Kysymyksesi aihe on varsin laaja, poimin tähän vain muutamia esimerkkejä.
Monikulttuurisia parisuhteita käsitellään muun muassa seuraavissa romaaneissa:
ElRamly, Rania: Auringon asema, Otava, 2002
Guo, Xiaolu: Pieni punainen sanakirja rakastavaisille, Atena, 2008
Walsh, Helen: Englantilainen tragedia, Like, 2009
Kulttuurieroja ihmissuhteissa käsitellään esimerkiksi näissä romaaneissa:
Al-Shaikh, Hanan: Kaukana Lontoossa, Gummerus, 2003
Hämeen-Anttila, Virpi: Toisen taivaan alla, Otava, 2010
Kwok, Jean: Käännöksiä, Bazar, 2011
Kureishi, Hanif: Esikaupunkien buddha, Loisto, 2009
Lahiri, Jumpra: Kaima, Tammi, 2005
Silfverberg, Anu: Kung Po, Avain, 2008
Snellman, Anja: Parvekejumalat, Otava, 2010
Tervo, Jari: Layla, WSOY, 2011
Tietokirjoista…
HelMet-kirjastoissa myöhästymismaksu on 20 senttiä per laina yhdeltä vuorokaudelta. Myöhästymismaksuja kertyy vain aikuisten kortille lainatusta aikuisten aineistosta.
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja…
Tiedonhaun aloittaminen yleisistä joulukirjoista on viisasta jo sen takia, että monet joulutavoistamme ovat saksalaista alkuperää tai Saksan kautta levinneitä (kuusi, useat joululaulut, jouluseimi). Yleisenä johdantona voisi lisäksi toimia v. 2000 ilmestynyt kirja 'Saksanmaalla : kansanelämää keskiajalta nykypäivään' / Matti Räsänen ja Outi Tuomi-Nikula (ISBN 951-746-142-9). Jouluseimiperinteestä eri maissa on tietoa Outi Kecskemetin 'Seimikirjassa' (ISBN 951-627-076-X). Joululaulujen ja -virsien alkuperää esitellään mm. seuraavissa kirjoissa: 'Taas kaikki kauniit muistot' / Reijo Pajamo (ISBN 951-0-11444-8) ja 'Rakkaimmat joululaulut ja niiden tekijät' / Markus Similä (ISBN 951-20-6173-2) sekä nettisivulla http://evl.fi/Virsikirja.nsf/…
Aiheesta ei kovin paljon kirjallista materiaalia löytynyt. Englanninkielisessä Wikipediassa on artikkeli Phoebus-kartellista. Jutun yhteydessä mainitaan myös muutamia netistä luettavia lähteitä ja kirja Antitrust and the formation of the postwar world By Wyatt C. Wells. Kyseistä kirjaa näyttää olevan Helsingin yliopiston kirjastossa yksi kappale.
http://en.wikipedia.org/wiki/Phoebus_cartel
Yle on myös esittänyt dokumentin Hekulamppuhuijaus, joka näkyy löytyvän YouTubesta.
http://www.youtube.com/watch?v=9y_YT_DfOkg
Lisää sivustoja netistä löytyy mm. termeillä hehkulamppuhuijaus ja light bulb conspiracy.
Runo on Gustaf Frödingin Kävi maantiellä tanssi, suomennos on Larin Kyöstin. Runon alkuperäinen nimi on Det var dans bort i vägen ja se on kokoelmasta Gitarr och dragharmonika (1891).
Runo löytyy ainakin seuraavista kirjoista:
- Iltojemme iloksi (Gummerus 1947)
- Lausunta-ohjelmistoa (WSOY, 1929)
- Iloitse kanssani (Gummerus, 1945)
Timo K. Mukasta löytyvät ainakin seuraavat elämäkerrat:
Mukka, Timo K.: Timo K. Mukka 1944-1973 (Ars Nordica ; 7)(951-749-244-8)
Paasilinna, Erno, 1935- Timo K. Mukka : legenda jo eläessään 3.p.(951-0-14809-1)
Mukan kirjallinen tuotanto
Maa on syntinen laulu (1964)
Täältä jostakin (1965)
Tabu (1965)
Laulu Sipirjan lapsista (1966)
Punaista (runokokoelma, 1966)
Koiran kuolema (1967)
Ja kesän heinä kuolee (1968)
Lumen pelko (novellikokoelma, 1970)
Kyyhky ja unikko (1970)
Osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Timo_K._Mukka löytyy Mukasta lyhyet elämäkertatiedot.
Helsingin Itäkeskuksen kirjastossa oli hyllyssä kirja Bajo Alvarez, Fe: Historia de Espana, 2. edicion, Madrid : SGEL, 2002. Kirjassa on paljon kuvia, sekä piirros- että valokuvia. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta www.helmet.fi voi etsiä lisää espanjankielistä Espanjan historiaa esim. käyttämällä opastetun haun luokkahakua, kirjoittamalla Helsingin luokan 979.1 (Espanjan historia) ja valitsemalla Rajaa/Järjestä hakua-kuvakkeen alta kieleksi espanjan. Vaihtoehtoisesti voi hakea käyttämällä sanahakua. Hakusanoiksi voi antaa espanja historia ja rajata hakua kielen ja aineistolajin mukaan.
Helena Meripaadelta on ilmestynyt kaksi koira-aiheista sarjaa. Aikajärjestyksessä ensimmäiseksi sijoittuu Koirahullun päiväkirja -sarja, johon kuuluvat seuraavat kirjat:
1. Koiran kokoinen kesä (2000)
2. Koirista parhain (2001)
3. Enkelikoira (2002)
4. Tottelemattomuuskoe (2003)
5. Viittä vaille voittajaluokkaa (2004)
6. Pentukuumetta (2005)
Vuonna 2006 ilmestyi ensimmäinen osa uuteen Kisse-sarjaan, jonka päähenkilö esiintyy myös Koirahullun päiväkirja -sarjassa. Ensimmäisen osan nimi on Elämäni frettinä, ja sarjaan on suunnitteilla neljä osaa.
Helena Meripaadelta on ilmestynyt myös tietokirja Koiranvirkoja, joka kertoo suomalaisista työ- ja harrastuskoirista.
Linda Howardilta on suomennettu neljä jännitysromaania: Kesvot yössä (2001),…
Pääkaupunkiseudun kirjastot tarjoavat pääsyn kolmeen e-kirjoja tarjoavaan palveluun Ebib, Ellibs ja OverDrive. Kokoelmissa on suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä e-kirjoja aikuisille ja lapsille. Kokoelma on vielä rajallinen, sillä palvelu on vielä kokeiluvaiheessa ja tulee myöhemmin laajenemaan myös muihin kirjastoihin. Helmet-kirjastoilla on kokeilussa myäs elokuvapalvelu Indieflix, mutta tässä palvelussa ei ole lasten elokuvia. Palveluun pääsemiseen tarvitaan Helmet-kirjastojen kirjastokortti ja tunnusluku. Kortin saa mistä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastosta henkilöllisyystodistusta vastaan. Lisätietoja palvelusta saa Helmet-kirjastojen sivuilta osoitteesta www.helmet.fi.
Ratamo-kirjastoilla on käytössään Ellibs-e-kirjasto, jossa…
Voit palauttaa lainaamasi teoksen mihin tahansa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjaston toimipaikkaan maksutta.
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen käyttösäännöt löytyvät seuraavasta
linkistä:
http://www.helmet.fi/screens/saannot_fin.html
Anne Frank: Nuoren tytön päiväkirja. Monet nuoret ovat lukeneet sen. Kirja kertoo nuoren ihmisen elämästä toisen maailmansodan aikaan eli ei ole ihan uusi, mutta silti ajankohtainen.
Voit myös miettiä, mikä aihepiiri tai henkilö voisi kiinnostaa. Esim. mikäli jalkapallo kiinnostaa, silloin voi lukea Zlatanin elämäkerran "Minä Zlatan Ibrahimović" tai jos Harry Potterit kiinnostavat, silloin voi lukea niiden kirjoittajan elämäkerran "J. K. Rowling : Harry Potterin luoja : elämäkerta". Monista filmitähdistä, kirjailijoista, urheilijoista ja muusikoista on kirjoitettu elämäkerta.
Voit myös mennä kirjastoon ja pyytää henkilökuntaa näyttämään, missä on elämäkerrat. Hyllyjä katselemalla on helpompi nähdä, mitä kaikkea on saatavilla ja saatat…
Joensuun seutukirjaston lähikirjastoon Rantakylän kirjastoon on hankittu ompelukone asiakaskäyttöön. Ompelupiste löytyy kirjaston satuhuoneesta. Asiakkaat voivat varata ompeluaikoja suoraan kirjastolta tai puhelimitse. Rantakylän kirjaston puh.no: (013) 267 6281.
Ompelukoneen käyttö on ilmaista, mutta asiakkaan tulee tuoda mukanaan omat ompelutarvikkeet (langat, kankaat jne.). Kirjaston henkilökunta auttaa asiakkaita koneen käyttöön liittyvissä asioissa.
Valitettavasti Vantaan kirjastoissa ei toistaiseksi ole filmiskanneria. Sellainen löytyy Lasipalatsin kohtaamispaikasta: Kohtaamispaikka Mannerheimintie 22-24, 2 krs, puh. 09 3108 5900. Siellä on Koneilla 1-5 skannerit. Filmiskannaus koneilla 1-4.
Filmiskanneri on myös Espoossa Entressen kirjastossa, osoite Siltakatu 11. Entressen kuva-asema:
- Apple iMac 27'
- Tasoskanneri, HP Scanjet 8270
- Filmiskanneri, Plustek OpticFilm 7600i Ai
- Adobe Photoshop CS5
Työasemien varaus toimii puhelimitse henkilökunnan kautta: 09-81653776
Lisätietoja voit kysellä myös sähköpostitse: kirjasto.entresse@espoo.fi
Sukunimen Domentjeff sijaan on teoksen Mikkonen, Pirjo: Sukunimet, Otava 2000 mukaan otettu Valkamo (Joensuu 1918). Heikki Tarman sanomalehti Karjalaisessa 19.12.2006, s. 13 ilmestyneen artikkelin Kiviristin tarina mukaan Wasili Domentjeffin koko perhe suomensi sukunimensä Valkamoksi v. 1905.
Lainan päivänä (8. helmikuuta) oli aiemmin mahdollista palauttaa myöhässä olevaa aineistoa maksutta, mutta nykyään tavasta on luovuttu ainakin pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa.
Suikkanen-nimen alkuperää on kysytty tällä palstalla aikaisemminkin ja sitä koskevaan kysymykseen on vastattu vuonna 2007 näin:
Suikkanen-nimisiä henkilöitä nainitaan jo 1500-luvulta peräisin olevissa lähteissä. Suikkasia on asunut pääasiassa Karjalan Kannaksella, Laatokan luoteispuolisissa pitäjissä sekä Juvalta Pohjois-Savoon ja Pohjois-Pohjanmaalle ulottuvalla alueella.
Nimi on muunnos Suikka-nimestä, jota on käytetty skandinaavisen Sven-nimen puhuttelumuotona. Myös skandinavinen nimi Sone (Sune) saattaa olla nimen takana. Sukunimeksi Suikka on siirtynyt joko isän- tai talonnimestä.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo & Paikkala, Sirkka
Sukunimet
Otava 2000
Lassi Nummen neljä Stonehenge-runoa löytyvät kokoelmasta Matkalla niityn yli (Otava, 1986). Niistä toisessa ja neljännessä puhutaan ruohosta; vihreys mainitaan vain jälkimmäisessä:
" -- ja vahvalle märälle ruoholle
johon jalkamme uppoavat."
(Stonehenge 2)
"Sateen harmaudessa hohtaa vihreä ruoho."
(Stonehenge 4).
