Kirsikka-sarjan kirjat on listattu Kirjasampoon, kirjallisuuden verkkosivustolle. Sivuston mukaan sarjaan kuuluu 42 teosta, julkaistu 1920- ja 1930-luvun taitteessa Otavan kustantamana.
Sarjan kirjoja voi tutkia osoitteessa http://www.kirjasampo.fi/fi. Etusivun hakulaatikkoon Hae Kirjasammosta hakusanaksi Kirsikka-sarja. Avautuvan sivun kohdassa Romaanit (yli 10) voi katsoa kirjojen tarkemmat tiedot.
Oulun ympäristökuntien Outi-kirjastokimppan aineistohausta
http://outi.kirjas.to/Outi?formid=find2
asiasanalla Senegal saadaan muutamia kirjoja.
Oulun kaupunginkirjaston aineistohaku tuottaa jo enemmän viitteitä
http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2&sesid=1145877255&ulang=fin
Perustiedot maista löytyy kirjasta Maailman valtiot.
Yleisesti kirjastojen käytössä oleva Aleksi -artikkeliviitetietokanta antaa haulla Senegal lukuisia artikkeliviitteitä eri lehdistä.
Uusiseelantilaiset kirjailijat kirjoittavat pääosin englanniksi, mutta myös maorinkielisiä teoksia on alkanut ilmestyä yhä enemmän. Tunnetuimpia uusiseelantilaisia kirjailijoita lienevät Katherine Mansfield, Alan Duff, Patricia Grace sekä Witi Ihiamera. Heidän teoksiaan on myös suomennettu.
Internetistä löytyy runsaasti uusiseelantilaista kirjallisuutta käsitteleviä englanninkielisiä sivustoja. Tässä linkkejä muutamiin:
http://en.wikipedia.org/wiki/New_Zealand_literature
http://www.zeroland.co.nz/new_zealand_literature.html
http://www.library.auckland.ac.nz/subjects/nzp/nzlit2/authors.htm
http://www.bookcouncil.org.nz/writers/index.html
Seuraavat sivustot esittelevät uusiseelantilaista runoutta:
http://www.vuw.ac.nz/modernletters/bnzp/…
Willem Claesz Heda (1594-1680) oli hollantilainen muotokuva- ja asetelmamaalari, joka erikoistui hedelmiä, kukkia, kaloja ja lihaa kuvaaviin asetelmiin.
Hänen eleetön väriasteikkonsa, voimakas siveltimenkäyttönsä sekä huolellinen toteutustapansa tekivät hänestä suuren taidemaalarin, jota varsinkin 1800-luku arvosti. Voit lukea lisää aiheesta seuraavilta internet -sivuilta http://www.nga.gov/cgi-bin/pbio?80 ; http://www.artcyclopedia.com/artists/heda_willem_claesz.html
Helsingin kaupunginkirjastosta ei ole saatavilla tarkkoja lainaustilastoja yksittäisistä kirjoista.
Oheinen lista on tehty mutu-tuntumalla, nämä sarjat ovat tällä hetkellä Helsingin pääkirjastossa
kovin kysyttyjä. Muita kysymienne aiheryhmien kirjoja kysytään vain satunnaisesti.
1. Rowling: Harry Potter -sarja (3 suomennettua)
2. Applegate: Animorphs-sarja (8 suomennettu), lähellä scifiä
3. Kaye: Replica-sarja (6 suomennettu), läh. scifiä
4. Stine: Goosebumps/Kalmanväreitä -sarja (8 suomennettu)
5. Kelly: Mystery club -sarja (18 suomennettu)
6. Maple: Noidan käsikirja
7. Lewis: Narnia-sarja (7 osaa)
8. Tolkien: Taru sormusten herrasta (3 osaa)
Adobe Lightroom -ohjelmisto on suosittu ja toimiva työkalu sekä valokuvien muokkaamisessa että hallinnoimisessa. Lightroomin kuvakirjasto "Library" antaa mahdollisuuksia liittää valokuviin monenlaista tietoa, esimerkiksi omat hakusanat, joita käytettäessä kuvat on helppo paikallistaa. Kuvakirjasto Libraryn avulla kuvia voi myös sijoittaa omiin alikansioihin, "Collections". Kuvista on siis mahdollista luoda erilaisia ryhmiä monin eri tavoin.
Lisätietoa Lightroomin ominaisuuksista saa muun muassa näistä teoksista:
Potka, Pekka: Photoshop Lightroom 5 valokuvaajille. Docendo, 2014.
Schewe, Jeff: Raw-kuvankäsittely : Lightroom, Camera Raw & Photoshop. Docendo, 2013.
Karhulahti, Mika: Photoshop Lightroom. Docendo, 2011.
Miehesi voi hakea varauksesi, ja lainata ne omalla kortillaan. Toinen mahdollisuus on, että kirjoitat hänelle valtakirjan, ja hän lainaa varaukset sinun kortillasi.
Kyseessä on Matti Jurvan säveltämä ja sanoittama polkka ”Lauluke”, jonka Jurva on itse levyttänyt Dallapé-orkesterin kanssa 1934. Suomen kansallisdiskografia Violasta ei laululle löytynyt nuotteja tai sanoitusta, mutta kappale löytyy äänilevyltä ”Matti Jurva 2” (syst nro kr10923322). Levyn voi lainata vinyylinä Tikkurilan kirjaston musiikkiosastolta.
Tein hakuja Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneillakin olevaan lehtitietokanta Ulrichswebiin, joka sisältää julkaisutietoja aikakaus- ja sanomalehdistä eri puolilta maailmaa. Haulla didactics ei relevantteja osumia tule, mutta alla olevalla haulla (advanced) saadaan 17 osumaa.
Keyword: foreign languages; Language: English ; Serial Type: Academic/Scholarly; Features; Online-full text OR Online-full content
Poimin oheen viitteisiin sisältyneet kuusi arviolta parasta linkkiä:
http://eltj.oxfordjournals.org/
http://e-flt.nus.edu.sg/main.htm
http://www.wiley.com/bw/journal.asp?ref=0015-718X
http://nflrc.hawaii.edu/rfl/
http://www.frenchtennessee.org/tfltajournal.pdf
http://www.tesl-ej.org/wordpress/
Helmet-kirjastokortilla ja…
Itsetuntoa, sen merkitystä työelämässä ja työelämään liittyvää itsetuntoa käsitellään seuraavissa kirjoissa ja elektronisissa julkaisuissa:
Räisänen, Kirsi: Kyllin hyvä, 5. uud. p., Työterveyslaitos, 2013
Toivonen, Veli-Matti: Minätyö : astu omalle polulle, sieltä löytyy kaikki, Ai-ai, 2011
Toivonen, Veli-Matti: Itsestään : aineeton tuotanto ja henkilökohtainen kasvu, Ai-ai, 2010
Rose, Joanna: Ylitunnollisuus : eroon suorittamisen pakosta, Minerva, 2010
Martikainen, Liisa: Kaaosta vai hallintaa : nuoren aikuisen elämän haasteet / Liisa Martikainen. [Kuopio] : UNIpress, 2009.
Jaari, Aini: Kylliksi itselleni, Edita, 2007 - kirja perustuu kirjoittajan vätöskirjaan, joka on luettelossa alempana
Hellsten, Tommy: Virtahepo työpaikalla, 2. uud. p…
Hei!
GTK:n pohjavesitutkimustietoja löytyy ao.raportista, myös pdf-tiedostona. Ne ovat v. 1999 toteutetusta valtakunnallisesta hankkeesta "1000 kaivoa". Utsjoen kunnan alueelta on silloin tutkittu 4 porakaivoa, 2 maaperän kaivoa ja 2 lähdettä. Näytteenottopisteet on esitetty raportin sivulla 10. Sivulla 44 on pitoisuuskartta, jossa porakaivojen rautapitoisuudet koko Suomessa. Utsjoen tutkitut porakaivot sijaitsivat Utsjoen kuntakeskuksesta etelään n. 7 km, Outakoskella, Karigasniemellä ja Pulmankijärvellä. Näiden kaivojen rautapitoisuudet olivat <0,03 mg/litra, eli pienemmät kuin yksityiskaivoille annetut suositukset enimmäispitoisuuksista. Kaikki tutkitut vedet olivat hyvälaatuisia.
Tässä kyseessä olevassa kohteessa saattaisi olla esim…
Celia-kirjaston nimi tulee sen perustajasta Cely (Cecilia) Mechelinistä, joka perusti Kirjoja sokeille -yhdistyksen vuonna 1890. Hän oli tuolloin vasta 23-vuotias.
Kirjasto valtiollistettiin v. 1978, jolloin sen nimeksi tuli Näkövammaisten kirjasto. Vuonna 2001 nimi muuttui muotoon Celia - Näkövammaisten kirjasto.
Lisää Celian historiasta:
http://www.celia.fi/web/guest/historia
Löysin seuraavanlaiset versiot Kolmesta iloisesta rosvosta.
Kaikilla painoksilla on sama nimi eli "Kasper, Jesper ja Joonatan: kolme iloista rosvoa".
1.p. on vuodelta 1957, 2.p. 1967, 3.p. 1972 ja 4.p. 1977. Kaikki nämä ovat sanmansisältöisiä.
Vuonna 1980 julkaistiin 5. uudistettu ja laajennettu laitos, joka siis poikkeaa edellisistä. Nimi kuitenkin säilyi samana.
Voitte kysyä näitä omasta kirjastostanne. Mikäli niitä ei sieltä löydy, voitte tehdä niistä kaukopalvelutilauksen.
Englannissa on tavallista, että joku kuningashuoneen jäsen toimii tärkeän instituution suojelijana. London Library sain pian perustamisensa jälkeen suojelijakseen kuningatar Viktorian puolison prinssi Albertin. Sittemmin muut kuninkaalliset ovat seuranneet häntä, nyt tehtävässä on kuningatar Elisabet II.
Englannin kansainyhteisön kirjasto oli taloudellisissa vaikeuksissa 1990-luvulla. Prinssi Charles suojeli keräystä, jolla saatiin kasaan puuttuvat rahat ja kirjaston kokoelmat on näin saatu yhdistettyä Cambridgen yliopiston kirjaston kokoelmiin. Tässä siis kaksi esimerkkiä.
Alunperin baskilainen satu "Kolme aaltoa" on julkaistu vuonna 1950 kokoelmassa "Satumaailma--kuvallinen taruaarre nuorisolle 26" (Karisto, 1950). Samassa kokoelmassa oli myös kaksi muuta satua: kiinalainen "Satakieli" ja keskiaikainen "Xa Xa-luolan lukko".
Kirjaa löytyy kirjastoista mm. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastosta: http://www.helmet.fi/record=b1091387*fin
Voit halutessasi kaukolainata sen omaan lähikirjastoosi. Kaukopalvelupyyntö tulee tehdä oman kirjastosi kautta.
Tiedot kultakorujen leimoista löytyvät avaamalla nämä linkit.
http://www.tukes.fi/jalometallituoteopas/leimat_pitoisuus.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jalometallien_leimaaminen
Tarkoitat varmaankin Baha Men -yhtyeen Who let the dogs out -kappaletta? Se löytyy Vaajakosken aluekirjastosta kokoelmalta nimeltä Dance Club 2001. Tuota cd:tä säilytetään Vaajakosken kirjaston lähivarastossa, joten se kannattaa pyytää virkailijalta.
