Olisikohan kyseessä teos: Lauri Linna, Olavi Karonen: Olli K:n tunnustuksia, KL-Paino Ylivieska, 1997. ISBN 952-90-9187-7?
Kirjan takakannen mukaan
kertoja (Olli K.) on Martti Olavi Ensio Karonen ja kirjoittaja Lauri Linna.
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sivuilta osoitteesta www.evira.fi löytyy artikkeleita Giardia duodenaliksesta ja muista ruokamyrkytyksiä aiheuttavista loisista. Hakusanalla giardiaasi löydät muitakin suomenkielisiä nettisivuja aiheesta. Tässä muutamia osoitteita: http://www.gastrolab.net
http://www.terveyskirjasto.fi
http://www.tohtori.fi
http://www.terveysportti.fi
http://www.hyvinvointituotanto.com/parasiitit.htm
Tarkoitatko kirjastoluokitusta? Kaunokirjallisuus luokitellaan julkaisun kielen, ei esim. julkaisumaan tai alkuteoksen kielen mukaan. Eli esim. suomalaisen kirjailijan alunperin suomeksi kirjoittama teos luokitellaan suomenkielisenä eri luokkaan kuin käännöksenä. Tietoa kaunokirjallisuuden kirjastoluokituksesta löytyy Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän, YKL:n verkkoversion tai Helsingin kaupunginkirjaston oman luokitusjärjestelmän HKLJ:n sivuilta:
http://ykl.kirjastot.fi/fi-FI/sanat/?SearchWord=Kaunokirjallisuus
http://hklj.kirjastot.fi/fi-FI/luokat/?MinClassNumber=1&MaxClassNumber=…
Vai tarkoitatko yleisemmin teoksen kuulumista esim. suomalaiseen kirjallisuuteen? Eli sitä, millä perusteella kirjailijan kansallisuus…
Eija Paso on kirjoittanut teoksen Työn jäljet : Lasaretinsaaren vaiheita 1600-2000, jossa käsitellään Oulun Lasaretinsaarella sijainnutta Pohjan sotilassairaalaa. Kirjan saa kaukolainaksi mm. Oulun kaupunginkirjastosta.
Nea on lyhennys Linneasta, joka puolestaan on tullut vanamon tieteellisestä nimestä Linnea borealis. Nea on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1995.
Tellervo on Kalevalan nimistöä, alkuaan ilmeisesti naispuolinen vastine Pellervolle. Kalevalassa Tellervo on metsän haltija, kultahiuksinen neito, joka kaitsi Tapion karjaa. Kansallisromanttisen innostuksen myötä Tellervoa ehdotettiin etunimeksi jo 1860-luvun puolivälissä. Suomen almanakassa nimipäivä on ollut vuodesta 1908.
Nimestä Alviira löytyi vain maininta, että on muunnos nimestä Elvira.
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja WSOY 1999
Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi Karisto 1992
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan (2000) mukaan sukunimi Marku viittaisi nimeen Markus. "Markukseen palautuvista, isännän etunimen mukaan annetuista talonnimistä ovat sukunimiksi siirtyneet myös Markku (81; Lappeerannan seutu), Markunmäki(18; Orivesi) ja Marku(61; mm.Huittinen)..."
Elikä luultavasti suomalainen sukunini alkuperältään.
Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastossa on kolme vuokrattavaa tutkijanhuonetta. Ne sijaitsevat kirjaston 3. kerroksessa. Tutkijanhuoneen voi varata 3. kerroksen lukusalin neuvonnasta, joko paikan päällä tai puhelimitse, puh. (014) 266 4117.
Huoneita vuokrataan enintään puoleksi vuodeksi ja vähintään yhdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Tila on varaajan käytössä arkisin klo 8.00–20.00 ja lauantaisin klo 9.00–16.00, kesällä arkisin klo 8.00–19.00 ja lauantaisin klo 8.00–15.00. Tutkijanhuoneen vuokra on opiskelijoilta 10 euroa/kk ja muilta 20 euroa/kk. Opiskelijakortti on esitettävä huonetta varattaessa.
Tutkijanhuoneessa on mahdollista käyttää maksutta omaa kannettavaa tietokonetta.
Laajimmat valikoimat noista aiheista lienevät Pasilan kirjastossa, jossa on muutenkin suurin kokoelma tietokirjallisuutta. Osa vanhemmasta aineistosta saattaa olla HelMet-kirjavarastossa, joka sijaitsee Pasilassa ja josta saa kirjoja Pasilan kirjaston aukioloaikana pyytämällä niitä palvelutiskiltä.
Pasilan jälkeen eniten kyseisiä kirjoja on varmasti muissa suurissa kirjastoissa eli Rikhardinkadun, Itäkeskuksen ja Kallion kirjastoissa.
Kirjoja voi etsiä osoitteessa http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/. Kirjoittamalla sopivan asiasanan – kuten horoskoopit tai unet – saa näkyviin aihetta käsitteleviä teoksia. Parhaat tulokset saa, kun valitsee kohdasta ”Muut hakutavat” hakutavaksi ”Asiasana”. Silloin haku kohdistuu vain aiheutta…
Nyt vaikuttaa siltä, että Elektraa ei ole suomennettu kuin oopperan librettona: Elektra : Tragödie in einem Aufzug = Yksinäytöksinen murhenäytelmä ; Suomennos Leena Vallisaari.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1531255?lang=fin
Suomennosta ei löydy myöskään Kansalliskirjastosta, sen sijaan ruotsiksi, englanniksi ja muilla kielillä. Elektrasta on erilaisia versioita, mm. Danilo Kis ja Richard Strauss ovat tehneet omat versionsa.
Elektrasta on myös tutkimuksia:
Elektra : tutkimus veren historiasta : Aiskhyloksen, Sofokleen, Euripideen ja Senecan tragedioiden pohjalta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1854094?lang=fin
Haverin kaivoksia käsitteleviä kirjoja tai aikauslehtiä ovat mm. seuraavat:
Leppälä, Tuula : Haverin kultakaivosalueen matkailulliset mahdollisuudet kultuurihistoriallisena kohteena (2002)
(Lainattavissa Hämeenkyrön kirjastossa).
Lisäksi Tampereen kirjaston Pirkanmaa-kokoelmaan kuuluvat seuraavat teokset, joita voi lukea kirjastossa, mutta ei lainata kotiin:
-Haverin kaivosmiljöö ja Viljakkala / [julkaisija:] Viljakkalan Haveri ry (2000)
- Kultahippuja : Viljakkalan Haveri ry:n julkaisu
Viljakkalan Haveri (yhdistys) (aikakauslehti)
-Haverin kultauutiset (1986) (aikakauslehti
- Lupander, K: The Haveri mine / K. Lupander, W. K. Räisänen (1954)
Näiden kirjojen lisäksi mielenkiintoinen Haverin kaivoksia käsittelevä sivusto löytyy osoitteesta…
Pääkaupunkiseudun yhteisestä Helmet-verkkokirjastosta löytyy erilaisia sähkötekniikan oppikirjoja, esimerkiksi seuraavia:
Sähköasennuksiin liittyvät mittaukset, joista on tällä hetkellä kaksi hyllyssä Vantaalla ja kaksi Helsingissä.
Ahoranta, Jukka: Sähköasennustekniikka. 1-4 p. 2005.
Johnsson, Bo: Sähköoppi 2000. Oppikirja. Iisalmi 1999.
Sähkömekaniikka : Oppikirja. 2003.
Järjestelmästä löytyy muitakin teoksia, seuraavia asiasanoja voi yhdistellä Helmet-haun etusivun hakukentässä (= vapaassa sanahaussa): sähkötekniikka oppikirjat.
sähkömittaustekniikka.
sähkötyöt.
Etsimäsi kappale on melko varmasti ruotsalaisen rap-muusikon Ken Ringin kappale Eld och djupa vatten. Kappale on levytetty v. 1999 ja julkaistu singlen lisäksi albumilla Vägen tillbaka. Kappaleessa on käytetty melodiaa ruotsalaisen muusikon Jojje Wadeniuksen kappaleesta Mitt lilla barn.
Kappaleen vide löytyy osoitteessa: http://www.youtube.com/watch?v=I9uthZxZXBw
Kyseessä voisi olla Sirpa Tabetin romaani Punainen metsä (Otava, 1989).
Kirjan kuvaus ja tekstinäyte Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_48726.
Tietoa rakennusten peruskorjauksesta, avustuksista ja lainoista löytyy internetistä julkishallinnon suomi.fi-portaalista:
http://suomi.fi/suomi/yleiset/a-o_hakemisto/?q=peruskorjaus&lang=fi&val…
Helsingin kaupungin (http://www.hel.fi/) tuesta omakotitalojen pesurkorjauksiin tietoa osoitteesta:
http://cat.teho.net/software/asuntoasiainosasto/e-site/?group=00000035&…
Valitettavasti ´kesätöistä on jo sovittu. Ensi vuonna on syytä hakea kesätyötä jo maalis-huhtikuun aikana. Katso silloin Helsiningin kaupunginkirjaston kotisivuja ja Helsingin kaupungin kotisivuja.
Oletko käynyt Työvoimatoimistossa?
Katso tästä
http://www.mol.fi/mol/fi/05_tyovoimatoimisto/06_uutiset/2008-01-09-01/i…
Vuosiluvun tarkkuudella ei tilastoja ollut saatavilla, mutta hyvään likiarvoon päästään vuosien 1970 ja 1980 tiedoilla.
Vuonna 1970 kristittyjä oli maapallon väestöstä 33,7 % (väkiluku n. 3,666 miljardia).
Vuonna 1980 kristittyjä oli 32,8 % (väkiluku n. 4,418 miljardia).
Linkki: http://www.tandemproject.com/program/major_religions.htm
Tilastoja maailmanuskonnoista lähinnä nykyhetken osalta tarjoaa myös www.adherents.com
Tuo asiasana 'Siperia' epäilemättä antaa jo aika kattavan tuloksen saatavasta kirjallisuudesta. Muita asiasanoja joita voi suositella ovat esim. Altai, Keski-Aasia, Itä-Aasia, Kaukoitä, Amurinmaa, Kaukasus, samojedit, tutkimusmatkat, tutkimusmatkailijat,löytöretket, ulkosuomalaiset, Venäjä, suomalais-ugrilaiset kansat, arktiset kulttuurit, kielitieteilijät, kansatieteilijät. Näillä ei kuitenkaan löydy ruotsinkielistä kirjallisuutta, vaan sen hakuun pitää käyttää ruotsinkielisiä vastineita, esim. Sibirien, Asien, Östasien jne. Mainitsen erikseen pari tärkeää teosta:
/// Max Engman: Suomalaiset Venäjällä, lähdeopas. - 2004/// ja ///Max Engman: Suureen itään, suomalaiset Venäjällä ja Aasiassa. - 2005 ///. Jälkimmäisessä on laaja…
Pitkän sulun syynä ovat laajat, montaa eri tahoa koskevat muutokset. Muutoksia ei tehdä vain Aaltokirjastojen järjestelmään, vaan syntyy uusi Keski-kirjastoverkko, johon tulevat mukaan Laukaa, Hankasalmi, Kepri- ja Aalto-kirjastot, eli 21 kunnan aineistot ja asiakastiedot.
Jotta tuleva tietokanta on ajan tasalla, on vanhat järjestelmät suljettava ja poimittava niiden tiedot, yhdistettävä ne, ajettava konversion läpi ja siirrettävä kokonaan uuteen kirjastojärjestelmään. Aikaa vievintä on todennäköisesti juuri neljän erillisen kokoelmatietokannan ja neljä erillisen asiakasrekisterin yhdistäminen.
Mukaan tulevat kirjastot käyttivät kahta erilaista ohjelmaa, mikä hidastaa yhdistämistyötä. Yhdistämisen yhteydessä myös tietokantaformaatti…
Sähköiselle versiolle pitää anoa erillinen tunnus. Suomen ISBN-keskuksen sivuilla kerrotaan, että teoksen jokaiselle julkaisumuodolle annetaan erillinen tunnus.
Suomen ISBN-keskuksesta kerrottiin, että elektroniselle versiolle olisi voinut hakea tunnuksen samalla kertaa kuin painetulle. Tunnuksen voi kuitenkin hakea myös jälkikäteen.
http://www.kansalliskirjasto.fi/julkaisuala/isbn.html#Tunnuksen hankkiminen julkaisulle
Suomen ISBN-keskus
