Helsingin kaupunginkirjaston historiaa käsittelevästä Sven Hirnin kirjassa Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi: Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940 kerrotaan kirjaston käytön vuonna 1917 olleen lähes puoli miljoona . Tuolloin päätettiin rajata kaunokirjallisuuden osuus vain yhteen teokseen käyntikertaa kohden. 1930-luvulla kirjastoissa havahduttiin kirjojen varastamiseen, tenttikirjojen pitämiseen lainassa yli sallitun ajan ja kirjojen huonoon kohteluun. Vuonna 1933 päädyttiin ankaraan kirjelmään mikäli lainaaja ei palautuskehotuksesta huolimatta palauttanut lainaansa. Vahtimestari kävi asiakkaan luona ja viime kädessä turvauduttiin poliisin apuun. Kirjastot turvautuivat ajoittain myös salapoliiseihin, mutta toiminta todettiin…
Frank-monihaulla löytyi seuraavat osumat, joista äänite (kasetti tai LP) löytyy:
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a…
Voit mennä lähikirjastoosi ja pyytää äänitteen kaukolainaksi esim. Tampereelta hintaan 4 e.
Runo, tai itse asiassa hautajaisvirsi, on tosiaan Bengt Jakob Ignatiuksen kirjoittama. Levyn kansivihossa julkaistu on vain osa virrestä, ja se sisältyy virsikokoelman osastoon Valmistautuminen kuolemaan. Virsi on innoittanut myös kirjailija Timo K. Mukkaa. Erno Paasilinnan Timo K. Mukka: legenda jo eläessään –kirjassa (1974, s. 155) kerrotaan, että Mukka ehdotti kirjansa Koiran kuolema motoksi kahta säkeistöä tästä virrestä, joka oli hänen isänsä Eemeli Mukan mielivirsi.
Tämä virsi on yksi Ignatiuksen sepittämästä noin 50 virrestä, jotka on julkaistu virsikokoelmassa Uusia Suomalaisia Kirkko-Virsiä vuonna 1824. (Lähde: Suomen sana: kansalliskirjallisuutemme valiolukemisto 8, 1964). Virsien lisäksi Ignatiukselta on julkaistu mm. saarnoja…
Suomen kirjallisuuden käännökset –tietokannan kautta on mahdollista etsiä käännöksiä kirjoistamme eri kielille. Valitettavasti tietokanta niputtaa lasten- ja nuortenkirjallisuuden yhteen, joten tulokseksi saa sekä lasten- että nuortenkirjoja. Tämän tietokannan kautta saat kuitenkin parhaan ja laajimman tuloksen.
Tietokanta löytyy täältä:
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Etsi näin: valitse Haun rajaus –kohdasta käännöskieleksi ruotsi ja kohderyhmäksi lapset ja nuoret. Saat luettelon, jossa kirjailijat ovat aakkosjärjestyksessä.
Vanhemmista käännöksistä löytyy tietoa teoksesta Nuorisokirjamme maailmalla / toimittaneet Merja Kaipiainen ja Liisa Virtanen (1990).
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan mukaan Huumosia on mainittu jo 1500-luvun lopulta alkaen Pohjanmaalla Siikajoella ja Revonlahdella. Myös Karjalan kannakselta on mainintoja kyseiseltä ajalta. Huumo-sanan alkuperä voidaan yhdistää saksalaisiin nimiin Humo, Hummo ja Huhm.
Muutama vinkki perhosen toukkien kasvatuksesta. Jani Kaaron kirjassa Hyönteisharrastajan opas (Tammi 1992) on luku Vaihtoehtokotieläin (ss.129-143). Seppo Parkkisen kirjoittama artikkeli Perhostoukkien kasvattamisen alkeet on julkaistu Eläinmaailma-lehdessä 1983/7 (ss. 47-49). Suomen luonto-lehdessä 2003/8 on Aura Koiviston juttu Toukat kasvatteina (ss.36-39). Lisää tietoa ehdottaisin kysymään Suomen Perhostutkijain Seurasta http://www.perhostutkijainseura.fi/, Luonnontieteellisestä keskusmuseosta http://www.fmnh.helsinki.fi/elainmuseo/ tai Viikin tiedekirjastosta http://helix.helsinki.fi/infokeskus/kirjasto/.
Amerikkalainen kirjailija Marilyn Kaye syntyi 19.7.1949 New Britainissa Yhdysvaltain Conneticutissa. Hän käyttää myös salanimeä Shannon Blair. Kaye kirjoittaa sekä historiallista että romanttista kaunokirjallisuutta. Tutkinnot: B.A. (Emory University) ja Ph.D. (University of Chicago). Uransa aikana Kaye on toiminut toimitusassistenttina, informaatiotutkimuksen opettajana, tuntiopettajana sekä kirjastotieteen apulaisprofessorina. Hän kuuluu ALA:n lastenkirjakomiteaan sekä Beta Phi Mu'n kirjailijoiden kiltaan. Tiedot löytyvät osoitteesta http://www.geocities.com/ratman1986/kaye.html
Oulun ympäristökuntien Outi-kirjastokimppan aineistohausta
http://outi.kirjas.to/Outi?formid=find2
asiasanalla Senegal saadaan muutamia kirjoja.
Oulun kaupunginkirjaston aineistohaku tuottaa jo enemmän viitteitä
http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2&sesid=1145877255&ulang=fin
Perustiedot maista löytyy kirjasta Maailman valtiot.
Yleisesti kirjastojen käytössä oleva Aleksi -artikkeliviitetietokanta antaa haulla Senegal lukuisia artikkeliviitteitä eri lehdistä.
Seuraavat teokset löytyvät yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta.
Finn nyelvtan : kézirat / Ödön Lavotha, julk. 1959
Finn nyelvtan / István Papp ; bírálók Péter Hajdú és György Lakó, julk. 1958
Molemmat kirjat löytyvät Keskustakampus Kaisa-talon kirjastosta, joka on käytettävissä 3.9.2012 alkaen. Lukusalikäyttöön kirjat on saatavissa Kansalliskirjastossa. Nämä tiedot löytyvät saatavuustiedoista.
Lindan linkki antaa vielä lisää teoksia, tosin vanhempia:
http://finna.fi
Lainaus "The Child is father of the Man" on William Wordsworthin runosta "Rainbow" vuodelta 1802. Aale Tynni on suomentanut runon ja se alkaa näin: "Kun sateenkaarta katselen". Runo löytyy kokonaisuudessaan WSOY:n vuonna 1949 julkaisemasta Wordsworthin runojen kokoelmasta otsikolla "Runoja lapsuuden ajasta :1". Tynni on suomentanut kyseisen lainauksen näin: "On lapsi miehen isä". Teoksen julkaisutiedot löytyvät alla olevasta linkistä HelMet-tietokantaan.
Lähteet:
Wordsworth, William: Runoja (WSOY, 1949)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/awordsworth/awordsworth/1%2C6%2C77%…
Kyseessä on Händelin aaria oopperasta Serse. Se tunnetaan tosiaan yleisesti Händelin Largona, mutta koska Händelillä on muitakin largo-nimellä kulkevia sävellyksiä, käytetään kirjastossa aarian oikeaa nimeä Ombra mai fu.
Tein lukuisia nettihakuja kyseisten runojen tiimoilta. Tarkastin tilanteen myös Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta. Valitettavasti en onnistunut varmentamaan runojen tekijää. Kummastakin runosta löytyi kuitenkin mainintoja internetissä.
"Se ihminen elää" -runo mainittiin eräässä blogissa, jonka mukaan runoa on siteerannut lotta Esteri Hiltunen jo elokuussa 1942. On mahdollista mutta epätodennäköistä, että runo olisi Hiltusen laatima.
"Hetken helmistä" -runo mainittiin useislla onnentoivotuksia ja värssyjä sisältävillä nettisivustoilla. Eräällä keskustelupalstalla runon kerrottiin olevan Helmet.fi-tietokannastakin löytyvässä Leena Järvenpään kirjoittamassa kirjassa "Muistoa minulta pyysit". On jälleen epävarmaa, onko runo mainitun…
Pepe Willbergin esittämän kappaleen "Elämältä kaiken sain" nuotit löyvät ainakin seuraavista:
-Willberg, Pepe: Pepen parhaat
-Käymme yhdessä ain': ja muita 60-luvun hittejä
Näiden nuottien sijaintipaikkoja voi katsoa monihausta: http://monihaku.kirjastot.fi .
Kirjastot tosin ottavat lahjoituksia vastaan, mutta pidättävät itsellään oikeuden päättää, mitkä teokset liitetään kirjaston kokoelmaiin ja mitkä päätyvät kierrätykseen. Kokoelmiin otettaviksi tulevat kysymykseen lähinnä uudet, paljon kysytyt kirjat tai toisaalta harvinaisuudet, joita ei enää ole helppo mistään löytää. Voisi siis sanoa, että kirjastot ovat lahjoitusten suhteen vähintään yhtä valikoivia kuin antikvariaatit, ja hyvin usein kirjastot joutuvat kieltäytymään lahjoitustarjouksista.
Sen sijaan nykyisin useimmissa kirjastoissa on asiakkaille tarkoitettuja kierrätyshyllyjä, joihin asiakkaat voivat tuoda omia kirjojaan muiden asiakkaiden vapaasti otettaviksi. Suosittelenkin, että viet/tuot kirjasi johonkin tällaiseen…
Kyseessä on Matti Jurvan säveltämä ja sanoittama polkka ”Lauluke”, jonka Jurva on itse levyttänyt Dallapé-orkesterin kanssa 1934. Suomen kansallisdiskografia Violasta ei laululle löytynyt nuotteja tai sanoitusta, mutta kappale löytyy äänilevyltä ”Matti Jurva 2” (syst nro kr10923322). Levyn voi lainata vinyylinä Tikkurilan kirjaston musiikkiosastolta.
Tein hakuja Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneillakin olevaan lehtitietokanta Ulrichswebiin, joka sisältää julkaisutietoja aikakaus- ja sanomalehdistä eri puolilta maailmaa. Haulla didactics ei relevantteja osumia tule, mutta alla olevalla haulla (advanced) saadaan 17 osumaa.
Keyword: foreign languages; Language: English ; Serial Type: Academic/Scholarly; Features; Online-full text OR Online-full content
Poimin oheen viitteisiin sisältyneet kuusi arviolta parasta linkkiä:
http://eltj.oxfordjournals.org/
http://e-flt.nus.edu.sg/main.htm
http://www.wiley.com/bw/journal.asp?ref=0015-718X
http://nflrc.hawaii.edu/rfl/
http://www.frenchtennessee.org/tfltajournal.pdf
http://www.tesl-ej.org/wordpress/
Helmet-kirjastokortilla ja…
Elokuvaa ei ole dvd:nä. VHS-videokasettina se löytyy joistakin kirjastoista. Voit tehdä kaukopalvelupyynnön, oheisena on linkki Joensuun seutukirjaston sivulla olevaan pyyntölomakkeeseen, joka tulostuu kaukopalvelun s-postiin: http://www.joensuu.fi/kaukopalvelupyynto
