957
På jakt efter vilda västern 1958
Spejarna 1958
Gårdarnas krig 1959
Beundraren 1961
Natthämtaren 1962
Mannen från mörkrummet 1963
Möte med äventyret 1965
Boskapstjuvarna 1965
De rödas uppror 1968
Mannen från Montana 1970
Hemlig resa 1971
Fångarna på Fattigmannagatan 1972
Den amerikanske fången 1975
Stridshästen 1977
Slagskämpen 1980
Skyddsvakten 1981
Suomennokset:
Ipaneman vanki 1977
Pihojen sota 1969
Punaiset sotapolulla 1969
Salainen matka…
Internetissä on Arno Forsiuksen artikkeli "Juutalaisten vanha lääketiede" (2001), joka onkin mahdollisesti ainoa suomenkielinen esitys aiheesta.
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/laajuuta.html
Sekä juutalaisuuteen että terveyteen liittyviä asiasanoja ei löydy samasta teoksesta kirjastotietokannassa. Näistä teoksista voi kuitenkin etsiä lisätietoa tai virikkeitä:
Ikkuna juutalaisuuteen: historia, usko, kulttuuri (Yliopistopaino 1995, 2. uud. p. 2003).
Monikulttuurisuus Suomen terveydenhuollossa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004).
Taavela, Raija: Maahanmuuttajien palvelujen laatu Suomen perusterveydenhuollossa (Kuopion yliopisto 1999).
Toiminnanohjaus on neuropsykologian termi. Se tarkoittaa niitä taitoja ja kykyjä, joita ihminen tarvitsee tavoitteelliseen toimintaan. Kyseessä on laaja käsite, jonka ajatellaan koostuvan useista eri toiminnoista, kuten aloitekyvystä, toiminnan suunnittelusta, joustavasta toiminnan muuttamisesta tilanteen mukaan, virheiden havaitsemisesta ja niiden korjaamisesta, työmuistista sekä myös tunnereaktioiden säätelystä ja käyttäytymisen kontrollista.
Tehokas toiminnanohjaus edellyttää monien eri aivoalueiden yhteistoimintaa, ja siksi se on myös altis häiriöille. Niitä voivat aiheuttaa erilaiset neurologiset tai psykiatriset sairaudet sekä kehityshäiriöt.
Toiminnanohjauksen häiriöt voivat vaikuttaa moniin kognitiivisiin toimintoihin, kuten…
Opetushallituksesta kerrottiin, että päätökset oppikirjoista tehdään kunta- ja koulukohtaisesti, eikä tiettyjä, yleisesti käytettyjä kirjoja ole. Kirjat myös vaihtuvat usein, kun kustantajat tuovat markkinoille uusia.
Tässä joitakin uusimpia tällä hetkellä pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmissa olevia yläasteen ranskan kielen oppikirjoja, useimmissa lienee kielioppi samassa, eikä erillistä kielioppia välttämättä tarvita.
- Voilà! 1 ja 2 : Textes et exercices / Kari Bärlund ... [et al.]
Ja vastaavia lukion kirjoja:
- Voilà! 3-6 : Textes et exercices / Kari Bärlund ... [et al.]
- Allez, allez viens! 1-8 / Jacques Delcos
- Pont grammatical: Textes, exercices / Liisa Ollila
- Pont culturel. Textes / Kirsti Santaholma ... [et al.]
-…
Dervinin kuiluteoria tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että tiedon puute (tiedon tarve) on kuin kuilu, joka estää pääsyn tavoiteltuun tilaan, jossa henkilöllä on tuo tarvitsemansa tieto. Kuhlthau jäsentää tiedonhankintaprosessia. Tuo prosessi eli tapahtumasarja on kuin silta yli Dervinin kuvaaman kuilun. Kuhlthau nimeää tiedonhankintaprosessiin kuusi vaihetta. 1) Aloitus, jota kuvaa epävarmuus; 2) Aiheenvalinta: hahmotetaan yleissuunta tiedon etsinnälle; 3) Tunnustelu on hämmennystä, etsitään lisätietoa aiheesta; 4) Muotoilu on ratkaiseva vaihe: tehtävän tai teeman muotoilu eli määrittely; 5) Informaation keruu (edellisen kohdan määrittelyn mukainen toiminta tiedon saamiseksi); 6) Tulosten esittäminen. Lähteenä on Tiedon tie s. 95-…
Sodankylän elokuvajuhlat perustettiin vuonna 1986. Perustajina olivat Sodankylän kunta ja elokuvaohjaajat Anssi Mänttäri, Aki Kaurismäki ja Mika Kaurismäki.
Ensimmäisten juhlien päävieraina olivat Samuel Fuller, Jonathan Demme, Bertrand Tavernier jaJean-Pierre Gorin.
Lähde:
http://www.msfilmfestival.fi/index.php/fi-FI/historia-1986-2012
Joanna Campbellin hevoskirjoja on ilmestynyt paljon, yli 200 eri kirjaa. Joanna Campbell on kirjailijanimi, kirjailijan oikea nimi on Jo Ann Simon. Läheskään kaikkia kirjojaan hän ei ole itse kirjoittanut, vaan useat eri kirjoittajat ovat kirjoittaneet niitä hänen luomansa tarinan pohjalta. Kirjailijan kotisivujen kautta löytyy tietoa hänen kirjoistaan:
http://www.joannsimon.com/joanna/books.html
Kirjoja on hankittu myös kirjastoihin. Esim. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on parikymmentä eri suomennosta.
