Kysymys on kovin laaja ja sitä voi tarkastella monesta näkökulmasta, aihepiireistä, sekä siitä kenelle teos on kirjoitettu - aikuisille vai lapsille.
Muutamia esimerkkejä romaaneista, jotka on kirjoitettu lapsen näkökulmasta: Mörö, Mari: "Kiltin yön lahjat"; Peura, Maria: "On rakkautes ääretön"; Honkasalo, Laura: "Metsästä tuli syöjätär" ja "Sinun lapsesi eivät ole sinun"; Singer, Isaac: "Isäni seurakunta"; Kristof, Agota: "Iso vihko". Romaaneja voi etsiä tietokannasta asiasanalla "lapsikertomukset".
Ruotsinkielisestä esim. Oscar Parlandin kaunokirjalliset muistelmat "Tjurens år" ja "Spegelgossen; Jönsson, Reidar: "Mitt liv som hund" ja Merete Mazzarellan muistelmat.
Tässä ei välttämättä ole kyse mistään sen kummallisemmasta kuin epäyhtenäisestä käytännöstä eri kirjastojen ja luetteloijien välillä. Usein kirjastot tosin hyödyntävät kansallisbibliografia Fennican luettelointitietoja sellaisinaan, joten salanimi-lisämääreen käyttö kirjastotietokantojen tekijätiedoissa on hyvin suuressa määrin yhdenmukainen Fennican kanssa: joissain tapauksissa sitä on käytetty, toisissa taas ei.
Ilkka Remeksen todellisen henkilöyden salaamisesta ei ole kyse. Kansallisbibliografian auktoriteettirekisterissä Petri Pykälän ja Ilkka Remeksen nimet on linkitetty toisiinsa, joten tekemällä Fennicassa tekijähaun "Remes, Ilkka" saa teoslistauksen ohella huomautuksen Ilkka Remeksen oikeasta nimestä.
Sitä paitsi, kun Remeksen…
Kirjastojen tarjoamat palvelut, kuten kysymäsi sunnuntaiaukiolo, viedään Helmet-kirjastojen Helmet.fi-sivuille Kirjastotietokannan hallintaliittymän kautta. Palvelut ovat joko aktiivisia tai ei-aktiivisia. Kirjastot avoinna sunnuntaisin on palvelu, joka on useimmissa kirjastoissa voimassa vain talviaukiolon aikaan (elokuun puolivälistä toukokuun loppuun). Kesäisin ei Helsingin kirjastoista ole avoinna kuin Kirjasto 10. Rikhardinkadun kirjasto on unohtanut muuttaa palvelun ei-aktiiviseksi kesän ajaksi.
Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirja (WSOY, 1979) esittelee päivätyöpirkan, muistiinpanovälineen, johon merkittiin torpparin työpäivien määrä. Pirkka oli puukapula, jonka yhteen sovitettuihin puoliskoihin tehtiin merkit, minkä jälkeen kumpikin osapuoli otti oman puoliskonsa haltuunsa. Tarvittaessa voitiin puoliskojen merkkejä verrata keskenään. Vuorelan kirjan sivulta 341 löytyy piirros päivätyöpirkasta hakusanan "pirkka" kohdalta.
Kirjastokorttisi pin-koodin saat käymällä missä tahansa Keski-kirjastossa, muistathan ottaa kuvallisen henkilöllisyystodistuksen mukaasi. Puhelimitse tai sähköpostitse pin-koodia ei luovuteta. Lainat voi uusia tarpeen vaatiessa myös soittamalla omaan kirjastoosi.
Tietoa puutarhan perustamisesta ja maalajeista löytyy jonkin verran esimerkiksi seuraavista kirjoista:
- Riikonen, Antti: Pihan ja puutarhan pikkujättiläinen : uusi suomalainen puutarha,WSOY 2003
- Alm, Gustaf: Käytännön puutarhuri, Otava 1993
- Suomalainen piha ja puutarha : puutarhan suunnittelu ja rakentaminen, koristekasvit, hyötypuutarha / Pentti Alanko, Gummerus 1999
- Riikonen, Antti: Suomalainen puutarhakäsikirja : suunnittele ja rakenna toiveittesi pihapiiri, WSOY 1996
- Unelmien kotipuutarha/päätoimittajaKarin Berglund, Otava 1998.
Hyödylistä tietoa löytyy myös Internetin asiantuntija- ja keskustelusivuilta (esim. http://puutarha.net ja http://mainio.net/main.asp?path=1 ). Mainio.net:in puutarha-asintuntijan vastaukseen liian…
Tulikivi-yhtiöstä/uuneista on jonkin verran tietoa:
- Vänttinen, Mirja: Valmistajan ja jälleenmyyjäyrittäjän yhteistoiminnan kehittäminen : esimerkkinä Tulikivi Oyj:n kotimaan tulisijaliiketoiminta, progradu -työ, Itä-Suomen yliopisto, 2010
- Lehikoinen, Arja: IFRS-tilinpäätöskäytäntöön siirtyminen : case : Tulikivi Oyj. Kuopion yliopisto, progradu -tutkielma, 2005
- Kivi, jolla on sielu : 30 vuotta Tulikiven mielikuvia, 2009
- Konttinen, Hannu: Uunikirja : tulikivi-uunien ystäville huviksi ja hyödyksi, 1997.
- Vuosisata vuolukiveä 1893-1993, 1993
Kalle Laineen opinnäytetyössä https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/29799/Laine_Kall… sekä
Vaasan yliopiston tutkimuksessa Ikkunoita osaamisen johtamiseen ja systeemiseen…
Tässä vastauksessa oletetaan, että halutaan löytää lapsen kasvamiseen liittyviä runoja.
Kirjastossa on kirja, jossa lastenrunoja on aiheittain. Teos on Koski, Mervi: Lastenrunojen hakemisto 1 ja 2. Aiheesta kasvaminen tai kasvu on mainittu nimeltä mm. seuraavia runoja (suluissa teos): Piis piis pientä lasta (Kuukernuppi), Enkös mieheltä jo näytä (Immi Hellen: Lapsuuden lauluja), Iso ja pieni (Kaija Pakkanen: Runoretki), Kodin tyttöselle (Immi Hellen: Lapsuuden lauluja), Kukapa muu (Ester Ahokainen: Soita, soita kissankello), Pienet jalat - isot jalat (Kaija Pakkanen: Hassu noita), Päivä paistaa (Martti Haavio: Aarteiden kirja), Vuodet (Arvid Lydecken: Kotoa ja kaukaa).
Runoja on toistaiseksi asiasanoitettu hyvin vähän, joten kannattaa…
Lainan päivänä (8. helmikuuta) oli aiemmin mahdollista palauttaa myöhässä olevaa aineistoa maksutta, mutta nykyään tavasta on luovuttu ainakin pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa.
Uusimpia tai uusia painoksia Asterix-albumeita löytynee ihan kirjakaupoista ja lehtiä myyvistä liikkeistä.
Vanhoja Asterixeja taas kannattaa etsiä antikvariaateista. Antikvariaatteja löytyy esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www.antikvariaatit.net/sivutsuomi/jasenliikkeemme.html ja http://www.antikka.net/antikka.asp. Toinen mahdollisuus ovat netin myyntipaikoista, kuten Huuto.netistä osoitteesta http://www.huuto.net tai Keltaisesta pörssistä osoitteesta http://www.keltainenporssi.fi. Joskus kirjaston poistomyynnistäkin saattaa Asterix-albumeita löytyä, mutta se on aika satunnaista.
Kyseessä on ilmeisesti TV-sarja nimeltä Belle et Sebastian.Sarjan tunnusmelodia on nimeltään L'oiseau (=lintu)ja se löytyy mm. cd:ltä Bonjour la France vol. 2.
Levyn on julkaissut BR Music vuonna 1996 ja sen tuotenumero on BS8111-2.
Levyä saattaisi saada ostetuksi jostakin hyvin varustetusta levyliikkeestä. Toinen vaihtoehto on lainata se Turun kaupunginkirjaston musiikkikirjastosta (osoite Eerikinkatu 4, 2 krs.)
Kirjoja, jotka käsittelevät yksinomaan olutta ja sen käyttöä ruoanvalmistuksessa ei taida olla muita kuin vastikään ilmestynyt Paul Mercurion Olutkeittokirja : olut - miksi et käyttäisi sitä ruoanlaitossa? Tulevan syksyn uutuuksien joukosta löytyy sitten Markus Maulavirran kotimainen Olutkeittokirja.
Yleensä alkoholin käyttöä ruoanvalmistuksessa esittelevää kirjallisuutta löytyy jo vähän runsaammin. (Ks. http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=ae1ad6f4-e94…)
Monissa vanhojen keittokirjojen resepteissä mainittu kalja on nimenomaan kotikaljaa. Toisinaan ohjeissa puhutaan väljästi "oluesta tai kaljasta" (näin esimerkiksi joissakin Keittotaito-kirjan varhaisissa painoksissa), minkä perusteella kaljan korvaaminen oluella on…
Aihepiiriä on käsitelty tai sivuttu useissa opinnäytteessä, joista löytyisi varmasti lisäviitteitä, esimerkiksi:
Niemelä, Ville: Rajavartiomiehen käyttäytymisvelvoitteet - vertailussa rajavartiomies, poliisi ja ammattisotilas. Vaasan yliopisto, 2015.
https://finna.fi
Aho, Niko: Sotilaan sananvapaus Suomessa. Maanpuolustuskorkeakoulu,2015.
http://finna.fi
Koivisto, Sanna-Kaisa: Sananvapaus palvelussuhteessa, erityistarkastelussa asiallisuusvaatimuksen luomat haasteet virkamiehen sananvapaudelle. Tampereen yliopisto, 2015.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506251851
Jaakkola, Max: Sananvapauden rajoittaminen työ- ja virkasuhteessa noudatettavan lojaliteettivelvollisuuden perusteella. Turun yliopisto, 2012.
https://finna.fi
Riski, Minna:…
Valitettavasti en löytänyt käytössämme olevista sanakirjoista kysymääsi sanaa. Internetistä löytyi tieto siitä, että Ermeta on myös sukunimi ja italialainen erisnimi. En kuitenkaan löytänyt esimerkiksi sukunimestä tarkempia tietoja. Yksittäisen sanan kääntäminen, irrotettuna asiayhteydestä on hankalaa. Onko kyseessä tieteellinen vai kaunokirjallinen teksti? http://it.wiktionary.org/wiki/Ermeta
Ermetaa lähellä olevia italian sanoja ovat esimerkiksi eremita (erakko) ja Ermete (Hermes).
Contemporary Authors -tietokanta listaa Tove Janssonilta seuraavat näytelmät ja esitysajankohdat:
Mumintrollet och kometen, produced in Helsinki, Finland, at the Svenska Teatern, December 29, 1949.
Troll i kulisserna, produced in Helsinki, Finland, at the Lilla Teatern, 1958.
Muminoperan, produced in Helsinki, Finland, at the Nationaloperan, December 7, 1974.
Mumintroll i kulisserna, produced in Stockholm, Sweden, at the Dramaten, April 1, 1982.
Näytelmät.fi listaa alla olevat suomeksi käännetyt näytelmät. Näytelmät.fi ei tosin kerro onko näitä esitetty.
Muumilaakson marraskuu
Muumipappa ja meri
Muumipeikko kulisseissa
Muumit kulisseissa
Näkymätön lapsi
http://www.naytelmat.fi/index.php?view=writer&id=388&pid=467
Kysy…
Ikävä kyllä laulua ei ole tunnistettu. Se on lähetetty kirjastojen yhteiselle tietopalvelun sähköpostilistalle. Jos sitä kautta löytyy vastaus, lähetän tiedon sinulle. Tai, tuntisiko joku lukijoista tämän laulun?
Vain kirjoittaja itse tietää, onko hän tehnyt teksteistään erillisiä sopimuksia niitä julkaisseiden lehtien kanssa. Jos mitään kertakaikkista oikeuksien luovutusta ei ole tapahtunut (sellaisesta täytyy olla mustaa valkoisella) eikä kirjoittaja ole ollut lehtiin työsuhteessa, jonka puitteissa tehdyt jutut ovat voineet siirtyä kustantajan haltuun, ei tekstien kopioimiseen ja julkaisemiseen uudelleen ole estettä.
Toimittajalle ei synny tekijänoikeutta, ellei hänen osuutensa ole niin merkittävä, että hänet voidaan arvioida toiseksi tekijäksi. Pelkkä jutun tiivistäminen tai kirjoitusvirheiden korjaaminen ei tähän riitä.
Sillä, ovatko lehdet toiminnassa vai ei, ei suoranaisesti ole merkitystä asian laillisuuspuoleen. Jos alkuperäinen kirjoittaja…
Kaivattu kirja kuulostaa kovasti amerikkalaisen Donna Tarttin esikoisromaanilta Jumalat juhlivat öisin.
Tartt on toistaiseksi julkaissut kaksi romaania: The secret history (1992; suom. Jumalat juhlivat öisin, 1993) ja The little friend (2002; suom. Pieni ystävä, 2003).
Viimeisin painos Jumalat juhlivat öisin -kirjasta ilmestyi vuonna 2007.
http://wsoy.fi/yk/products/show/28989
Runoa ei ole tietojemme mukaan julkaistu suomeksi.
Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämässä runotietokannassa "Linkki maailman runouteen" ei ollut mainintaa etsimästäsi runosta. Tietokannasta löytyy suuri osa Suomessa julkaistuista runoista, mukana ovat myös kirjallisuuslehdet kuten Parnasso. Tietokanta lötyy osoitteesta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Etsimme runoa myös Tampereen kaupunginkirjaston PIKI-verkkokirjastosta, josta löytyy kätevästi runokokoelmissa julkaistuja yksittäisiä runoja: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=findf&sesid=1186752388&ulang=fin
