Suosituista Arabian astioista ja tuotteista on julkaistu useita kuvateoksia, joita on hyvin saatavilla kirjastoissa.
Keräilijän aarteet -sarjassa on useita kirjoja, jotka keskittyvät Arabian tuotteisiin:
- Keräilijän aarteet : Arabian astiastoja / Marjut Kumela, Marja Blåfield (2010)
- Keräilijän aarteet : Arabian purkkeja ja pilkkumeita / Marjut Kumela, Marja Blåfield (2009)
- Keräilijän aarteet : Arabian kannuja / Marjut Kumela, Marja Blåfield (2008)
- Keräilijän aarteet : Arabian kahvikuppeja ja mukeja / toimittanut Sirpa Westerholm (2006)
Helmet.fi -haku löytää edellisten lisäksi useita muitakin Arabian astioita ja keramiikkaa käsitteleviä kuvateoksia, esimerkiksi hakusanayhdistelmällä
"Arabia. yhtiö" :
- Arabian kahvikupit 1916-2016…
Tätä DVD-levyä ei ole varsinaisesti myynnissä, koska se on tehty oppilastyönä jo vuonna 2005 (EVTEK). Tekijänoikeussyistä sitä ei ole myöskään kirjaston kautta saatavana. Näyttää kuitenkin siltä, että yksittäisiä kappaleita voi internetin kautta tavoitella ostamalla.
Keltaisessa pörssissä joku myy tätä dokumenttielokuvaa 6 eurolla (linkki http://www.keltainenporssi.fi/search/elokuvat/dokumentit/helsingin-ilma…) ja samaan hintaan on DVD tarjolla myös Huuto.net -palvelussa (linkki http://www.huuto.net/kohteet/helsingin-ilmatorjuntavoitto-1944-dvd/2523…).
Näitä yksittäisiä myyntitarjouksia kannattaa etsiä Googlesta laittamalla tuo elokuvan nimi lainausmerkkeihin "Helsingin ilmatorjuntavoitto 1944" ja vielä toiseksi hakusanaksi DVD.
Heikki…
Esittelyvideon suunnitteluun ja käsikirjoitukseen löytyy apua Jouko Aaltosen teoksesta Käsikirjoittajan työkalut: audiovisuaalisen käsikirjoituksen tekijän opas (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2002), joka käsittelee käytännönläheisesti niin elokuvan, dokumentin, tietoiskun kuin mainoksenkin käsikirjoittamista. Teoksesta löytyy myös laaja kirjallisuusluettelo.
Muita kirjoja aiheesta:
Hedgecoe, John: Videokuvauksen taito (Kustannus-Mäkelä, 1993)
Jones, Frederic H: Digivideoijan käsikirja (IT-press, 2003)
Levy, Jarmo: Digitaalinen videoeditointi (Satku, 2001)
Pölönen, Markku: Elokuvailmaisun ja videokuvauksen perusteita (Maaseudun sivistysliitto, 1990)
Straaberg, Carsten: Videokoulu : kaikki videoeditoinnista (Kompuutteri kaikille, 2003)…
Kysymäsi kirjat ovat todellakin loppuunmyytyjä eikä ainakaan toistaiseksi ole tiedossa, että niistä oltaisiin ottamassa uusintapainoksia. Kirjoja kannattaa siis kysellä antikvariaateista, joko paikan päällä tai internetissä esim. Antikka.netissä, http://www.antikka.net/.
Antamillasi tiedoilla on miltei mahdotonta löytää etsimäsi tutkimus.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmassa on kuitenkin aineistoa joka saattaa olla hyödyksi, tarkista esim. Carolyn Webster-Strattonin teos Kuinka edistää lasten sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja (2011). Kirjan neljäs luku – Myönteisen käyttäytymisen edistäminen: huomio, kannustus ja kehuminen (s. 63-80) – käsittelee etsimäänne aihetta. Voitte myös tarkistaa luvun viitteet.
Vesijuoksuvöitä on eri kokoisille ihmisille. Pisimmät löytämämme vyöt ovat 190 cm:n pituisia, ja ne sopivat 120 kg painoon asti. Alla linkit muutamiin merkkeihin:
http://www.aquanetti.fi/beco-maxi-vesijuoksuvyo
https://www.klubbensport.fi/muut/2250902/vesijuoksuvy%C3%B6-maxi-aikuis…
Helmet aineistohaun sanahaulla vesimyll* löytyy yhdeksän kirjaa http://www.helmet.fi/search*fin/X
Näistä etenkin teos Vesimyllyt : historia, rakenne, käyttö ja kunnostus erityisesti kainuulaisen myllyperinteen valossa on tutustumisen arvoinen. Kirjassa on runsas kuvitus.
Kirjassa Pajupillistä pikisirkkaan (ainakin vuoden 1999 painoksessa) on kolmesivuinen ohje siipimyllyn rakentamisesta.
Kaksi lehtiartikkelia:
Vesimyllyt osa arvokasta rakennusperintöä Rakennuslehti 2003, nro 12, sivu 11
Kainuun vesimyllyt - kunnostusprojekti, Arkkitehti 1993, nro 2, sivu 64-67
Jälkimmäinen lehti löytyy Pasilan kirjastosta
Tietoa www-sivuilla:
http://www.nba.fi/puukausi/tekaitta/v4_l.htm
http://www.freesciencefairproject.com/physics/water_turbine.html
http…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -teoksen mukaan sukunimi Laihia on lähtöisin "nimettävän ulkoiseen olemukseen perustuneesta lisänimestä Laiha". Tästä lisänimestä ja sen muunnoksista ovat peräisin Laihia-nimen lisäksi esimerkiksi Laihanen ja Laihinen. Kirjan mukaan Laihia-nimeä esiintyy sekä Kaakkois- että Länsi-Suomessa, esimerkiksi Iitissä, Parkanossa ja Yläneellä. Myös paikannimi Laihia on samaa alkujuurta eli pohjautuu vanhaan henkilönnimeen.
Aila Meriluodon runoteoksesta Talvikaupunki löytyy seuraavanlainen runo:
On asioita ruohikossa hajallaan
korsien lomassa.
Joku on liian pieni, jää mättään varjoon, kurkistamaton.
Joku on liian suuri, katsoo yli, tallaa.
Sinulle, sopivan kokoinen,
sinulle, sopivan liikahtava,
selvää asiaa
ruohikossa.
Runo löytyy myös Meriluodon runokokoelmasta Kootut runot.
Itse en ole tätä romaania lukenut, mutta teemojen ja tunnelmien takia voisin suositella näitä:
- Kazuo Ishiguro, Ole luonani aina
- Per Petterson, En suostu
- Paulo Coelho, Voittaja on yksin
- Ian McEwan, Rannalla
- Siri Hustvedt, Kaikki mitä rakastin
Turun kaupunginkirjastossa on presidenteistä paljon aineistoa. Yksissä kansissa presidenteistä löytyy tietoa esimerkiksi Lauri Haatajan teoksesta Presidenttikirja (2001). Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa Aino-tietokannasta, jonne pääset osoitteesta: http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&ulang=fin
Suomen presidenteistä saa paljon tietoa tietenkin netistä, mm. sivulta http://www.presidentti.fi on linkit Suomen presidentteihin. Linkit viittaavat Suomen kansallisbiografian verkkosivuihin, mutta kyseinen teos on myös kirjamuotoisena Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston tieto-osastolla. Kirjasarjan osia (tällä hetkellä valmiina on 9 osaa, T-kirjaimeen asti) ei lainata, mutta siitä voi ottaa kopioita.
Wikipedia on myös…
Lehti löytyy kirjastoauton kokoelmasta. Kyseisen Erä-lehden numeron voi tilata kirjaston kautta, vaikkapa soittamalla
johonkin kirjastoon tai käymällä itse kirjastossa.
Helmet-järjestelmän kautta ei voi itse tilata jonkin lehden tiettyä numeroa, vaan tarvitset virkailijan apua.
"Tilta Tuohimaa" on Allan Palmgrenin säveltämä ja Hjalmar Nortamon sanoittama kappale vuodelta 1927. Kappaleen sanat löytyvät esim. nuottijulkaisusta " Terveiset ulapalta: meren ja kesän lauluja" (Fazer music, 1993). Julkaisu löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista, ks. Plussa-tietokanta http://www.libplussa.fi .
Yritin etsiä internetistä tietoja Tilta Tuohimaa -henkilöstä, mutta en löytänyt mitään. Samoin haut Fennica-, Linda-, Manda-, Aleksi-, Arto- ja Viola-tietokantoihin tuottivat tulokseksi vain viitteet kappaleen sisältäviin nuottijulkaisuihin ja äänitteisiin.
Tilta Tuohimaasta sinällään ainoa tiedonlähde lienevät siis laulun sanat.
Kaikki mainitsemasi kirjat tulevat kirjastoihin kyllä.
Vantaa kaupunginkirjasto on vastaanottanut 4.5. Lee Child "Terässeinä" -kirjat, ja ne tulevat lainattavaksi lähiaikoina. Kirsi Vainio-Korhosen "Suomen herttuattaren arvoitus" -kirjat on tilattu, mutta kirjasto ei ole vielä vastaanottanut tilaamiaan kappaleita.
Vantaan kaupunginkirjasto tekee tällä hetkellä tilauksia kesän ja syksyn aikana ilmestyvistä kirjoista. Claudia Goldin "Kuningatar, keisarinna, jalkavaimo"-kirjoja hankitaan aivan varmasti, ja Gummerus-kustantamo on arvioitunut teoksen ilmestymispäiväksi 1.9.
Carlos Ruiz Zafonin "Enkelipeli" ei ole myöskään ilmestynyt vielä, mutta sitäkin tilataan kyllä.
Kyllä kirjastossa halutaan uskoa asiakkaita jos kuullaan että kirjassa on ollut merkintöjä jo kun se lainattiin - voisitteko mainita virkailijalle asiasta kun palautatte lainan niin että virkailijat voivat yrittää puhdistaa kirjan merkinnöistä.Kiitos
Suomen lastenkirjallisuuden historiasta löytyy tietoa ainakin seuraavista teoksista:
Nuortenkirja Suomessa ennen ja nyt. WSOY. 1966
Lappalainen, Irja : Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus. W+G. 2. uud.p. 1979.
Pieni suuri maailma : suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia. Tammi. 2003
Huhtala, Liisa: Ilosaarten seutuvilta. BTJ Kirjastopalvelu. 2004
Lastenkirja aikansa kuvastimena. BTJ Kirjastopalvelu. 2005.
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Web-Origo -aineistotietokannasta http://nettikirjasto.lahti.fi/
Tutkailin Freudin teosta Unien tulkinta (ISNM 951-20-5582-1, Gummerus 1999). Tarkkaa nimitystä kuvaamallesi ilmiölle en siitä löytänyt. Kirjan luvussa VI, Unityö, on kuitenkin kohtia, jotka voisivat viitata samantapaiseen asiaan. Esim. sivulla 250 puhutaan "kokoomahenkilöstä", jonka henkilöys saattaa unen kuluessa muuttua, mutta ulkonäkö pysyy samana. Tämä samoin kuin s. 252 mainittu "sekahahmo" liittyy unien tiivistymisilmiöön.
Samastumisilmiöstä puolestaan kerrotaan kirjan sivulla 272: "Samastumisen tuloksena kahdesta tai useammasta henkilöstä, joita toisiinsa nivomassa on jokin kaikille yhteinen piirre, ilmaantuu uneen vain yksi toien tai muiden jäädessä näkymättömiin. Tuo edustushenkilö joutuu sitten unessa kaikkiin sellaisiin…
Voisikohan kyseessä olla seuraava teos:
Saari Elvi: Ei minulta mitään puutu: elämäni viittakiviä. (Porvoo, WSOY, 1985). Se on kyllä muutamissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa ja löytyy HelMetistä ( http://www.helmet.fi/search*fin/ ) tekijähaulla "Saari Elvi". Samoin sieltä löytyy Elvi Saaren luennoista toimitettu teos "Jooga ja inhimillinen kasvu", sekä kolme teosta, joissa Elvi Saari on toiminut kääntäjänä. Sen sijaan mainitsemaanne "Kveekareiden jäljillä" -teosta HelMetistä ei löydy. (Suomen kansallisbibliografiastakaan ei löydy teosta nimellä "Elämäni Viittakivi".)
Titanicin orkesterinjohtaja Wallace Henry Hartleyta näyttelee ammattiviulisti Jonathan Evans Jones.
Englanninkielinen artikkeli Evansista: http://www.musicteachers.co.uk/journal/2000-10_evansjones_1.html
Tietoa elokuvan ja todellisuuden vastaavuuksista ja eroista englanniksi: http://www.chasingthefrog.com/reelfaces/titanic.php
Tietoa elokuvasta suomenkielisessä Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Titanic_(vuoden_1997_elokuva)
